VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Kaikki blogit puheenaiheesta Hiilen nieluvarasto

Ilmastohiiltä maaperään biomassapajulla

Maaperä peruskallion yläpuolella on maapallon tärkein elollisen hiilen varasto, suuruudeltaan 1500 miljardia alkuainehiilen tonnia. Vertailuksi: ilmakehässä on 850 miljardia tonnia, biomassassa (etupäässä puissa) on 550 miljardia tonnia.

Hiilipörssi vaikuttaisi metsätalouteen moninaisesti

Hiilipörssiä on kuluneen vuoden aikana, ja usein tuleviin eduskuntavaaleihin liittyen ehdotettu Suomen ilmasto-, energia- ja metsätalouteen. Hiilipörssi olisi laajennus vuodesta 2004 Euroopan unionin sisällä harjoitettuun hiilioksidin päästöpörssiin.

Kun päästöpörssi vain sakottaa, taivaalle päätyvästä fossiilisen hiilen päästövirrasta, hiilipörssi myös palkitsisi. Se palkitsisi etenkin metsänkasvattajia uusiutuvan hiilen nieluvirrasta. Nieluvirta tulee taivaalta hyvin hoidettuun metsään, sen kasvavien puiden runkoihin, oksiin ja juuriin.

Hieskoivu oli metsiemme hukkakaura

Edesmennyt Metsäntutkimuslaitoksen (nykyisen Luonnonvarakeskuksen) sanavalmis professori Kullervo Kuusela lausahti vuonna 1983 Ylivieskan metsänhoitoyhdistyksen kokouksessa klassikoiksi jääneen metsäkommenttinsa: ”hieskoivu on metsiemme hukkakaura”.

Kommentti liittyi silloin istuneen Energiametsätoimikunnan suosituksiin. Mietinnössään vuodelta 1979 toimikunta oli esittänyt, että maassamme tulisi varata 750 000 hehtaarin pinta-ala hieskoivulle. Päätavoite oli energiahakkeen tuotanto.

Slovenia on Euroopan johtava hiilimetsänhoidon maa

Suomi on lähestymässä EU:n puheenjohtajan kauttaan (1.7. alkaen). Metsien maana me voimme viitata onnistuneen metsänhoidon historiaamme ja korostaa kumppanuusmaille metsien merkitystä ilmastolle.

Jo kasvaneet metsät ovat kussakin EU-maassa tärkeitä hiilen nieluvarastoja (nieluja). Onnistuneella metsänhoidolla on mahdollinen saada eri puolilla Eurooppaa aikaan jatkuva hiilen nieluvirta, vuotuisista hyötypuuna hakkuista ja vanhojen puiden luontaisesta lahoamasta huolimatta.

Kanta-Häme on vahvimpien ilmastometsien ja parhaan hiilimetsänhoidon aluettamme

Luonnonvarakeskus, Luke, mittaa jatkuvasti metsiemme biomassaa Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoillaan, noin 60 000 otannan koealalla. Maakunnittain ositetut tuoreimmat tulokset ovat kausilta 2009-2013 ja 2014-2016.

Valtakunnan Metsien Inventoinniksi (VMI) aikoinaan nimetyssä hankkeessa on keskitytty alusta lähtien maastossa helpoimmin ja kiistattomimmin mitattavaan suureeseen: puuston määrään runkojen kiintokuutioina. Ykköskaudella 2009-2013 meillä oli yhteensä 2357 miljoonaa kuutiota ja kakkoskaudella 2013-2016 yhteensä 2459 miljoonaa kiintokuutiota.

Peltometsäviljely on keskeinen Sahelin vyöhykkeen ilmastometsityksessä

Afrikan laajoihin ilmastometsityksiin on ehdotettu kahta pääaluetta: Sahara ja Sahel. Saharaan on kehitteillä uuden tyyppinen kastelumetsätalous, mikä pohjaa aurinkoenergialla pumpattavaan kasteluveteen. Kasteluvesi tulee joko Saharan alapuolisista pohjavesistä tai – suolasta puhdistettuna – valtamerestä.

Sahelin vyöhykkeellä kasteluvettä ei välttämättä tarvita. Siellä sataa vuosittain riittävästi sopiville puille. Sana Sahel on arabiaa ja tarkoittaa rajaa, hiekkaerämaan ja luontaisen savannimetsän välistä rajavyöhykettä. Raja kulkee Saharan etelälaitaa Afrikan poikki.

Afrikan ilmastometsitykseen oppia Etiopiasta

Ilmastometsitys tavoittelee kaikkialla maapallolla sulkeutuneita metsiköitä, joissa puuston biomassa, metsien hiilinielu eli hiilen nieluvarasto paisuu vuodesta toiseen. Etenkin Afrikassa metsät ovat usein harventuneet väkiluvun kasvun, pellonraivauksen ja ylilaiduntamisen myötä niin, että hiilen nielua ei juuri maanpinnan yläpuolella enää ole.

Maakuntien ja metsälöiden hiililuvut

Metsien ilmastolaskennassa on kaksi avainlukua, joita tarvitaan muun muassa jo pitkään ounastelemassamme hiilipörssissä. Tärkein on metsiimme vuosittain päätyvä hiilen nieluvirta, yksikössä tonnia alkuainehiiltä vuotta ja maahehtaaria kohti. Kyseessä on tasevirta joka huomioi plussana metsiemme vuosikasvun ja miinuksena metsiemme vuotuisen poistuman (hakkuut plus luonnon lahoamat).

Hiilipörssin nyrkkisääntöjä

Puustoaan hyvien hoito-ohjeiden mukaan kasvattava metsätilallinen odottaa jo herkeämättä hiilipörssin avautumista. Hän tietää metsänsä olevan hiilen nieluvarasto. Sinne päätyy hiilen vuotuinen nieluvirta, minkä suuruus pörssin meklaria kiinnostaa.

Mutta miten metsätilallinen mittaa näkymättömän alkuainehiilensä määrän, kun vain puuston kuutioista on tähän asti puhuttu?

Hiilipörssin merkitys metsätilan tasolla

Hiilipörssin luominen Suomen metsätalouden osaksi nousi jälleen pöydälle tammikuussa (8.1.2019), kun MTK järjesti tulevia eduskuntavaaleja edeltävän puoluejohtajien ilmastoväittelyn.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsän viljelijälle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä