VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Bioenergia - energiapuu - kotimainen energia

Kannuksen Energiametsäkoeaseman pitkäaikaisin johtaja, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Ari Ferm kutsui 24.2.1992 Kannukseen ryhmän metsäenergian asiantuntijoita kertomaan koeasemalla silloin vierailleelle pääministeri Esko Aholle bioenergian tilanteesta Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsista vieraana oli professori Gustaf Sirén Uppsalan yliopistosta ja Suomesta muun muassa rehtori Paavo Pelkonen Joensuun yliopistosta.

Kirjoitin pääministerille oheisen muistion. Nyt, 27 vuoden kuluttua, voi todeta että ilmaston muutos oli jo silloin esillä, ja puuenergian tai ylipäänsä metsien merkitys siinä. Happosateista (rikin päästöistä johtuvista) ei sen sijaan enää puhuta, niistä selvittiin uuden savukaasujen puhdistustekniikan ansiosta.

*** 

BIOENERGIA - ENERGIAPUU - KOTIMAINEN ENERGIA

Synteesi 15 vuoden kehityksestä

Toinen energiakriisi, 1970-luvun loppupuolella, käynnisti maassamme kotimaisen energian tuotannon ja käytön tutkimus- ja kehitystyön. Kuluneen 15 vuoden kokemusten perusteella olemme oppineet metsäenergian potentiaalin, tuotannon ja käytön osalta muun muassa seuraavaa.

Muiden metsävarojen tapaan energiapuuvaramme ovat edelleen kasvaneet, suhteellisesti jopa eniten. Vuonna 1980 laskimme että metsäenergian vuotuinen, kestävästi ja teknisesti korjattavissa oleva potentiaali on 15 miljoonaa kuutiota vuodessa. 1990-luvulla se on 20 miljoonaa kuutioa Se vastaa energiapotentiaaliltaan noin 1,5 ydinvoivoimalan (1000 megawattia per laitos) tehoa.

Metsäntutkimus selvitti 1980-luvulla (Kannus keskeisenä tutkimuspaikkana) metsäenergian riittävyyden, alueellisen jakautumisen, viljely- ja kasvatusmenetelmät, korjuun tekniikan sekä metsäenergian tuotannon talouden. Käytäntöä ajatellen metsä-energian tutkimus oli maassamme laajaa ja syvää. Tutkimustuloksia julkistettiin sadoissa julkaisuissa. 1980-luvun tietouden voi edelleen soveltaa välittömästi käytäntöön.

Energiapajun viljelyketju tutkittiin yhteistyönä ruotsalaisen ja muun kansainvälisen tutkimuksen (International Energy Agency) kanssa. Energiapajun viljelyn biologinen optimialue on Etelä-Suomessa, nykyisen viljanviljelyn ydinalueella. Viljelyyn parhaiten soveltuvat lajikkeet tunnetaan; itse viljely voi alkaa lyhyellä varoajalla Ruotsissa selvitetyin menetelmin.

Metsäenergian käytön tekniset sovellukset ovat kehittyneet harppauksin. Olemme edelleen maailman johtavia maita kattilalaitosten, muun muassa yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon sovelluksissa.

Metsäenergian valtit 1990- ja 2000-luvulla

Kansainvälinen energiajärjestelmä on kehittynyt öljykriisien jäl-keen siten, että metsäenergian käyttöä ei voi enää perustella raakaöljyn hinnan jatkuvalla nousulla. Energia-alan keskeiseksi tekijäksi on tullut ympäristö, etenkin kaikkien fossiilisten polttoaineiden hallitsemattomat hiilidioksidin päästöt.

Energiapuulla on uudistuvana luonnonvarana ylivoimainen ympäristöetu. Se ei lisää ilmakehän hiilidioksidin pitoisuutta.

Puu on myös vähärikkinen polttoaine. Puun kilpailuasema paranee sitä mukaa kun ympäristöveroja saatetaan voimaan (muun muassa hiili- ja rikkidioksidin päästömaksut).

Energiapuulla on kiistaton työllisyysvaikutus. Jos energiapuun hankinta ja käyttö toteutettaisiin esimerkiksi Virtain mallin mukaan (12 vuoden kokemus), ja jos energiapuuvaramme otettaisiin käyttöön täysimittaisina, kestävän talouden periaattein, puuvoiman työllistävä vaikutus maassamme on 100 000 maatilan verran.

Metsätaloutemme toimii nyt yhden kolmasosan teholla. Ainespuun tuotantomahdollisuudet heikkenevät. Myyntipuun minimiläpimitta nousee. Kaikkia puulajeja ei saa enää kaupaksi. Ensiharvennuspuun korjuu on yhä vaikeampaa. Puun energiakäyttö elvyttää metsäsektorin.

Metsäenergian laaja käyttö toteutuu luontevimmin selluteollisuudessa. Nykyaikaisessa laitoksessa puubiomassan käyttö osittain selluksi, osittain energiaksi eivät kilpaile keskenään vaan tukevat toisiaan.

Jos pystymme pitämään johtavan biomassaenergian maan kuvamme länsimaissa tulevaisuudessa, etevän teknologian vientimahdollisuudet EU-maihin, muualle länsimaihin ja kehitysmaihin kasvavat tulevaisuudessa (vertailu: Suomi saa 14 %, Ruotsi 10 %, USA 4 % energiastaan biomassasta).

Bioenergialla laajassa mielessä on maatalous- ja EU-poliittinen ulottuvuus. Se on eräs niitä vaihtoehtoja (itse asiassa tärkein) millä suomalaiset maatilat pysyvät tuotantotiloina tulevassa EU-Suomessa, millä maaseutu pysyy maaseutuna, asuttuna ja hyvinvoivana.

Metsäenergia, energiametsät ja biomassa eivät ole irrallaan tulevista kansallisista suurista ratkaisusta. Energiapuulla ja muilla uusiutuvilla energiavaroilla rakennetaan tulevaisuuden kestävä energiatalous mihin eivät kuulu ikuiset jätteet, hiilidioksidin päästöjä seuraava ilmaston muutos ja rikin hapattamat, luontoa vaurioittavat sateet.

Jos puuvoima saa sille kuuluvan osansa, se tietää tuotantoa ja työmahdollisuuksia Suomen maatiloille, maaseudulle ylipäänsä ja kerrannaisvaikutuksillaan koko muulle yhteiskunnalle. Puuperäisen energian säilyttäminen kansallisena perusvoimana ja sen edelleen vahvistaminen on koko yhteiskuntaa koskettava kysymys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset