VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Hiilipörssi vaikuttaisi metsätalouteen moninaisesti

Hiilipörssiä on kuluneen vuoden aikana, ja usein tuleviin eduskuntavaaleihin liittyen ehdotettu Suomen ilmasto-, energia- ja metsätalouteen. Hiilipörssi olisi laajennus vuodesta 2004 Euroopan unionin sisällä harjoitettuun hiilioksidin päästöpörssiin.

Kun päästöpörssi vain sakottaa, taivaalle päätyvästä fossiilisen hiilen päästövirrasta, hiilipörssi myös palkitsisi. Se palkitsisi etenkin metsänkasvattajia uusiutuvan hiilen nieluvirrasta. Nieluvirta tulee taivaalta hyvin hoidettuun metsään, sen kasvavien puiden runkoihin, oksiin ja juuriin.

Hiilipörssin välitön vaikutus metsätalouteen olisi rahallinen. Keskimääräisen metsätilan eli metsälön pinta-ala Suomessa on noin 30 hehtaaria. Tällaiseen metsälöön päätyy vuodessa hiilen nieluvirta, jonka arvo nykyisistä hiilidioksidin päästömaksun hinnoista laskettuna on satoja euroja, parhaimmillaan jopa pari tuhatta euroa vuodessa.

Kun metsälöllä on rahallisina vaihtoehtoina myydä vuosittain puuta tai laskuttaa hiilipörssiä hiilen nieluvirrasta, osa metsälöistä arvattavasti lykkää suunnittelemiaan hakkuita silloin tällöin tai määrätietoisemminkin. Hiilipörssi jatkaisi automaattisesti nykyisten metsien keskimääräistä kiertoaikaa.

Optimaalisesti talousmetsäänsä hoitava metsätilallinen tekisi vuosittain vertailun vaihtoehtojen välillä, myydäkö nyt, vai laskuttaako pari vuotta hiilipörssiä ja myydä leimikko vasta sen jälkeen. Vertailu vaikuttaisi automaattisesti markkinoihin. Kun puun kysyntä kasvaa ja tarjonta vähenee, vapaa markkina nostaa osto/myyntituotteen hintaa. Hiilipörssi kääntäisi puun markkinahinnan nousuun.

Nykyiseen lohkometsätalouteen verrattuna jatkuva kasvatus hyötyisi hiilipörssistä. Taitavasti metsäänsä jatkuvasti kasvattava metsätilallinen myös myy puuta jatkuvasti, mutta joka vuosi vähemmän kuin hänen metsälönsä kasvaa.

Sen sijaan lohkometsätaloudessa pienen, alle keskikoon metsälön päätehakkuu on normaalisti niin laaja-alainen, että metsälön hiilen nieluvarasto putoaa hetkellisesti melkoisesti. Sinä vuonna lohkokasvatukseen pohjaavan pienmetsälön hiilen nieluvirta muuttuu hiilen päästövirraksi. Hiilipörssin taselaskennassa metsälön on tällaisena vuonna maksettava tavalla tai toisella päästömaksu. Jatkuvassa kasvatuksessa tällainen tilanne olisi harvinainen.

Hiilipörssi kannustaisi keskiverron metsätilallista suojeluun. Suojeltu metsä kasvaa vuodesta toiseen niin kauan kuin luonnonlahoama ja suojelumetsän vuosikasvu tulevat tasapainoon. Siihen kuluu normaaleissa suojelukohteissa kymmeniä vuosia suojelupäätöksen jälkeen.

Ilmaston kannalta on yhdentekevää tuleeko hiilen nieluvirta suojelumetsään vai talousmetsään. Suojelumetsästä on siksi oikein ja kohtuullista saada hiilipörssin ilmastokorvaus aivan samalla laskennalla kuin talousmetsästäkin.

Hiilipörssi palkitsee eri puulajien hiilen nieluvirroista tasapuolisesti. Tärkeintä on puuston kasvu. Puulajilla ei ole väliä. Tämä tasapuolisuus nostaa lehtipuiden arvoa. Nykyisillä puumarkkinoillahan on jo pitkään maksettu havupuista keskimäärin parempaa kuutiohintaa kuin lehtipuista.

Hiilipörssi kannustaisi metsän kasvattajia istuttamaan nopeakasvuisia lehtipuita. Rauduskoivun suosio nousisi välittömästi, turvemailla myös hieskoivun suosio. Maatalouden jättöpelloille tulisi harkittavaksi jalostettu, nopeasti vartevaksi kasvava hybridihaapa.

Kun lehtipuut palaavat metsätalouteemme, metsiemme monipuolisuus eli biodiversiteetti kohenee. Siitä hyötyvät niin nisäkkäät, linnut, hyönteiset, sienet ja ylipäänsä eläin- ja kasvilajien kirjo.

Hiilipörssin vaikutukset olisivat moninaiset. Siksi hiilipörssin ajatusta kannattaa pitää esillä eduskuntavaalien jälkeenkin. Hiilipörssin kokeiluhankkeille on nyt merkittävä tilaus, kun Suomi siirtyy heinäkuun alussa ilmastoystävällisyyttä tavoittelevan Euroopan unionin puheenjohtajamaaksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Ongelma lie jos tämän hiiliveron kustannusvaikutukset menevät puun hintaan niin maat jotka eivät ko järjestelmää käytä saavat huomattavan kilpailuedun. Venäjän puuta tai ruotsalaista saisi huomattavasti edullisemmin kuin Suomen puuta jolloin Suomalainen laadukas metsänhoito, metsänomistaja ja metsäteollisuus olisi kärsijä. Metsiin istutettaisiin jalostusarvoltaan olemattomia hydridihaapoja tai koivikoita joiden oletettu elinkaari olisi lyhyt, 30-60 vuotta jonka jälkeen metsät olisi uudistettava mutta koska ko metsälöillä ei ole taloudellista tuottoa muuten kuin pystymetsänä, hiilinieluina niin niitä ei uudistettaisi ikinä..
Toisaalta jos järjestelmä olisi Euroopan laajuinen ja tullirajan ulkopuolinen puuaines olisi sitten haittaveroitettu siten että olisi samalla viivalla niin..
Näillä ehdoilla että metsien taloudellinen hyödyntäminen on järkevin tapa hoitaa metsää niin loistava ehdotus koska nyt metsänomistajaa jopa syyllistetään omaisuutensa hyödyntämisestä ja toivotaan osallistuvan ilman korvausta ilmastotalkoisiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset