VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Metsäpuiden lyhytkiertoviljelyä biotaloudelle ja ilmastotaloudelle

  • Biomassakasvien keskikasvun vertailu Ruotsissa (Börjesson et al 2013)
    Biomassakasvien keskikasvun vertailu Ruotsissa (Börjesson et al 2013)

Kiihtyvä ilmastokamppailu hiilen nieluista johtanee ennen pitkää siihen, että maassamme on vähennettävä vuotuisia luonnonmetsien hakkuita. Tämä toteutunee helpoimmin valtionmetsissä, avohakkuiden kiellon 2018 kansalaisaloitteen myötä.

Nouseva biotaloutemme tarvitsee uusia keinoja, turvatakseen tehtailleen raaka-aineen. Yksi keinoja on jo vuosikymmeniä Pohjoismaissa tutkittu metsäpuiden lyhytkiertoviljely.

Suomessa lyhytkiertoviljelyn tutkimus alkoi 1970-luvun alussa, professori Paavo Yli-Vakkurin opettamana Helsingin yliopistossa. Alkuvaiheessa etsittiin nopeakasvuisia lehtipuita, jotka kasvavat mahdollisimman paljon kuutioita selluteollisuudelle. Hybridihaapa (risteytys eurooppalaisen ja pohjoisamerikkalaisen haavan välillä) oli varhaisia malliesimerkkejä. 

Ruotsalainen biotalouden varhaistutkimus oli laaja-alaisempaa ja pitkäjänteisempää kuin Suomen lyhytkiertoviljelyn tutkimus. Ruotsissa on vertailtu eri kasvien biomassatuotosta riippumatta siitä onko biomassa puutunutta monivuotista vai löyhempää yksivuotista. Kuutioiden tai tonnien sijasta eri biomassakasvien tuotosta on vertailtu yksikössä gigajoulea hehtaarille vuodessa.

Kyseessä on uusiutuvan biomassan kasvatuksen perussääntö: aurinko kasvattaa jouleillaan biomassan, ja biomassa varastoi jouleiksi osan saamastaan auringon energiasta. Biotuotetehtaiden tehtävä on jalostaa joulepitoisista orgaanisista aineksista myynti- ja vientituotteita.

Ruotsissa vuonna 2013 tehdyssä biomassakasvien tuotosvertailussa (kuva) ykköseksi nousi biomassapaju (varastoi 130 gigajoulea vuodessa hehtaarille). Kakkonen oli hybridihaapa (110 gigajoulea). Kolmonen oli samalla lukemalla vehnä, kun siitä korjataan sekä jyvät että oljet.

Tehometsänhoidolla (mukaan lukien lannoitus) kasvatettu kuusi pääsi lukemaan 100 gigajoulea vuodessa hehtaarille. Suomessa Ruotsia yleisemmin viljelty ruokohelpi oli vertailun viitonen (90) ja kuutonen vehnä (80) kun siitä korjataan vain jyvät. Tavallinen, luontainen, harventamalla hoidettu kuusi oli vertailun seitsemäs lukemalla 70 gigajoulea hehtaarille vuodessa.

Suomalaiselle biotaloudelle ja ilmastokamppailulle Ruotsin vertailu antaa kaksi vihjettä. Jos biotalous huolestuu luonnonmetsien hakkuiden vähentämisestä, lisää raaka-ainetta saa nopeasti metsäpuiden lyhytkiertoviljelyllä. Biomassapajua voi kasvattaa 3-5 vuoden ja hybridihaapaa noin 20 vuoden kiertoajalla.

Jos ilmastokamppailu todella huolestuu hiilen nieluista, nopea ratkaisu on hybridihaapa. Lähes samalla vauhdilla vahvan hiilen nieluvaraston voi kasvattaa myös rauduskoivulla. Jotta hiilen nieluvarasto säilyy, kiertoaikaa tukevaksi kasvavilla lehtipuilla voi jatkaa ainakin 50 vuoteen.

Professori Paavo Yli-Vakkurin lähes 50 sitten esittämille opeille tuli näin 2020-luvun uusi tarve, biotalouden ja ilmastotalouden tarve. 

 

Lähteet

Börjesson, P, Lundgren J., Serina Ahlgren, S. & Nyström, I. 2013. Dagens och framtidens hållbara biodrivmedel. The Swedish knowledge centre for renewable transport fuels. 209 p.

http://pohjonen.org/veli/vprefs/2018%2009%2019%20Short%20rotation%20fore...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

FYI:

Metaanista, CH4, metsissä ja puissa uutta tutkimustietoa iliittyen ilmastoon:

"Methane production and emissions in trees and forests
charles the moderator / 3 days ago March 26, 2019
Lots and lots of implications for climate models and GHG budgets."

https://wattsupwiththat.com/2019/03/26/methane-pro...

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Bisnes-ja kvarttaalitalous edellä yrittäneen, miljonääri-yrittäjä pääministerin hallituksen linja oli, että valtion yritykset lihoiksi ja metsää nurin että rytisee!

Metsien monimuotoisuutta turmellaan ja pilataan myös sillä, että "haravoidaan" risut, oksat ja revitään kannot ja juurakot biopolttoaineeksi!

- Aikoinaan kaiveltiin myös valtavia suo-ojia, joita osin jo sentään peitellään ja ennallistetaan.

Myös pienikasvuisten-ja tuottoisten pohjoisten metsien hakkaaminen tuntuu järjettömältä!

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

...UPM:n Pesonen sopivasti TV Ykkösen Ykkösaamussa ja häneltäkin varmaan kysellään metsähakkuista-ja politiikasta, joten täytyypä keskittyä...?

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Veli Pohjosen esilläpitämä lyhytkiertoviljely esim. vanhojen turvesoiden pohjilla ja huonosti tuottavilla pelloilla on hyvä ja toteutettavissa oleva keino hiilidioksidin sidontaan. Viljelty puu voidaan käyttää polttohakkeena ja tehdä siitä biohiiltä energia- tai viljelykäyttöä varten. Hiiltä sitoutunee myös maaperään. Nieluja pitäisi olla paljon, jos Suomi aikoo omat velvoitteensä täyttää, koska päästöjä pitäisi vähentää yli 100 %. Lisäksi valtion metsissä pitäisi ensisijaisesti maksimoida hiilensidonta. Yksityiset metsänomistajat tehkööt metsillään mitä haluavat, ja ympäristöteot vapaaehtoisuuden pohjilta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kiitoksia Veli Pohjoselle hyvästä kirjoituksesta. Se avaa uusia näkymiä Suomen talouden kohtalonkysymyksiin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset