VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Lisää metsänkasvua

  • Kuva 1. Suomen metsien kasvu, miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, Luken VMI-mittausten mukaan
    Kuva 1. Suomen metsien kasvu, miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, Luken VMI-mittausten mukaan
  • Kuva. Laskennallinen kasvun ja poistuman tasapaino Suomen metsissä, yksikössä miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa
    Kuva. Laskennallinen kasvun ja poistuman tasapaino Suomen metsissä, yksikössä miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa

Pääministeri Juha Sipilä heitti sunnuntain (3.3.2019) haastattelutunnillaan radion kuuntelijoille metsiemme tulevan kasvuluvun 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se voi toteutua, kun jatkamme nykyisen hyvän metsänhoidon tiellä.

Lukema voi tuntua hurjalta. Eduskuntavaalien allahan käydään kiistelyä siitä, voimmeko jatkaa hakkuita nykyisellä tasolla (72,4 miljoona kuutiota vuonna 2017), tai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa, vai pitäisikö meidän vähentää hakkuita nykyiseltä tasoltaan.

Hakkuiden ylätason määrittämiseksi olemme saaneet itse asiassa ohjeen jo vuonna 1713. Kestävän metsätalouden isä, saksalainen Hans Carl von Carlowitz opetti klassikkokirjassaan Sylvicultura oeconomica: ”Puuta ei saa hakata enempää kuin metsät kasvavat”.

Oppi oli Luonnonvarakeskuksen, Luke (entisen Metsäntutkimuslaitoksen) Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) aloittamisen taustalla vuonna 1921. Inventointien yhteydessä on kairattu otantakoealojen puista mittavat määrät vuosilustoja. Niistä on laskettu metsiemme keskimääräinen kasvu kymmenelle eri ajankohdalle, koko jaksolle 1936 – 2017 (kuva 1).

Vastaava aineisto on kerätty hakkuiden ja luonnonlahoaman osalta. Niiden summaa nimitetään poistumaksi.

Suomi oli vielä sotien jälkeen von Carlowitzin opin vastaisessa tilassa. Puuta hakattiin enemmän kuin metsät kasvoivat (kuva 2). Laskennalliseen tasapainotilaan pääsimme vuonna 1960. Sen jälkeen metsämme ovat kasvaneet poistumaa enemmän, ja vieläpä hivenen kiihtyvällä vauhdilla. Maataloudessa tilannetta sanottaisiin ylituotannoksi (jos vaikkapa ohran vuotuinen sato on suurempi kuin kotimaan tarpeemme ja viennin kysyntä).

Von Carlowitzin oppiin nojaten voimme toki nostaa hakkuut vaikka heti tänä vuonna tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kun laskemme hakkuiden päälle luontaisen lahoaman (noin 15 milj. m3/v), koko poistuma nousisi tasolle 95 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se on alempi kuin esimerkiksi viimeisin, kauden 2014-2017 Luken kasvulukema 107 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Toinen laskennallinen havainto Luken mittauksista seuraa, kun kehitämme jo neljännesvuosisadan ajan harjoitettua täsmällistä metsänhoitoa. Metsien vuosikasvu nousee edelleen. Metsänviljelyyn on mukaan tultava esimerkiksi entistä jalostetummat taimet. Jo kasvuisia metsiä tulee lannoittaa yhtäältä tuhkalla ja toisaalta typellä.

Hyvin hoitaen pääsemme laskennallisesti 150 miljoonan kuution vuosikasvuun vuonna 2036.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Hyvä kirjoitus, mutta epäilen metsien lannoituksen tarpeellisuutta. Puusto kasvaa ilman lannoitustakin. Siten ei tule lannoituskulujakaan. Kyllä lannoituskin käy, kun se pohjana on maaperätutkimus ja siten paikataan alueellisia määperän puuttuita. Muuten lannoitus on lannoitusta varmuuden vuoksi ja yleensä tarpeetonta, ellei peräti haitallista.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No Pohjois-Suomessa metsä kasvaa hitaammin ja on kait tiukempaa ja kait kasvua on ollut nyt pohjoisella alueella kovasti. Koivut ja männyt kait ovat joskus kasvaneet vähän ylempänä Suomessa kuin nyt . Kirja Haila:Ekologian Ulottuvuudet. Metsiä kyllä pitäs lisätä maapallossa

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No Pohjois-Suomessa metsä kasvaa hitaammin ja on kait tiukempaa ja kait kasvua on ollut nyt pohjoisella alueella kovasti. Koivut ja männyt kait ovat joskus kasvaneet vähän ylempänä Suomessa kuin nyt . Kirja Haila:Ekologian Ulottuvuudet. Metsiä kyllä pitäs lisätä maapallossa

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset