VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Sansibarin peltometsäviljelystä mallia Afrikan ilmastometsityksiin

  • Kuva 1. Kookospalmun ja riisin peltometsäviljelyä Sansibarilla
    Kuva 1. Kookospalmun ja riisin peltometsäviljelyä Sansibarilla
  • Kuva 2. Kookospalmun ja kassavan peltometsäviljelyä Sansibarilla
    Kuva 2. Kookospalmun ja kassavan peltometsäviljelyä Sansibarilla

Tansaniassa, Sansibarin osavaltiossa toteutettiin kaudella 1980-1997 yksi Suomen kehitysavun pitkäaikaisimpia hankkeita. Kahdenvälisissä metsähankkeissa se jäänee historian ykköseksi.

Sansibarin kaksi pääsaarta Unguja ja Pemba ovat tyypillisesti koralliriutoista peräisin olevia karuja maita. Niillä kasvoi alun perin Intian Valtameren lajirikkaita saaristometsiä. Kun asutus ja maanviljely etenivät myös puulajien kirjo muuttui.

Sansibarin 18-vuotisen metsähankkeen lopussa pääsaarilla inventoitiin kaikki maa-alueiden puut. Metsälaskennan oppi vietiin Suomesta.

Runkopuuta Sansibarin saarilta löytyi kaikkiaan 10,3 miljoona kuutiota. Samalla määritettiin puuston biomassa, mikä oli maanpinnan yläpuolella (rungot, oksat, lehdet ja neulaset; ei juuria). Kuivaksi laskettuna biomassaa oli 7,9 miljoonaa tonnia.

Kun Sansibarin saarten maa-ala on 0,265 miljoonaa hehtaaria, puiden maanpäällisestä biomassasta laskettua alkuainehiiltä oli 15 tonnia hehtaarilla. Lisäämällä arviolta mukaan myös juuret, varsinainen Sansibarin hiililuku oli luokkaa 18-20 tonnia alkuainehiiltä hehtaarilla. Lukema on selvästi alle Suomen nykyisen hiililuvun 29,6 tn C/ha.

Metsien monimuotoisuus Sansibarilla oli kuitenkin valtava. Puulajeja paikallinen kasvitieteilijä määritti noin 200 kappaletta. Osa harvinaisimmista luonnonpuista jäi silti häneltäkin tuntemattomiksi.

Kun metsäbiomassan määrä ositettiin puulajien mukaan, tulos oli yllättävä. Viljelypuissa oli enemmän runkojen kuutioita, kuivaa biomassaa ja alkuainehiiltä kuin luonnonpuissa. Peltometsäviljely oli edennyt Sansibarilla pitkälle. 

Ykkönen oli kookospalmu (Cocos nucifera), 41 prosentilla koko biomassasta (ja alkuainehiilestä). Mausteneilikan (Eugenia caryophyllus) osuus oli 8 prosenttia ja hedelmäpuu mangon (Mangifera indica) osuus 7 prosenttia.

Mittavaksi yltävää kookospalmua kasvatetaan Sansibarin peltometsäviljelyssä esimerkiksi riisin suojapuuna (kuva 1). Maniokki eli kassava (Manihot esculenta) on toinen kookospalmun alla viihtyvä ruokakasvi (kuva 2).

Jo 1900-luvun Sansibarin metsäbiomassan mittaukset osoittivat kuinka merkittävä peltometsäviljelyn osuus voi tropiikissa olla. Peltometsäviljely on Sansibarilla niin yleistä, että satelliittikuviin ja vihreään väriin perustuva luokitus antaa Sansibarin metsäalan osuudeksi noin 90 prosenttia koko maa-alasta.

Varteviksi kasvavien hyötypuiden merkitys on 2000-luvun puolella korostunut entisestään, kun hyödyksi lasketaan nyt myös peltometsäviljelmien luomat hiilen nieluvarastot. Afrikan tulevassa ilmastometsätaloudessa ja hiilimetsänhoidossa on Sansibarin saarilta opittavaa. 

 

 

Lähde:

http://pohjonen.org/veli/vprefs/1997/1997%20Leskinen%20Pohjonen%20Ali%20...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ihan mielenkiinnosta kysyn. Miten keskieuroopan viiniviljelykset, jotka poikkeuksetta ovat vanhojen ikimetsien alueita. Niillähän ei ole mitään hyötyä nykyisin, paitsi raha. Pitäisikö ne metsittää takaisin ilmastonmuutoksen takia. Pitäisikö niistä laskea jotain hiilinielua keskieuroopaan? Eikö? Vai pitääkö?

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen

Hiilimetsänhoidossa lasketaan puutuneet eli monivuotiset kasvit, jotka säilyvät hiilen nieluvarastona vuodesta toiseen. Ei ole hiilen kannalta väliä onko puutunut kasvi runkomainen vai pensasmainen. Näin monivuotisen viinipensasaslueen biomassa eli hiilen nieluvarasto kannattaa laskea vuosittain ja ilmoittaa hiilipörssiin. Mutta eipä sinne jo sankaksi kasvaneeseen viinipensaikkoon taida enää jatkossa kummoista hiilen vuotuista niilivirtaa tulla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset