VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Saharan Vihreä muuri tarvitsee ilmastometsityksen lisäpontta

  • Kuva 1. Puuston määrän kehitys Senegalissa vuodesta 1990, FAO:n tilastoinnin mukaan
    Kuva 1. Puuston määrän kehitys Senegalissa vuodesta 1990, FAO:n tilastoinnin mukaan
  • Kuva 2. Puuston määrän kehitys Sudanissa vuodesta 1990, FAO:n tilastoinnin mukaan
    Kuva 2. Puuston määrän kehitys Sudanissa vuodesta 1990, FAO:n tilastoinnin mukaan

Saharan etelärajan eli Sahelin vyöhykkeen valtiot päättivät vuonna 2005 luoda yhteistoimin 15 kilometriä leveän ja lähes 8 000 kilometriä pitkän metsä- ja kasvillisuusvyöhykkeen torjumaan aavikoitumista. Vyöhykkeelle annettiin nimeksi Saharan Vihreä muuri tai Afrikan vihreä muuri.

Vihreän muurin on määrä ulottua Senegalin Dakarista lännessä Afrikan sarven Djiboutiin idässä. Mukana ovat Saharan eteläpuolisen Sahelin alueen valtiot Senegal, Mauritania, Mali, Burkina Faso, Niger, Nigeria, Tshad, Sudan, Eritrea, Etiopia ja Djibouti.

Ajatuksen Vihreästä muurista esitti jo vuonna 1952 brittiläinen metsäasiantuntija, ympäristöaktivisti ja kirjailija Richard St. Barbe Baker. Hän ehdotti puilla viljeltävän, lännestä itään ulottuvan puskurivyöhykkeen leveydeksi 30 mailia eli noin 50 kilometriä.

Pitkään arkistoissa muhinut Bakerin ajatus muurista pullahti lopulta pöytään Sahelin vyöhykkeen keskellä, N'Djamenan kaupungissa Tshadissa vuonna 2002 pidetyssä Maailman aavikoitumisen ja kuivumisen eston päivän tilaisuudessa. Vuoden 2005 poliittinen hyväksyntä tehtiin vastaavasti Ouagadougoun kaupungissa Burkina Fasossa.

Saharan Vihreä muuri on saanut omien maiden budjetoinnin lisäksi monipuolista ulkopuolista rahoitusta. Suomikin on ollut rahoituksessa mukana, kansainvälisten järjestöjen kautta.

Ilmastokamppailun tiivistyttyä 2010-lopulla Saharan Vihreä muuri on esillä myös ilmastometsityksen vaihtoehtona. Puiden istutus toteutuisi pääosin peltometsäviljelyllä.

Toistaiseksi Sahelin metsityksen ilmastovaikutukset ovat varsin vaatimattomat. Vaikka puiden taimia on istutettu jo miljoonittain, FAO:n tuorein metsätilastointi (2015) kertoo että metsien biomassa hupenee edelleen kaikissa Sahelin vyöhykkeen maissa. Sahelin maihin ei päädy hiilen nieluvirtaa, niistä lähtee hiilen päästövirta.

Esimerkiksi vahvimpana pidetyssä Sahelin maassa, Senegalissa on kyllä puuta runsaat 300 miljoonaa kuutiota (kuva 1). Hiililuku vuonna 2018 oli laskennallisesti 6 tonnia alkuainehiiltä hehtaarilla (vertailuksi: hiililuku Suomessa 29,6 tn C/ha). Metsien häviöstä aiheutuva hiilen päästövirta oli 28 kiloa hiiltä hehtaarilta vuodessa (vertailuksi: Suomessa hiilen nieluvirta 342 kg C/ha/v).

Sahelin vyöhykkeen itäinen laaja maa on Sudan. Sen metsätaloutta on Suomikin, tosin tempoilevasti, avustanut jo 1970-luvun lopusta lähtien. Sudanissa on nyt puuta runsaat 1500 miljoonaa kuutiota (kuva 2). Maan laajuudesta johtuen hiililuku oli vuonna 2018 silti vain 3,1 tn C/ha. Metsät häviävät, hiilen päästövirta oli 34 kiloa hiiltä hehtaarilla vuodessa.

Saman suunnan kehityskulku on muissakin Sahelin vyöhykkeen maissa.

Saharan Vihreä muuri tarvitsee lisäpontta, erityisesti ilmastometsityksen pontta. Siinä voisi Suomikin olla mukana. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No osaahan kiinalaiset metsittää hiekka--aavikoita. Hehän metsittävät niitä nytkin. Ekologi Liu pohtii kovasti metsittämisiä kuten Afrikassa ekologi Allan Savory. Savoryn mukaan maata ei saiši jättää paljaaksi, kasviston pitäisi lahota ennenkuin seuraava sadekausi tulee, eläinten pitää polkea kasvit lahoamaan kun liikkuvat ja ulostavat. Näin Savory. Kivikauden ihmiset hakkasi metšät Saharasta ja harjoittivat maataloutta kait jälkeen 10 000 sitten 10 000--4000 eKr.Piirrokset osoittavat Saharassa. Näin aavikoituminen alko

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset