VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Slovenia on Euroopan johtava hiilimetsänhoidon maa

  • Kuva 1. Hiililuvun 10 kärjessä maata Euroopassa vuonna 2018
    Kuva 1. Hiililuvun 10 kärjessä maata Euroopassa vuonna 2018
  • Kuva 2. Hiilen nieluvirran 10 kärjessä maata Euroopassa vuonna 2018
    Kuva 2. Hiilen nieluvirran 10 kärjessä maata Euroopassa vuonna 2018

Suomi on lähestymässä EU:n puheenjohtajan kauttaan (1.7. alkaen). Metsien maana me voimme viitata onnistuneen metsänhoidon historiaamme ja korostaa kumppanuusmaille metsien merkitystä ilmastolle.

Jo kasvaneet metsät ovat kussakin EU-maassa tärkeitä hiilen nieluvarastoja (nieluja). Onnistuneella metsänhoidolla on mahdollinen saada eri puolilla Eurooppaa aikaan jatkuva hiilen nieluvirta, vuotuisista hyötypuuna hakkuista ja vanhojen puiden luontaisesta lahoamasta huolimatta.

Maailman ruoka- ja maatalousjärjestön FAO:n metsäosasto alkoi julkaista maittain maapallon metsien inventoinnin tuloksia vuonna 1990. Seuraavat inventointitulokset ovat vuosilta 2000, 2005, 2010 ja 2015.

Myös Euroopan unionin Eurostat – tilastointi seuraa nykyään sekä jäsenmaidensa että unioniin kuulumattomien Euroopan maiden metsiä. Tarvittaessa Eurostat tarkentaa vuosittain mailleen tilastoa, joka on osa alun perin laajemmaksi kehiteltyä FAO:n tilastoa.

Sekä FAOn että Eurostat –tilaston tarkimmat lukemat kertovat paljonko kussakin maassa on yhteensä metsien runkopuiden kiintokuutioita. Lukema korreloi metsien biomassan sisältämän alkuainehiilen määrän kanssa. Mukaan lasketaan runkojen lisäksi oksat ja juuret.

Ilmeisesti maailman tarkimmat kertoimet metsikön runkopuiden kuutiomäärän ja metsikön puuston hiilen nieluvaraston välillä on laskettu Suomessa, Luonnonvarakeskuksen vetämässä Valtakunnan Metsien Inventoinnissa. Käyttämällä näitä kertoimia EU-maita voi alustavasti verrata keskenään sekä maakohtaisen hiililuvun että hiilen vuotuisen nieluvirran osalta.

Maittain laskettu hiililuku, yksikössä tonnia alkuainehiiltä hehtaaria kohti, kuvaa parhaiten hiilen nieluvaraston vahvuutta (= hiilen keskimääräistä nielua). Hiililuku lasketaan kunkin maan koko maapinta-alaa kohti määrävuodelle, esimerkiksi 2018.

Hiililuvun osalta Euroopan ilmastometsien ylivoimainen ykkönen on ehkä yllättäen Slovenia (kuva 1). Sen hiililuku on 79,5 tonnia hiiltä hehtaarilla. Kakkonen on Itävalta (49,4) ja kolmonen Sveitsi 39,9 tn C/ha. Nämä kolme johtavaa maata ovat kaikki vuoristometsien maita. Niissä rinnemaiden suojelu ja metsien pitäminen runsaspuustoisina ja mahdollisimman hyvin maaperän kattavana on yhteinen suojelun tavoite.

Suomen hiililuku vuonna 2018 oli 29,6 tonnia alkuainehiiltä hehtaarilla. Emme tällä luvulla pääse vielä EU:n kymmenen johtomaan joukkoon.

Slovenia on Euroopan ykkönen myös hiilen vuotuisen nieluvirran osalta (kuva 2). Slovenian nieluvirta on 1087 kiloa alkuainehiiltä vuodessa hehtaarille. Kakkonen on Puola (908) ja kolmonen Latvia (570 kg C/ha/v). Yhteistä kärkikolmikolle on niiden metsähistoria. Kun Itä-Euroopan kommunistihallinto päättyi 1991, myös metsien hoito ilmeisesti vapautui ja kohentui.

Suomi pääsee hiilen nieluvirrallaan Euroopan kymmenen kärkimaan joukkoon, viitoseksi lukemalla 341 kg C/ha/v. Hiilimetsänhoito on Suomessa jo verraten vahvaa. ”Aidoista länsimaista” edellämme Euroopassa on vain Ranska lukemalla 386 kg C/ha/v.

Slovenia on kuitenkin hiilimetsänhoidoltaan Euroopan ylivoimainen ykkönen. Vuoristoisen Slovenian metsistä on opittavaa niin muille vastaaville Euroopan maille kuin esimerkiksi vuoristoisille Afrikan maille.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset