VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Saharan metsien hukkakaura valmiina ilmastometsityksiin

  • Kuva 1. Meskiittipuu Saharan vyöryvien hiekkadyynien pysäyttäjänä, paikassa Ed Debba, Sudan.
    Kuva 1. Meskiittipuu Saharan vyöryvien hiekkadyynien pysäyttäjänä, paikassa Ed Debba, Sudan.
  • Kuva 2. Meskiittipuusta tehtyä, vientiin päätyvää puuhiiltä, paikassa Atbara, Sudan.
    Kuva 2. Meskiittipuusta tehtyä, vientiin päätyvää puuhiiltä, paikassa Atbara, Sudan.

Afrikan tulevasta ilmastometsityksestä tiedetään jo paljon, niin savannimetsien oloissa, Sahelin vyöhykkeellä kuin Saharan kuivilla alueillakin. Noin 100 vuotta on testattu viljelyyn sopivia puulajeja, niiden metsänhoitoa ja sittemmin peltometsäviljelyä. Myös paikallisten asukkaiden, pienviljelijöiden ja muiden kyläläisten tuntemuksista metsänviljelyyn on kokemusta.

Metsänviljelyn yllätyksiin on silti syytä varautua. Hyvä esimerkki on meskiittipuun (Prosopis juliflora) tarina Sudanissa.

Meskiitti on vierasperäisyydeltään eukalyptukseen verrattava puulaji. Kun eukalyptus tuotiin 1800-luvun lopulla Australiasta Etelä-Afrikkaan, meskiitti tuotiin Keski-Amerikasta Länsi-Afrikkaan 1800-luvun alussa. Sudaniin meskiitti tuotiin 1917.

Heti varhaiset koekasvatukset näyttivät kuinka meskiitti voi kasvaa paikallisia puulajeja varmemmin kuivilla hiekkadyyneillä. Meskiitistä toivottiin pysäyttäjää Saharan vyöryville  hiekkadyyneille (kuva 1).

Jo varhain meskiitin todettiin leviävän luontaisesti. Paikalliset laiduneläimet: aasit, vuohet ja kamelit syövät meskiitin palkoja. Ne levittävät kulkureiteilleen eläinten ruoansulatuksen läpäisseitä ja samalla viimeistellyn kypsyneitä siemeniä. Meskiitin laidunarvo on niin hyvä, että paikalliset karjanlaiduntajat tykästyivät jo varhain meskiittiin.

Tämän päivän peltometsäviljelyssä meskiitti on ihanteellinen. Se sitoo typpeä. Se kestää muita puita paremmin suolaantuneita maita; hyvin kasvaessaan se itse asiassa puhdistaa maaperää liikasuolasta. Meskiitti kasvattaa lyhyen sadekauden aikana syvän paalujuuren, millä se kestää pitkän kuivuuskauden. Meskiitillä ei Saharan oloissa tunneta vakavia ekologisia ongelmia, kuten tauti- tai hyönteistuhoja. 

Pensastavana, ainavihantavana puuna, riveissä kasvava meskiitti suojaa tuulelta rivien väliin viljeltyjä ruokakasveja kuten durraa ja sesamia. Kamelit, aasit ja vuohet saavat lehdistä ja paloista rehua juuri kuivimpaan aikaan. Lisäetuna meskiitillä on, että jo täyteen mittaan kasvaneista puista voi tehdä laadukasta puuhiiltä. Meskiittihiilellä on menekkiä paitsi Sudanin kaupungeissa, myös viennissä muihin arabimaihin (kuva 2).

Khartumin eteläpuolisella Sahelin vyöhykkeellä oli Suomen kehitysavun rahoittama metsänviljelyn hanke 1980-luvulla. Hanketta toteutti silloinen konsulttiyhtiö Enso Forest Development. Enson kokeissa käytiin aluksi läpi eri puulajien valikoima. Jo parin alkuvuoden jälkeen oli selvää, että jos Sahelin vyöhykkeeltä halutaan edetä peltometsäviljelyllä Saharan suuntaan, varmin puulaji on meskiitti.

Enson metsänviljelyn hanke eteni Sahelin ja Saharan rajavyöhykkeellä suunnitelmien mukaan noin 10 vuoden ajan. Ainavihantia meskiittimetsiä alkoi näkyä jo satelliittikuvissa. 1990-luvun alussa hanke jouduttiin pikaisesti keskeyttämään poliittisista syistä. Sudanin levottomuudet olivat edenneet sille tasolle, että kaikki kehitysavun hankkeiden rahoittavat osapuolet tekivät yhteisen päätöksen vetäytyä maasta pois.

Etenkin meskiittiin perustuvan peltometsäviljelyn odotettiin jatkuvan paikallisin voimin.  
Niinpä lähes 100 vuoden suotuisten viljely- ja hyötykokemusten jälkeen oli suoranainen yllätys, kun meskiitti julistettiin Sudanissa vuonna 1995 presidentin asetuksella lainsuojattomaksi. Meskiitti nimettiin eräänlaiseksi Saharan hukkakauraksi. Kiellon taustalla oli puun holtittomana pidetty, luontainen leviäminen kastelluille puuvillan plantaaseille.

Sudanin metsälaitoksen tehtäväksi tuli neuvoa paikallisia viljelijöitä hävittämään tielleen tai pelloilleen sattuneet meskiittipuut. Ne oli paras tehdä puuhiileksi, ja käyttää pienemmiltä oksiltaan polttopuuksi.

Paikalliset pienviljelijät ovat parikymmentä vuotta hävittäneet meskiittiä puuhiileksi ja polttoon. ”Hävitys” on pienviljelijöille sikäli mieluista, että he tietävät sitkeästi vesovan meskiitin kasvavan aina uudelleen ja antavan taas uuden sadon puuhiileksi ja polttopuuksi. Vesomisen lisäksi meskiitin siementä levittävät etenkin kamelit niin kauan kuin palkoa kasvaneita puita on kameleiden kulku- ja laidunnusreiteillä.

Meskiitti ei ole Sudanista suinkaan hävinnyt vuoden 1995 asetuksen jälkeen. Meskiitti on edelleen ehdolla Sudanin viljelypuuksi, niin peltometsäviljelyyn kuin ilman kastelua tehtävään ilmastometsänviljelyyn. Viljely ei ole kuitenkaan mahdollista niin kauan kuin meskiittiä pidetään Sudanin metsien hukkakaurana, niin kauan kuin vuoden 1995 yllättävä asetus pysyy voimassa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Suurkiitos Veli näistä informatiivisistä artikkeleista. Toivottajasti jatat näillä teemoilla.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Hamppua sinne pitäisi istuttaa. Nielee hiidilioksidia monta kertaa paremmin kuin muut kasvit. Sitten se voidaaan hyötykäyttää tehokkaasti.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Lukijat täällä tuskin tietävät ei hamppulajien eroja.

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Hieno ja informatiivinen kirjoitus.
Näin kerran kartan jossa esiteltiin hyvin laajoja alueita jotka ovat merenpinnan alapuolella.
Onko kukaan ajatellut rakentaa kanavaa Välimereltä ja näin saada aikaan suuria järviä?
Onko mitenkään mahdollista järkevästi poistaa meriveden mukana tuoma suola?

Henry

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Löysin itse tästä artikkelin, en karttaa:

"Hän toteaa, että Saharan erämaasta 155 000 neliökilometriä on selvästi merenpinnan alapuolella ja noin 700 miljoonaa vuotta sitten Saharassa oli nykyistä Välimerta hieman pienempi sisämeri.

– Kaivamalla Panaman kanavaan verrattuna jonkun verran lyhyempi vesitie valtameristä Saharaan syntyisi 155 400 neliökilometrin suuruinen sisämeri, joka alentaisi maapallon merien pintaa noin 1,3 metrillä eli suurin piirtein saman verran kuin napa-alueiden sulamisen on laskettu nostavan meren pintaa."

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/249308-diplomi-in...

Henry

Kari Seppänen

Jotta moinen olisi mahdollista, niin Saharan merenpinnan alapuolisten alueiden keskisyvyyden (merenpintaan nähden) pitäisi olla luokkaa 3 km. En nyt ihan heti ostaisi moista väitettä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

5. Henryllä hyvä ehdotus. Kyllä ihmisillä syntyy innovaatioita

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Kuten tuon linkin kommenteissakin todetaan, kyseessä on ankka. Valtamerien pinta-ala on 381 milj. km2. Jos tätä halutaan alentaa 1,3 metriä, pitäisi poistaa siitä 495 300 km3 vettä. Tästä voidaan helposti laskea, että tuossa 155 400 km2:n kokoisessa sisämeressä pitäisi olla syvyyttä vaatimattomat 3,187 km!

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Hieno kirjoitus. Meskiittipuulla saataisiin Sahara metsitettyä. Mangrovemetsätkin kestää suolaa. Niillä on rauhaset joilla suola tasapainotetaan. Paalujuuri on hyvä Saharaan. Mangrovemetsillä on pönkkäjuuret.Kalelan kirja Kasviorganologi kertoo erilaisista juurista, Aarno Kalela

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Käsikirjoitus 18.8.1990 Veli Pohjonen:Valkoisen Niilin vihreä aalto(netissäkin on)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Liekö miten nopea kasvu meskiittipuulla oisi. Yleensä puunsolu jakaantuu ja aikaa menee 20 päivää jne..

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Helsingin yliopiston puutarhamies Pentti Alanko ehotti aikoinaan, että meillä pitäisi metsittää kaupunkien isoja viheralueita enemmän.Puistoissa turhan isoja nurmikoita kaupungeissamme.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset