Eukalyptus ja kehitysmaan ruokaturva

 

Eukalyptukseen perustuva pientilallisten peltometsäviljely Etiopiassa on edennyt vuoden 2004 maauudistuksen jälkeen vauhdilla. Eukalyptus on peräisin vieraalta mantereelta, se on Australiasta Afrikkaan tuotu puulaji. Niinpä kirpakkaan kriittisiä kommentteja eukalyptuksen viljelystä oli odotettavissa.

Yksi kirpakka kommentti ravistelee kehitysmaan ruokaturvaa. Viekö pientiloille viljeltävä eukalyptus maata ruokakasveilta niin, että perheen ruokaturva heikkenee? Onko esimerkiksi Etiopian pohjoisten syrjäseutujen pientila vaarassa joutua 1980-luvulta tuttuun nälänhätään? – kysellään.

Peltometsäviljelyssä etiopialainen pienviljelijä kuitenkin istuttaa vain murto-osan maa-alastaan puille. Etiopian asuttu maaseutu muistuttaa mosaiikkia. Puusto peittää korkeimmillaan ehkä 20 prosenttia maa-alasta. Viljoilla ja laidunmailla on edelleen valtaosa. 

Etiopian maamosaiikki koostuu varsin pienistä palasista. Tyypillinen pientila on kooltaan vain yhden hehtaarin.

Itse asiassa pelto- ja metsälohkojen välinen maaseudun mosaiikkimenetelmä on kehittynyt myös esimerkiksi Lounais-Suomeen tai vaikkapa Ranskan maatalousalueille. Mosaiikin osaset ovat Euroopassa toki isommat.

Etiopian ylämaan viljelijäperheiden toimeentulo tukeutuu tänään kolmeen perustuotantoon: yksivuotisiin viljoihin, karjaan laidunmaineen sekä peltometsien puihin. Tana-Beles hankkeessa, Amharan läänissä selvitettiin 2010-luvun alussa tämän kolmijaon osasten suhteita. Kun pientila oli tuottanut perheelleen jokapäiväisen ruoan, viljan myynti toi pientilalle vuositulosta 60 prosenttia ja lihakarjan myynti 30 prosenttia. Loput 10 prosenttia myyntitulosta tuli peltometsäviljelmien puista.

Rahakkainta on myydä atanaa, 10-15 senttistä eukalyptuksen runkoa kaupunkeihin rakennuspuuksi. Parhaimman laadun atana-pylväille on myös kasvava vientimarkkina Sudaniin. 

Samantyyppiseen perustuotannon kolmijakoon Suomenkin maatalous ja pientilojen toimeentulo turvasivat 1900-luvulla ja aikaisemminkin.

Ennen peltometsäviljelyn aikaa Etiopian pientilat turvasi karja. Sellaisina vuosina kun viljakasvit kärsivät kuivuudesta, karjaa myytiin nälänhädän uhatessa. Nyt pienviljelijä myy vastaavassa tilanteessa ensin enemmän puuta ja vasta sen jälkeen karjaa.

Pienviljelijä haluaa myyntiin sellaisia puulajeja, joiden markkina on varmin vuodesta toiseen ja vuodenajasta riippumatta. Etiopiassa eukalyptus on tällainen markkinoiden ykköspuu. Se on maassa ainut puulaji jolla on päivittyvä tienvarsihinta (hankintahinta). Tämän päivän kännykkäkaudella atana-pylvään myyntihinnan päivitystä kyselevät toisiltaan pienviljelijät. Ostohinnan päivitystä kavereiltaan kyselevät kuorma-autoaan ajavat ostoasiamiehet.   

Ruokaturvan heikkenemisen asemesta eukalyptus ja siihen perustuva peltometsäviljely ovat itse asiassa parantaneet Etiopian ruokaturvaa. Kun pienviljelijällä on ruokaviljan huonon satovuoden jälkeen mitä myydä (ja ostaa myyntitulolla ruokaa), nälänhädän uhka perheen yltä hiipuu. 

Nälänhädän uhka on jo hiipunut Etiopian pohjoisilla ylämailla, missä peltometsäviljely on yleistynyt. Etiopiassa on silti vielä nälänhädän uhkaamia alueita. Niitä on etenkin idässä, Somalian vastaisella rajalla. Näillä alueilla peltometsäviljely ei ole vielä kehittynyt. 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu