VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Ilmastometsitys sai lisäarvoa

  • 1500-luvun väestökadon ja luontaisen metsittymisen alueet Amerikassa (lähde 3)
    1500-luvun väestökadon ja luontaisen metsittymisen alueet Amerikassa (lähde 3)

Metsättömien, riittävän lämpimien seutujen ilmastometsityksen pohdinta, malliesimerkkinä Sahara, käynnistyi tiedejulkaisujen tasolla 2009. Leonard Ornstein tiimeineen julkaisi mielikuvituksellisen mutta perustellun artikkelin Saharan ja Australian takaliston (outback) metsityksestä (lähde 1).

Ilmastometsitys perustui kasteluun, minkä vesi pumpattiin joko lähimmästä valtamerestä tai Saharan tapauksessa vaihtoehtoisesti syvällä maaperässä olevasta pohjaveden varastosta. Meriveden suola oli määrä poistaa käänteisosmoosilla.

Ornstein arveli, että menetelmä olisi ilmastokamppailun kannalta kilpailukykyinen. Lähin saman mittaluokan, kymmenen vuotta sitten ehdotettu menetelmä oli hiilidioksidin sieppaus kivihiilen voimaloiden savusta, ja kaasun pumppaus syvälle maaperään tai meren alle.

Ornstein päätteli, että Saharan ja Australian ilmastometsiin voisi päätyä vuosittain hiilen nieluvirta, joka olisi vähintään yhtä suuri kuin maapallon fossiilisista polttoaineista ilmakehään päätyvä hiilen (hiilidioksidin) lähdevirta. 

Seuraavalle tasolle ilmastometsityksen pohdinta nousi tiedejulkaisuissa 2013. James Hansen tiimeineen laski, että osana ilmastokamppailua ilmakehästä tulisi poistaa alkuainehiiltä 100 miljardia tonnia biosfääriin (käytännössä metsät ja maaperä), jotta ennustettu ilmaston lämpeneminen ei toteudu (lähde 2).

Pariisin ilmastokokouksen jälkeen Hansen korotti lukeman tasolle 150 miljardia tonnia. Helsingissäkin Nordic Business Forumissa syksyllä 2017 puhunut James Hansen antoi aikaa metsäväelle vuoteen 2100 asti. Ilmastometsitys tulisi silti käynnistää välittömästi.

Sekä Ornsteinin että Hansenin julkaisut olivat tulevaisuuslaskentaa, koska mitattavia näyttöjä metsittymisen ilmastovaikutuksesta ei tuntunut löytyvän. Mutta alkuvuodesta 2019 sellainen löytyi.

Alexander Koch tiimeineen julkaisi (lähde 3) yllättävän analyysin ketjureaktiosta, mikä käynnistyi vuonna 1492 Kristoffer Kolumbuksen vietyä espanjalaisen laivaston Amerikan rannikolle ensimmäisen kerran.

Eurooppalaiset toivat mukanaan tauteja, joita vastaan alkuperäisasukkailla ei ollut vastustuskykyä. Tautiepidemioiden seurauksena 56 miljoonaa Amerikassa asuvaa alkuperäisasukasta (90 prosenttia maanosan väestöstä), kuoli seuraavan vuosisadan aikana.

Väestökato aiheutti maankäytön muutoksen: autioituneet peltomaat metsittyivät. Pinta-alaltaan muutos oli mittava, laskelman mukaan 55,8 miljoonaa hehtaaria. Se vastaa lähes kaksi kertaa Suomen maa-alaa (30,4 miljoonaa hehtaaria).

Metsittyminen ei tapahtunut Pohjois-Amerikan preerioilla, vaan Meksikosta lähtien Keski-Amerikassa ja Etelä-Amerikan länsiosissa (kuva).

Vuoteen 1600 mennessä, kun Amerikan väkiluku romahti ja joutomaiksi jääneet peltomaat metsittyvät, ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus hieman laski. Se pystyttiin mittaamaan ajoitetuista ilmakuplista, jotka oli saatu Etelämantereen jääkairausnäytteistä.

Laskennallisesti luontainen metsittyminen nieli ilmakehästä hiiltä 7,4 miljardia tonnia. Onhan se varsin vähän verrattuna James Hansenin nykyiseen ilmastotavoitteiseen 150 miljardia tonnia.

Mutta merkittäväksi Alexander Kochin (ja hänen tiiminsä) analyysin tekee se, että kyseessä on ensimmäinen massiivisen mittaluokan näyttö maapallolla siitä kuinka metsät voivat vaikuttaa ilmakehään. Ja 1500-luvulla kyseessä olivat luontaisesti syntyneet paikallismetsät, eivät nykyajattelun ilmastometsät. Nykyisellä metsänhoidolla hiilen nieluvirta puihin ja metsiin saadaan vahvemmaksi. 

Leonard Ornsteinin ja James Hansenin aikaisemmin esittämä maapallon ilmastometsitys sai 2019 tuoreesta tutkimuksesta lisäarvoa. 

 

***

Lähteet:

1) Leonard Ornstein, Igor Aleinov & David Rind. Irrigated afforestation of the Sahara and Australian Outback to end global warming. Climatic Change (2009) 97:409–437.
DOI 10.1007/s10584-009-9626-y
Published online: 19 August 2009
This article is published with open access at Springerlink.com

2) Hansen J, Kharecha P, Sato M, Masson-Delmotte V, Ackerman F, Beerling DJ, et al. 2013. Assessing “Dangerous Climate Change”: Required Reduction of Carbon Emissions to Protect Young People, Future Generations and Nature. PLoS ONE8(12): e81648. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0081648

3) Alexander Koch, Chris Brierley, Mark M. Maslin, Simon L. Lewis. Earth system impacts of the European arrival and Great Dying in the Americas after 1492. Elsevier Quaternary Science Reviews. Volume 207, 1 March 2019, Pages 13-36.
https://doi.org/10.1016/j.quascirev.2018.12.004
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0277379118307261

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset