VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Afrikan ilmastometsitykseen oppia Etiopiasta

  • Kuva 1. Koptikirkon luonnonmetsä - ja hiilen nieluvarasto - Etiopian ylänkömaalla, paikassa Sekela
    Kuva 1. Koptikirkon luonnonmetsä - ja hiilen nieluvarasto - Etiopian ylänkömaalla, paikassa Sekela
  • Kuva 2. Polttopuumetsityksen 1980-luvun kaudella viljelty eukalyptus -metsä Etiopiassa, paikassa Sululta
    Kuva 2. Polttopuumetsityksen 1980-luvun kaudella viljelty eukalyptus -metsä Etiopiassa, paikassa Sululta

Ilmastometsitys tavoittelee kaikkialla maapallolla sulkeutuneita metsiköitä, joissa puuston biomassa, metsien hiilinielu eli hiilen nieluvarasto paisuu vuodesta toiseen. Etenkin Afrikassa metsät ovat usein harventuneet väkiluvun kasvun, pellonraivauksen ja ylilaiduntamisen myötä niin, että hiilen nielua ei juuri maanpinnan yläpuolella enää ole.

Yksi metsien häviöltään Afrikan pisimmälle joutuneita maita on Etiopia. Historian saatossa etenkin Pohjois-Etiopian malariasääskistä vapaat ylänkömaat vetivät puoleensa niin paljon viljelijöitä karjoineen, että vuorten rinteet menettivät metsänsä.

Etiopian ylänkömailta löytyy kuitenkin pinta-alaltaan pienehköjä esimerkkejä siitä, miten mittavia hiilen nieluja luonnonmetsillä voisi ylläpitää tai uusilla viljelymetsillä luoda.

Säilyneitä luonnonmetsien saarekkeita on maaseudun vanhojen koptikirkkojen ympärillä (kuva 1). Koptiuskonto pitää kirkkonsa ympäröivää luontoa lähes pyhänä. Puita ei hakata poltettavaksi, laiduntamistakin metsässä on vältettävä, mutta paikallisilla ihmisillä on kirkkonsa ympäristössä lupa liikkua.

Hehtaarien tai parhaimmillaan kymmenien hehtaarien suuruusluokassa oleva metsä on käytännössä paikallisen kirkon omistama. Kirkko ja paikallinen kirkkokansa ovat sopineet jo historian saatossa saarekemetsälle kestävän kehityksen linjan. Ja hiilen nieluvarastosta on pidetty huolta.

Toinen onnistuneiden Etiopian hiilinielujen esimerkki ovat 1980-luvulla perustetut eukalyptuksen polttopuun viljelymetsiköt (kuva 2). Niitä perustettiin edellisen vuosikymmenen öljykriisien jälkiaallossa kaikkiaan 55000 hehtaaria. Hankkeita vetivät Afrikan kehityspankki, Maailmanpankki ja YK:n alainen UNSO (United Nations Sudano Sahelian Office). Unson hankkeissa Suomikin oli mukana.

Pääpuulajia Eucalyptus globulus viljeltiin kahden tai 2,5 metrin välein vuorten ylärinteille, välillä laetkin ylittäen. Puulaji on kasvuisa ja oivallinen. Väkevän eukalyptusöljyn vuoksi edes lampaat ja vuohet eivät syö istutettuja Eucalyptus globulus taimia.

Lohkoviljelmät olivat 1980-luvulla kuitenkin aikakautensa tuote. Vallassa oli silloin marxilaiseen maan yhteisomistukseen uskova Mengistu Haile Mariam. Jotta isot lohkot saatiin viljeltyä pääosin entisille laidunmaille, hallitus tarvittaessa karkotti armeijan voimin metsänviljelyn tielle jääneet pienviljelijät.

Diktaattori Mengistun syrjäyttämisen (1991) ja sitä seuranneiden maauudistusten jälkeen polttopuumetsitysten lohkoviljelyn menetelmä ei Etiopiassa enää onnistu. Sielläkin maan omistus tai vähintään sen ylisukupolvinen hallinta kuuluu pääosin alueen pienviljelijöille. Varsinaisia valtion maita Etiopiassa on enää vähemmistö.

Pienviljelijöiden osa tulevissa ilmastometsityksissä on keskeinen niin Etiopiassa kuin muissakin Afrikan maissa. Myös Afrikassa ilmastometsityksen on perustuttava hiilipörssin menetelmään, mitä Suomeenkin (ja Euroopan unioniin) parhaillaan ajetaan. Metsäänsä viljellyt ja hiilinielujen kannalta hyvin hoitanut on oikeutettu saamaan ilmastotyöstään asianmukaisen korvauksen.

Etiopian kirkkometsistä ja polttopuumetsistä on kuitenkin opittavaa myös nykyvuosille. Kirkkometsät osoittavat, että luonnonmetsää on mahdollinen hoitaa, hiilen nieluna. Karut vuorten laetkin ylittävät polttopuumetsät osoittavat että puun kasvatus hiilinieluiksi on Afrikassa mahdollista, kunhan toimeen tartutaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Kiinnostava blogi, eli ihmiskunta voi tehdä hyviä asioita jos tahtoa on :)

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Tämä on hyödyllinen ja toimiva keino vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Ja sillä luodaan parempaa tulevaisuutta. Miksi tätä ei ole ruvettu järjestämään maailmanlaajuisesti ilmastokonferenssien toimesta?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset