VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Maakuntien ja metsälöiden hiililuvut

  • Kuva 1. Suomen keskimääräisen hiililuvun (tn C/ha) kehitys vuodesta 1922. Lähde: Luke metsätilastot
    Kuva 1. Suomen keskimääräisen hiililuvun (tn C/ha) kehitys vuodesta 1922. Lähde: Luke metsätilastot
  • Kuva 2. Ennustettu (v. 2019) hiililuku (tn C/ha) maakunnittain. Lähde: Luke metsätilastot
    Kuva 2. Ennustettu (v. 2019) hiililuku (tn C/ha) maakunnittain. Lähde: Luke metsätilastot

Metsien ilmastolaskennassa on kaksi avainlukua, joita tarvitaan muun muassa jo pitkään ounastelemassamme hiilipörssissä. Tärkein on metsiimme vuosittain päätyvä hiilen nieluvirta, yksikössä tonnia alkuainehiiltä vuotta ja maahehtaaria kohti. Kyseessä on tasevirta joka huomioi plussana metsiemme vuosikasvun ja miinuksena metsiemme vuotuisen poistuman (hakkuut plus luonnon lahoamat).

Hiilen nieluvirta lasketaan toisesta avainluvusta, hiililuvusta. Se kertoo paljonko meillä on kullakin hetkellä (kunakin vuonna) varastoituneena metsiemme alkuainehiiltä, tonneina maahehtaaria kohti (kuva 1). Laskennallisesti hiilen vuotuinen nieluvirta on kuvan 1 käyrän derivaatta. Esimerkiksi vuonna 2019 ennustettu hiilen nieluvirta metsiimme on 0,345 tonnia alkuainehiiltä maahehtaaria kohti.

Maakunnittain hiililuvun voi laskea Luonnonvarakeskuksen kahden viimeisimmän mittausjakson, 2009-2013 ja 2014-2016 aineistoista (kuva 2). Koko Suomen keskimääräinen, vuodelle ennustettu hiililuku 2019 on 29,8 tonnia alkuainehiiltä maahehtaarilla.

Vahvimpien hiilinielujen, eli hiilen (C) nieluvarastojen, eli suurimpien hiililukujen maakuntia ovat Etelä-Savo (46,6 tn C/ha), Kanta-Häme (44,2 tn C/ha) ja Keski-Suomi (43,4 tn C/ha). Tämän näkee maakunnissa matkaava hyvin hoidettuina, sankkoina ja verraten kookkaina talousmetsinä.

Vähemmän vahvojen hiilinielujen, eli hiilen nieluvarastojen, eli pienimpien hiililukujen maakuntia ovat Lappi (16,8 tn C/ha), Ahvenanmaa (25,0 tn C/ha) ja Pohjois-Pohjanmaa (27,5 tn C/ha). Lapin hiililukua laskevat muun muassa tunturialueet, joilla kasvaa vain pienikokoista tunturikoivua. Ahvenanmaan hiililukua pudottavat kallioiset piensaaret. Pohjois-Pohjanmaalle tyypillisiä ovat muun muassa suuret avosuot vaikkapa Ranualla, jotka pysyvät puuttomina tai reunoiltaan vähäpuustoisina jatkuvasti.

Oman metsälönsä hiililuvun voi laskea jokainen metsänkasvattaja menemällä Metsäkeskuksen metsaan.fi palveluun. Hyvän metsänhoidon näkee hiililukunsa vuotuisena suurenemisena. Jokainen metsälö voisi ottaa tavoitteekseen hiililukunsa nostamisen yli oman maakuntansa keskimääräisen arvon. Tämän tavoitteen saavuttamisen tuleva hiilipörssi palkitsee.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset