VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Euroopan metsämahdit

  • Kuva 1. Euroopan kymmenen kärjessä maat metsäbiomassan kokonaismäärällä mitattuna
    Kuva 1. Euroopan kymmenen kärjessä maat metsäbiomassan kokonaismäärällä mitattuna
  • Kuva 2. Euroopan kymmenen kärjessä maat keskikuutiolla (m3/ha), koko maa-alaa kohti mitattuna
    Kuva 2. Euroopan kymmenen kärjessä maat keskikuutiolla (m3/ha), koko maa-alaa kohti mitattuna

Vuoden 2018 kuluessa kiihtyneestä metsiemme biomassan ja niiden hiilen nielujen keskustelusta lienee jäänyt mieleemme, että tavalla tai toisella Suomi on tässä Euroopan mahtimaita.

Ainakin yhdessä asiassa olemme se mahti: metsiemme ja niiden biomassan pitkäaikaisessa mittaamisessa. Silloinen Metsäntutkimuslaitos aloitti Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) jo 1921, ja tänään mittauskierros Hangosta Utsjoelle on tehty jo 12 kertaa. VMI-tulokset ovat nyt kaikkien lukijoiden, kansainvälistenkin tutkijoidenkin, arvioitavissa Luonnonvarakeskuksen (LUKE) verkkosivuilla.

Maailman ruoka- ja maatalousjärjestön FAO:n metsäosasto lienee saanut vaikutteita Metsäntutkimuslaitokseltamme. FAO alkoi julkaista maittain maapallon metsien inventoinnin tuloksia lopulta vuonna 1990. Seuraavat inventointitulokset ovat vuosilta 2000, 2005, 2010 ja 2015.

Myös Euroopan unionin Eurostat – tilastointi seuraa metsiä nykyään, etenkin EU-maiden metsiä. Tarvittaessa Eurostat tarkentaa vuosittain mailleen tilastoa, joka on osa alun perin laajemmaksi kehiteltyä FAO:n tilastoa.

FAO:n ja Eurostat tilastojen perusteella Euroopan metsämahti, runkobiomassan kokonaismäärällä laskettuna, on 2010-luvun puolivälissä Saksa (kuva 1). Saksassa on kasvavaa puustoa 3663 miljoonaa kiintokuutiota. Kakkonen on Ruotsi, 2996 miljoonalla kiintokuutiollaan.

Viitonen on Suomi, 2328 miljoonaa kuutiota. Luke päivitti marraskuussa Suomen lukeman määrään 2473 miljoonaa kuutiota. Puu lienee kasvanut muuallakin Euroopassa Suomen tavoin, mutta ennen kuin Eurostat päivittää koko Euroopan tilaston, vertailussa on käytettävä Suomelle alempaa lukemaa. 

Saksan johtoasemaa puubiomassan määrällään selittää osaksi, hyvän metsänhoidon lisäksi, Saksan suuri maapinta-ala (35 miljoonaa hehtaaria). EU-maista maapintaa on eniten Ranskassa, 55 miljoonaa hehtaaria. Puustollaan Ranska on kolmas (2597 miljoonaa kuutiota).

Ilmastometsätalouden kannalta mielenkiintoisempaa on mitata metsäbiomassa kunkin maan maapinta-alaa kohti, yksikössä m3/ha. Lukema on suorassa yhteydessä metsien hiilen nieluvarastoon.

Kun metsäbiomassa lasketaan näin, Euroopan metsämaiden mahtiasetelma muuttuu (kuva 2). Ehkä yllättäen Euroopan ykkösmaaksi nousee Slovenia. Siellä on puuta 215 kiintokuutiota maahehtaaria kohti.

Slovenia on tyypillistä Keski-Euroopan vuoristometsien maata. Rinnemetsä sellaisenaan jo hivenen nostaa puuston laskennallista tiheyttä. Puut kasvavat rinnepinnalla, mutta maapinta-ala mitataan satelliitista käsin, ”tasankona”.

Merkittävämpää on kuitenkin Slovenian metsätalouden omistusrakenne. Vain 26 prosenttia metsistä on valtion tai kuntien yhteisomistuksessa. Metsistä 74 prosenttia on yksityistä maata. Yhden metsälön keskipinta-ala on vain kolme hehtaaria (kymmenesosa Suomen keskimetsälön koosta).

Sloveniassa pätenee Suomessakin tunnettu sääntö. Mitä pienempi etenkin etäomistettu metsälö on, sitä harvemmin siellä on hakkuita. Puut kasvavat kasvamistaan. Keskikuutio nousee – ja samalla metsien hiilen nieluvarasto vahvistuu.

Kakkosena biomassatiheiden metsien EU-maista on Slovenian pohjoisnaapuri Itävalta, 140 kuutiota hehtaarilla. Itävallan metsät ovat samalla tavoin hoidettuja vuorten rinnemetsiä. Myös metsien omistuksen rakenne Itävallassa on sama (74 prosenttia yksityismetsiä).

Puubiomassan ykkösmaa Saksa pääsee vuorten rinnemetsillään metsien puuston tiheysluokituksessa kahdeksanneksi. Saksassa on puuta 105 kuutiota hehtaarilla. Molemmat mittaustavat yhdistäen Saksa on todella Euroopan metsien mahtimaa.

Suomi on puuston biomassan keskitiheydellä mitaten varsin kaukana Euroopan kärjestä. Meillä on keskimäärin 77 kuutiota maahehtaaria kohti. Sijalukumme on 14. Ilmastometsätalous odottaa, että Suomen metsien hiilen nieluvarasto edelleen vahvistuisi. Voisimme tavoitella, että pääsisimme Euroopan ilmastometsien mahtimaiden kärkijoukkoon. 

Lähteet

Puusto   https://stat.luke.fi/metsavarat

EU / Eurostat   https://ec.europa.eu/eurostat/data/database

FAO: www.fao.org

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Löytyykö tilastoa eri maiden metsien ikäjakaumasta? Suomen kuutiothan ovat melko nuorissa metsissä - varsinkin verrattuna siihen, missä iässä puut lakkaavat tilavuuttaan ja massaansa (=hiilinielua) kasvattamasta. Jotenkin epäilisin, että maissa, joissa metsätalous on enimmäkseen vuoristoseutujen pienimuotoista sahataloutta, on tukkipuun elinikä pidempi.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

SÄÄSTETÄÄN VANHOJA METSIÄ! ->

Ks. "Metsäluonto- tyyppien uhanalaisuus" (Jari Kouki, Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto, LuTU-seminaari, Säätytalo, 18.12.2018), tässä muutama poiminta:

Metsäluontotyyppien uhanalaisuus (sivu 2)

● 34 tyyppiä arvioitiin: 76 % uhanalaisia
● Uhanalaistumisen syinä etenkin kuolleen puun määrän ja vanhojen metsien väheneminen

---

Toimenpide-ehdotuksia (sivu 13)

● Säästetään ekologisesti hyvälaatuiset metsäluontotyyppien esiintymät
- Erityisesti vanhat metsät sekä luonnonhäiriön jälkeen syntyneet nuoret metsät

● Säästetään metsäluontotyyppien ekologisesti tärkeimmät rakennepiirteet
- Vanhimmat puuyksilöt (säästöpuina), kuolleet puut

● Säästetään harvinaisimpien ja eniten taantuneiden metsäluontotyyppien esiintymät, vaikka niiden laatu olisi heikentynyt.
- Erityisesti jalopuustoiset ja rehevimmät lehtotyypit

● Vältetään metsäluontotyyppien ekologista laatua heikentäviä toimenpiteitä
- Järeän puun korjuuta energiaksi vältettävä, metsänhoidon ja metsänkasvatusmenetelmien monipuolistaminen

● Ylläpidetään ja parannetaan metsäluontotyyppien ekologista laatua luonnonhoidon avulla
- Harjumetsien valoisuuden säilyttäminen, eräiden luontotyyppien kuusikoitumisen estäminen

● Palautetaan metsiin niiden luontaisia piirteitä ennallistamisen keinoin
- Kulotus talousmetsissä ja ennallistamispoltot avainasemassa

● Lisätään huonosti tunnettujen metsäluontotyyppien kartoituksia ja niiden tilan seurantaa" - -

Lähde:

https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

"Miten tästä eteenpäin?" (Aulikki Alanen, YM, Luontotyyppien uhanalaisuus -seminaari 18.12.2018, Säätytalo):

"Kiireelliset toimenpiteet

• Mukaan hallitusohjelmaan ja muihin strategisiin ohjelmiin sekä suunnitelmiin: Metsätalous, maatalous, merien ja vesienhoito, poronhoito – pääpaino suojelualueiden ulkopuolella!

• Maankäytön suunnittelu eri kaavatasoilla, alueelliset ohjelmat

• Suojelualueverkon kehittäminen, kytkeytyvyys ja hoito

• METSO-ohjelman laajentaminen avoimiin elinympäristöihin

• YM käynnistää heikentyneiden elinympäristöjen tilan parantamiseen tähtäävän toimintaohjelman valmistelut 2019; suot ja kosteikot. Uhanalaisten luontotyyppien toimintaohjelma."

Lähde:

https://www.ymparisto.fi/luontotyyppienuhanalaisuus

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Alma Talent -verkossa:

- - "Kansallinen metsästrategia 2025 (KMS 2025) kokoaa yhteen metsien hoitoa ja käyttöä koskevat erilaiset tavoitteet sekä niistä johdetut toimenpiteet. Vuonna 2015 alun perin hyväksytyn strategian visio ja tavoitteet pysyivät päivitystyössä ennallaan, mutta erityisesti hankeosiota uudistettiin vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä ja jo toteutunutta tilannetta." - -

- - "Puuston kasvutavoitteeksi vuoteen 2025 mennessä asetetaan talousmetsissä 110 miljoonaa kuutiometriä ja kaikissa Suomen metsissä 115 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kasvutavoite tukee ilmastotavoitteita ja luo mahdollisuuksia puuvarojen käytölle. Hakkuutavoite – 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa – pidettiin kuitenkin metsien kiihtyvästä kasvusta huolimatta ennallaan. Metsien hiilinielutavoite asetettiin vähintään EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan LULUCF-sektorin vertailutason mukaiseksi." - -

- - "Metsäneuvosto on valtioneuvoston asettama elin, jonka tehtävänä on tukea maa- ja metsätalousministeriötä laajakantoisissa ja periaatteellisesti tärkeissä metsäpoliittisissa kysymyksissä. Vuonna 2015 viimeksi asetetun neuvoston keskeisenä tehtävänä on ollut seurata ja edistää Kansallinen metsästrategian 2025:n toteuttamista ja tehdä ehdotuksia ohjelman kehittämiseksi taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti tasapainoisena kokonaisuutena. Nykyisen neuvoston nelivuotinen toimikausi päättyy kesäkuun 2019 lopussa." - -

https://mmm.fi/documents/1410837/1516691/Mets%C3%A...

----

Veli, missä näin on sanottu tai sovittu, että "Hakkuutavoite – 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa – pidettiin kuitenkin metsien kiihtyvästä kasvusta huolimatta ennallaan"?! Nykyisen Metsäneuvoston valtakausi päättyy jo kesäkuun 2019 loppuun. Metsäneuvosto ylitti jo näin hyvissä ajoin etukäteen toimivaltuutensa: 80 milj. m3/vuosi on ehdottomasti liikaa!

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen

Kirsi, Suomi on tänään vapaan metsätalouden maa. Metsätilallinen päättää itse myykö hän puuta. Ei hänen yläpuolellaan ole kaupan määrääjää. 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa on vain poliittinen raami, joka säätelee tukiaisia. Tukiaisilla voi hieman suitsia tai piiskoa markkinoita.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Ihan totta, Veli, se on poliittinen raami. Ei ole kuin pari kuukautta aikaa, kun Rinne kaavaili tuota "raamia" näin: - - "SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne haluaa rajoittaa Suomen metsissä vuosittain tehtävät hakkuut nykyiselle tasolle.

– Tällä hetkellä tehtävät 72,4 miljoonan kuution hakkuut vuodessa ovat sellaisella tasolla, ettei siitä voi mennä yli, jos haluamme säilyttää maapallon, Rinne paaluttaa." - -

Samalla hän peräänkuuluttaa, että - - " Tonnia kohti pitäisi saada merkittävästi isompaa puun jalostusarvoa kuin tällä hetkellä." - -

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Antti-Rinne-va...

Olen samaa mieltä: Suomessa puutavaran jalostusarvoa lisättävä - ei anneta puuta kiinalaisten vessapaperiksi!

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Niin. Mitenkä rajoitat? Jos haluan tehdä hakkuun tai paremminkin kaupan vaikka joulukuussa ja kiintiö on Suomessa täynnä. Teen metsänkäyttöilmoituksen jolle annetaan toimenpidekielto. Vasta tammikuussa. No en tietenkään ole ainoa. Loppu ja alkuvuodesta tehdään mieletön määrä kauppoja, koneet ei riitä kaikkialle ja sahojenkaan kapasiteetti ei riitä. Jäi hakkaamatta ja kesällä ei onnistu, odotetaan talvea, talven tulo viivästyy ei taaskaan riittäneet koneet joka paikkaan ja lähempänä sahoja oli houkuttelevampia kohteita hakkuulle kuin minun jatkuvan kasvatuksen yläharvennus.

Tulee taas syksy ja sateet, ei onnistu. Hakkuusopimus umpeutuu, hakkuulle tultaisiin väkisin sulan maan aikaan, koska ennakko kaupasta on maksettu. Ei käy minulle. Sopimusta halutaan jatkaa. Tulee riita. kellään ei ole mukavaa saatikka sitten taloudellista hyötyä tilanteesta. Tämä on valitettavan todellista jo nyt saatikka sitten jos valtiovalta alkaa rajoittamaan hakkuita jonkun vuosikiintiön perusteella.

Ja mitä Antti Rinteen mielipitisiin ko. jutun perusteella tulee, niin normaalilla suhteellisuudentajulla varustettu ihminen väittäisi että tuon täytyy asua hourulassa.

Mies vaatii puun jalostusasteen nostamista vaikka itse on tehnyt 30 vuotta töitä sen eteen että se ei vaan meillä onnistu. Minä taas olisin tyytyväinen jos saisimme myytyä kiinalaisille vessapaperia sellun sijaan.

Puheet teillä molemmilla on kauniit mutta teot juurikin päinvastaiset. Rinteeltä on varmaan turha kysyä mutta sinä Kirsi voisit antaa konkreettisen esimerkin kuinka me parannamme puun jalostusastetta? Siis ihan käytönnössä ei vain toteamalla että "panostetaan vientiin" ja "nostetaan jalostusastetta".

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Puusta Suomen pitäisi valmistaa enemmän muovin korvaavia tuotteita ja puupohjaisia tekstiilejä eri tarkoituksiin - siinä pari aluksi. Myös rakennusmateriaaleihin puuta ja puupohjaisia tuotteita lisää. Nämä kaikki laajasti vientituotteiksi ja jakoon.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Tilanne pitää tarkastella suhteutettuna väestöön, koska ihminen on "syyllinen".
Suomi hakkaa silloin Slovenian 2,2 kertaisesti, Itävallan 3,4 ja Saksan peräti 10,5 kertaisesti.

Tilanne saattaa hieman muuttua, kun huomioidaan puulajien sisältämä hiilen määrä huomioon.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset