VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Vuolaimmat hiilen nieluvirtamme Kanta-Hämeessä ja Pohjanmaalla

  • Metsien alkuainehiilen nieluvirta (sininen) ja lähdevirta (oranssi) maakunnittain, yksikössä kiloa hiiltä hehtaarille vuodessa
    Metsien alkuainehiilen nieluvirta (sininen) ja lähdevirta (oranssi) maakunnittain, yksikössä kiloa hiiltä hehtaarille vuodessa

Luonnonvarakeskus päivitti marraskuussa 2018 maakunnittain tekemänsä Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI). Suomen nykyisen maakuntajaon (vuodesta 2009) aikana inventointi on tehty kaksi kertaa, ensimmäinen jaksolla 2009-2013 ja toinen jaksolla 2014-2017.

Tilastotieteelliseen otantaan perustuvasta metsälaskennasta saamme maakunnallisen peruslukeman: runkopuun määrä kiintokuutioina koko maakunnassa. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä oli runkopuuta 55 miljoonaa kuutiota ensimmäisellä ja 60 miljoonaa kuutiota toisella jaksolla.

Maakunnallisesta puiden kuutiomäärästä voi johtaa puuston biomassaan (rungot, oksat, juuret) kertyneen alkuainehiilen määrän eli hiilen nielun. Kanta-Hämeessä se oli ensimmäisellä kaudella 19,4 miljoonaa tonnia ja toisella kaudella 21,2 miljoonaa tonnia. Vuotta kohti laskien Kanta-Hämeen metsiin oli päätynyt kahden mittausjakson välillä alkuainehiilen nieluvirta, jonka suuruus on 0,39 miljoonaa tonnia vuodessa. Kanta-Hämeen koko maapinta-alaa (0,52 miljoonaa hehtaaria) kohti laskien hiilen nieluvirta on 755 kg C/ha/v.

Kanta-Hämeen metsiin päätyy Suomen suhteellisesti (keskimäärin maahehtaaria kohti laskettu) vuolain hiilen nieluvirta (kuva). Hakkuista ja luonnonlahoamasta huolimatta Kanta-Hämeen metsien puusto paisuu – hiilen nielu vahvistuu.

Toiseksi runsain hiilen nieluvirta tulee Pohjanmaan (ranta)maakuntaan, 506 kg C/ha/v ja kolmanneksi runsain Keski-Pohjanmaan maakuntaan, 469 kg C/ha/v. Pohjanmaan alavien seutujen metsät ovat vahvassa kasvussa 1900-luvun loppupuolella tehostuneen metsänhoidon ansiosta.

Suomen 19 maakunnasta neljässätoista alkuainehiilen virta on kahden mittausjakson välillä positiivinen; se on nieluvirta. Ahvenanmaa on poikkeus, siellä ei metsien biomassassa ollut tapahtunut määrällistä muutosta.

Neljässä maakunnassa (Uusimaa, Päijät-Häme, Satakunta ja Kymenlaakso) alkuainehiilen virta oli mittausjaksojen välillä negatiivinen; kyseessä on hiilen lähdevirta. Esimerkiksi Kymenlaaksossa runkopuuta oli 55 miljoonaa kuutiota ensimmäisellä ja vain 52 miljoonaa kuutiota toisella jaksolla. Vastaavasti alkuainehiiltä oli ensimmäisellä kaudella 19,4 miljoonaa tonnia ja toisella kaudella 18,4 miljoonaa tonnia. Vuotta kohti laskien Kymenlaakson metsistä oli syntynyt kahden mittausjakson välillä alkuainehiilen lähdevirta, jonka suuruus on (-)0,46 miljoonaa tonnia vuodessa. Kymenlaakson koko maapinta-alaa (0,51 miljoonaa hehtaaria) kohti laskien hiilen lähdevirta on (-)458 kg C/ha/v.

Neljän maakunnan hiilen lähdevirrat johtunevat kahdesta tekijästä. Esimerkiksi Uudellamaalla on kyse todellisesta maankäytön muutoksesta (LULUCF, Land Use, Land Use Change and Forestry). Maamme sisäinen muuttoliike Uudellemaalle on kiihtynyt, teollisuus- ja asuntoalueita on rakennettu sekä teitä ynnä ylipäänsä infrastruktuuria on avattu.

Toinen tekijä on metsäteollisuuden kasvu, siihen liittyvä lisääntynyt puuraaka-aineen kysyntä ja hetkelliset puumarkkinoiden ylikuumenemiset. Ne ovat saattaneet johtaa neljässä maakunnassa ainakin tilapäisesti kestämättömyyden tilaan: puustoa on hakattu sen kasvua enemmän.


Lähteet

Puusto   https://stat.luke.fi/metsavarat

Maakuntien maa-alat esim  https://www.jarviwiki.fi/wiki/Kymenlaakson_maakunta

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Onko toi se sama päivitys joka menikin metsään? Eli ei pitänyt paikkaansa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset