VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Ilmasto odottaa vuosisadan metsämarssia

  • Kuva 1. Fossiilisen alkuainehiilen päästövirta ilmakehään vuodesta 1990. Yksikkö miljardia tonnia hiiltä (C) vuodessa
    Kuva 1. Fossiilisen alkuainehiilen päästövirta ilmakehään vuodesta 1990. Yksikkö miljardia tonnia hiiltä (C) vuodessa
  • Kuva 2. Kumulatiivisesti ilmakehään päätyneen alkuainehiilen prosenttiosuudet lähteittäin vuodesta 1870
    Kuva 2. Kumulatiivisesti ilmakehään päätyneen alkuainehiilen prosenttiosuudet lähteittäin vuodesta 1870

Puolan Katowicessä joulukuussa pidetty YK:n vuotuinen ilmastokokous ei onnistunut viitoittamaan käytännön tasolle Pariisin 2015 massiivisessa kokouksessa sovittua yhteistä periaatetta. Maapallon kaikki maathan olivat Pariisissa valmiita hillitsemään fossiilisen hiilidioksidin päästöjä ilmakehään.

Global Carbon Project –hankkeen juuri ennen Katowicen kokousta päivittämä maapallon hiilibudjetti antoi kokoukselle jo ennakkovaroituksen. Päästöt ovat kääntyneet taas Pariisin kokouksen jälkeen nousuun (kuva 1).

Ilmasto odottaa ihmiskunnalta muitakin toimia kuin fossiilisen hiilidioksidin hillintää. Kokous kokoukselta on yhä ilmeisempää että ilmastokamppailuun on otettava mukaan myös hiilen biologiset nielut, etenkin maapallon metsät.

Vielä 10 000 vuotta sitten maapallo näkyi avaruuteen nykyistä metsäisempänä. Sittemmin metsää alkoi hävitä, ensin hitaasti mutta ihmiskunnan kasvun ja 1700-luvulla alkaneen teollisen kauden myötä alati kiihtyen.

Jo hälyttävän pitkälle edenneen ilmakehän hiilidioksidin nousun alkusyy ei ole fossiilisissa aineksissa: öljyssä, kivihiilessä, maakaasussa ja sementin lähtöaineissa. Niiden hyödyntäminen teollisella kaudella vain kiihdytti kasvihuoneilmiön nykyiseen vauhtiinsa, ja se kiihdyttää ilmiötä edelleen.

Maankäytön muutosten (joista tärkein on metsien häviö) ilmakehään kerryttämä hiili oli määrältään yli puolet aina 1970-luvulle asti. Tänään ilmakehän ”liikahiilestä” on 70 prosenttia peräisin fossiilisista polttoaineista (ja sementistä). Loput 30 prosenttia on peräisin maankäytön muutoksista (kuva 2) - metsien häviöstä. 

Mikä metsillä alkoi, sen voi metsillä lopettaa. Fossiilisten ainesten käytön rajoituksilla, hiilidioksidin päästökaupalla tai kansainvälisillä ilmastosopimuksilla kasvihuoneilmiötä ei pysty poistamaan. Niillä ilmakehän hiilidioksidin lisääntymistä voi vain hidastaa, tai parhaassa tapauksessa pysäyttää nykytasolleen.

Maapallo odottaa massiivista metsitystä. Metsien palautuksen on oltava samaa mittakaavaa, mitä se on ollut jääkauden jälkeisen kauden metsien häviössämme.

Ilmaston liikahiilen poistamista ei ole enää syytä viivyttää. Yhdysvaltain johtaviin ilmastotutkijoihin kuuluva, Helsingissäkin Nordic Business Forumissa syksyllä 2017 puhunut James Hansen esitti jo 2013, että ilmakehästä olisi poistettava hiiltä vähintään 100 miljardia tonnia. Petyttyään Pariisin ilmastosopimukseen Hansen korotti myöhemmin tavoitteensa 150 miljardiin tonniin.

Aikaa metsäväelle Hansen on antanut vuoteen 2100 asti. Massiivisen vuotuisen metsänviljelyn on käynnistyttävä viimeistään vuonna 2021. 

Jotta ilmakehästä voi siirtää maapallon uusiin metsiin hiiltä 150 miljardia tonnia, ilmastometsityksen pinta-alaa tarvitaan paljon. Laskennallinen pinta-ala on luokkaa 620 miljoonaa hehtaaria. Sen lähin vertailukohde on Sahara, pinta-alaltaan 920 miljoonaa hehtaaria.

Ei James Hansen jäänyt esityksessään yksin. Ilmastometsitykseen tehtiin vuonna heti 2014 Suomesta aloite Yhdistyneille Kansakunnille. Aloitteen takana olivat emeritusprofessorit Eero Paloheimo ja U.B. Lindström.

Syksyllä 2018 Suomi (pääministeri Sipilän aloitteesta) teki Euroopan unionin komissiolle aloitteen ilmastonmuutoksen torjumisesta metsärahaston avulla. Rahaston tavoitteena on antaa lisäpotkua kansainväliseen yhteistyöhön metsäkadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Rahasto tulisi osaksi EU:n ja Afrikan välistä kymmenien miljardien eurojen arvoista investointiohjelmaa.

Maapallon metsien ja ilmaston seurustelu kiihtyy. Ilmasto odottaa vuosisadan metsämarssia. Vahvojen ilmastometsien maaksi 100 vuotta marssineella Suomella on aiheeseen annettavaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Veli Pohjonen, ongelma ilmaston suhteen on se, me käytämme energiaa, joka aiheuttaa muutoksen ja samalla tulee päästöjä.Eli siis tämä muutos tarkoittaa sitä että esimerkki: kasvit ottavat auringon fuusioenergiaa ja senmuuttavat viherhiukkasen laitteissa kemialliseen muotoon ja näin tehään myös sähkö, sähkökin on muutoksen tulos. Työtä ei voi tehä ilman energia. Energia tarkottaa, että sillä tehään työ ja muutos ja samalla päästöt. Siksihän maailmalla yritetään kehittää fuusioenergiaakin.esim yritys Alpha Energy, USA tai meillä on vesivoimaa, tuuli, aurinkokennot

Netissä viranomaiset luettelee päästöt:Mistä päästöjä tulee(sähkö 24%,teollisuus 14%, samoin maatalous, samoin liikenne 14%, maankäyttö peräti 18% jne...) Eli noissa on kyse energiasta, jolla tehään muutos ja päästöt, työtä ei voi tehä ilman energiaa. Työ pitäs tehä energialla , joka aihettaa vähä päästöjä eli muutos oisi pieni. Energia siis tarkottaa, että sillä tehään työ ja muutos ja päästöt

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

"Maapallo odottaa massiivista metsitystä. Metsien palautuksen on oltava samaa mittakaavaa, mitä se on ollut jääkauden jälkeisen kauden metsien häviössämme."

Oikein! Mutta että metsärahasto, joka kohdennettaisiin maailman kaikkein korruptoituneimmille alueilla. Montahan puuta istutettaisiin per euro?
Kuka on Katowisessa kantona kaskessa? Brasilia!
Metsittäminen olisi asiaa. Sahara pitäisi saada vihreäksi ja monta muuta aavikkoa. Kehitysrahan pitäisi mennä toimiin, ei korruptioon. Energiantuotanto tulisi ratkaista. Se kulkee kärjessä, mutta metsitys tai savanninpalautusprojektit on hyvin merktyksellisiä. Palmuöljyviljelmät ja Eukalyptusmetsät ovat askel vastakkaiseen suuntaan. Kaikki "metsitys" ei ole samanarvoista.

Jotta itse voisimme puhua kestävästä kehityksestä, tulisi ratkaista metsätalouden tuottama vesistöongelma. Se on meillä tabu!

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no metsiä oli 8000 vuotta sitten jotain 64 milj neliökilometriä, nyt niitä on jotain 40 milj neliökilometriä. Lähde:Prof Hanski:Kutistuva Maailma--- kirja

No Kiina on jo pitkään asuttanut ja metsittänyt hiekka-aavikoit esim.Koben aavikolla ja on myös pannut viljelykseen aavikoita.Kiinalaisilla on paljon videoita aavikoiden metsittämisistä you tubessa ja ekologi Liu pohtii aavikoita kuten Afrikassaa ekologi Allan Savory myös

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Fossiilisten ainesten käytön rajoituksilla, hiilidioksidin päästökaupalla tai kansainvälisillä ilmastosopimuksilla kasvihuoneilmiötä ei pysty poistamaan. "

Tuo kannattaisi korjata '...ilmastonmuutosta ei pysty ehkäisemään' tjsp. Kasvihuoneilmiön olemassaolo on tietenkin elämälle välttämätöntä.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No kasvihuoneilmiö on luonnossa, mutta energia tarkottaa sitä, että tehään työ, muutos ja päästöt.Jos metsitettäisiin paljon, niin jos syydetään päästöjä, niin sillai tulee muutos, pitäs olla energia, jolla tehään muutos ja työ, mutta ei päästöjä.Kulmalan mukaan ilmassa oisi yhdisteitä jotain 1200 ja jotku kertovat, että yhdisteitä on 3000 jne..Vai?

Oohan näitä uusiutuvan energiajuttujakin

Metsä kun tulee iäkkääksi tai puu kuolee, että puussa on kuolleita soluja, niin sienet hyökkää sitten lahottamaan iäkästä puuta ja puu sitten päästää ilmaan hiili co2.Kuolleet solut puussa kyllä tukevat myös puuta

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Pohjois-Koreassa puiden istuttamista ja maan metsittämistä pidetään isänmaallisena toimintana. Mutta nyt kun kerron tämän, kaikki ovat varmaankin sitä mieltä, että tuollainen on vain alkeellisuuden ilmentymää eikä sellaiseen pidä missään tapauksessa alentua meidän omassa hyvinvointiyhteiskunnassamme...

Katsokaapa piruuttanne pohjoiskorealainen elokuva (tekstitys englanniksi):

A Forest Is Swaying (1982, English Subtitles)

Pohjois-Koreassa jopa vietetään vuosittain erityistä puunistutuspäivää:

Kim Jong Un vaimonsa kera puunistutustalkoissa

Mutta meidän kunniallisten suomalaisten pitää tietysti välttää kaikkea sitä, mitä Pohjois-Koreassa tehdään.

Käyttäjän evaback kuva
Eva Back

Olen yrittänyt mm. facebookissa eri tahoille mainostaa torium-voimaa, mutta ihmettelen miksi sitä ei juuri kukaan pidä esillä tai kannata. Tämähän olisi ratkaisu kaikkeen ja samalla ilmastonmuutokseenkin hiilinielujen ohella.

Toki alkukustanukset olisivat korkeat, mutta jatkossa sitten riittäisi joka taholle (teollisuus, liikenne, autoilu, lämmitys jne. ) tarpeeksi energiaa myös globaalisti.

http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/187...

----------------------

https://fissioreaktori.wordpress.com/2018/03/23/mi...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Niin kertomus Toriumista on jännä.En tiedä , miksi ei vielä ole paljon Torium-voimaloita. Varmaan kiinalaiset ovat kiinnostuneita, mutta he rakentavat paljon hiilivoimaa. Jospa täällä kommentoiši Toriumista joku minua tietävämpi. Alustavastihan tuo Torium näyttäisi olevan jännä ratkaisu energiaan.Miksi Suomessa ei ole Torium--voimaloita.Kiinalaiset taitaa viedä Torium potin kohta.Vai?Eli ihmiskunnalla oisi todellisuudessa ratkaisuja energiatuotantoonKait sillai

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Toriumin kanssa on hiukan mutkia uudistuotannon kanssa. Uusi tekniikka, polttoaineen tuotanto ja pari muuta pikku mutkaa ei vielä kerro voimalan eikä tuotannon hintaa. Kyllä se sieltä tulee ajan mittaan.
Ydinvoimalabisnes on nyt innostunut modulaarisista voimaloista, jotka ovat verrattain yksinkertaisia ja joita voidaan tuottaa tuhansin eikä polttoainetuotantoa tarvitse juurikaan modifioida.
Torium tulee joskus väistämättä, polttoainesyistä johtuen. Ja joo, kiinalaiset ostaa mitä vaan, jos on toimivaa, toimivaan hintaan. Jos ei saada aikaiseksi, ne tekee sen itse,

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No Kiina varmaan kehittää ja on varmaan kehittämässä Torium--voimalaa, koska se sopisi näille ydinasevaltioille, kun heillä on jo ydinase. Nyt hiili co2 on yli 400ppm eli samat lukemat oli kuulemma 3--5 milj. vuotta sitten, mutta merenpinta oli ollut kuulemma 20m korkeammalla nykyistä tasoa eli meri ei olekaan silti yhtä korkealla vaikka ppm lukema on samansuuruinen??

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset