Ilmasto odottaa vuosisadan metsämarssia

Puolan Katowicessä joulukuussa 2018 pidetty YK:n vuotuinen ilmastokokous ei onnistunut viitoittamaan käytännön tasolle Pariisin 2015 massiivisessa kokouksessa sovittua yhteistä periaatetta. Maapallon kaikki maathan olivat Pariisissa valmiita hillitsemään fossiilisen hiilidioksidin päästöjä ilmakehään.

Global Carbon Project –hankkeen juuri ennen Katowicen kokousta päivittämä maapallon hiilibudjetti antoi kokoukselle jo ennakkovaroituksen. Päästöt ovat kääntyneet taas Pariisin kokouksen jälkeen nousuun.

Ilmasto odottaa ihmiskunnalta muitakin toimia kuin fossiilisen hiilidioksidin hillintää. Kokous kokoukselta on yhä ilmeisempää että ilmastokamppailuun on otettava mukaan myös hiilen biologiset nielut, etenkin maapallon metsät.

Vielä 10 000 vuotta sitten maapallo näkyi avaruuteen nykyistä metsäisempänä. Sittemmin metsää alkoi hävitä, ensin hitaasti mutta ihmiskunnan kasvun ja 1700-luvulla alkaneen teollisen kauden myötä alati kiihtyen.

Jo hälyttävän pitkälle edenneen ilmakehän hiilidioksidin nousun alkusyy ei ole fossiilisissa aineksissa: öljyssä, kivihiilessä, maakaasussa ja sementin lähtöaineissa. Niiden hyödyntäminen teollisella kaudella vain kiihdytti kasvihuoneilmiön nykyiseen vauhtiinsa, ja se kiihdyttää ilmiötä edelleen.

Maankäytön muutosten (joista tärkein on metsien häviö) ilmakehään kerryttämä hiili oli määrältään yli puolet aina 1970-luvulle asti. Tänään ilmakehän ”liikahiilestä” on 70 prosenttia peräisin fossiilisista polttoaineista (ja sementistä). Loput 30 prosenttia on peräisin maankäytön muutoksista – metsien häviöstä.

Mikä metsillä alkoi, sen voi metsillä lopettaa. Fossiilisten ainesten käytön rajoituksilla, hiilidioksidin päästökaupalla tai kansainvälisillä ilmastosopimuksilla kasvihuoneilmiötä ei pysty poistamaan. Niillä ilmakehän hiilidioksidin lisääntymistä voi vain hidastaa, tai parhaassa tapauksessa pysäyttää nykytasolleen.

Maapallo odottaa massiivista metsitystä. Metsien palautuksen on oltava samaa mittakaavaa, mitä se on ollut jääkauden jälkeisen kauden metsien häviössämme.

Ilmaston liikahiilen poistamista ei ole enää syytä viivyttää. Yhdysvaltain johtaviin ilmastotutkijoihin kuuluva, Helsingissäkin Nordic Business Forumissa syksyllä 2017 puhunut James Hansen esitti jo 2013, että ilmakehästä olisi poistettava hiiltä vähintään 100 miljardia tonnia. Petyttyään Pariisin ilmastosopimukseen Hansen korotti myöhemmin tavoitteensa 150 miljardiin tonniin.

Aikaa metsäväelle Hansen on antanut vuoteen 2100 asti. Massiivisen vuotuisen metsänviljelyn on käynnistyttävä viimeistään vuonna 2021.

Jotta ilmakehästä voi siirtää maapallon uusiin metsiin hiiltä 150 miljardia tonnia, ilmastometsityksen pinta-alaa tarvitaan paljon. Laskennallinen pinta-ala on luokkaa 620 miljoonaa hehtaaria. Sen lähin vertailukohde on Sahara, pinta-alaltaan 920 miljoonaa hehtaaria.

Ei James Hansen jäänyt esityksessään yksin. Ilmastometsitykseen tehtiin vuonna heti 2014 Suomesta aloite Yhdistyneille Kansakunnille. Aloitteen takana olivat emeritusprofessorit Eero Paloheimo ja U.B. Lindström.

Syksyllä 2018 Suomi (pääministeri Sipilän aloitteesta) teki Euroopan unionin komissiolle aloitteen ilmastonmuutoksen torjumisesta metsärahaston avulla. Rahaston tavoitteena on antaa lisäpotkua kansainväliseen yhteistyöhön metsäkadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Rahasto tulisi osaksi EU:n ja Afrikan välistä kymmenien miljardien eurojen arvoista investointiohjelmaa.

Maapallon metsien ja ilmaston seurustelu kiihtyy. Ilmasto odottaa vuosisadan metsämarssia. Vahvojen ilmastometsien maaksi 100 vuotta marssineella Suomella on aiheeseen annettavaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu