Ilmasto odottaa vuosisadan metsämarssia
Puolan Katowicessä joulukuussa 2018 pidetty YK:n vuotuinen ilmastokokous ei onnistunut viitoittamaan käytännön tasolle Pariisin 2015 massiivisessa kokouksessa sovittua yhteistä periaatetta. Maapallon kaikki maathan olivat Pariisissa valmiita hillitsemään fossiilisen hiilidioksidin päästöjä ilmakehään.
Global Carbon Project –hankkeen juuri ennen Katowicen kokousta päivittämä maapallon hiilibudjetti antoi kokoukselle jo ennakkovaroituksen. Päästöt ovat kääntyneet taas Pariisin kokouksen jälkeen nousuun.
Ilmasto odottaa ihmiskunnalta muitakin toimia kuin fossiilisen hiilidioksidin hillintää. Kokous kokoukselta on yhä ilmeisempää että ilmastokamppailuun on otettava mukaan myös hiilen biologiset nielut, etenkin maapallon metsät.
Vielä 10 000 vuotta sitten maapallo näkyi avaruuteen nykyistä metsäisempänä. Sittemmin metsää alkoi hävitä, ensin hitaasti mutta ihmiskunnan kasvun ja 1700-luvulla alkaneen teollisen kauden myötä alati kiihtyen.
Jo hälyttävän pitkälle edenneen ilmakehän hiilidioksidin nousun alkusyy ei ole fossiilisissa aineksissa: öljyssä, kivihiilessä, maakaasussa ja sementin lähtöaineissa. Niiden hyödyntäminen teollisella kaudella vain kiihdytti kasvihuoneilmiön nykyiseen vauhtiinsa, ja se kiihdyttää ilmiötä edelleen.
Maankäytön muutosten (joista tärkein on metsien häviö) ilmakehään kerryttämä hiili oli määrältään yli puolet aina 1970-luvulle asti. Tänään ilmakehän ”liikahiilestä” on 70 prosenttia peräisin fossiilisista polttoaineista (ja sementistä). Loput 30 prosenttia on peräisin maankäytön muutoksista – metsien häviöstä.
Mikä metsillä alkoi, sen voi metsillä lopettaa. Fossiilisten ainesten käytön rajoituksilla, hiilidioksidin päästökaupalla tai kansainvälisillä ilmastosopimuksilla kasvihuoneilmiötä ei pysty poistamaan. Niillä ilmakehän hiilidioksidin lisääntymistä voi vain hidastaa, tai parhaassa tapauksessa pysäyttää nykytasolleen.
Maapallo odottaa massiivista metsitystä. Metsien palautuksen on oltava samaa mittakaavaa, mitä se on ollut jääkauden jälkeisen kauden metsien häviössämme.
Ilmaston liikahiilen poistamista ei ole enää syytä viivyttää. Yhdysvaltain johtaviin ilmastotutkijoihin kuuluva, Helsingissäkin Nordic Business Forumissa syksyllä 2017 puhunut James Hansen esitti jo 2013, että ilmakehästä olisi poistettava hiiltä vähintään 100 miljardia tonnia. Petyttyään Pariisin ilmastosopimukseen Hansen korotti myöhemmin tavoitteensa 150 miljardiin tonniin.
Aikaa metsäväelle Hansen on antanut vuoteen 2100 asti. Massiivisen vuotuisen metsänviljelyn on käynnistyttävä viimeistään vuonna 2021.
Jotta ilmakehästä voi siirtää maapallon uusiin metsiin hiiltä 150 miljardia tonnia, ilmastometsityksen pinta-alaa tarvitaan paljon. Laskennallinen pinta-ala on luokkaa 620 miljoonaa hehtaaria. Sen lähin vertailukohde on Sahara, pinta-alaltaan 920 miljoonaa hehtaaria.
Ei James Hansen jäänyt esityksessään yksin. Ilmastometsitykseen tehtiin vuonna heti 2014 Suomesta aloite Yhdistyneille Kansakunnille. Aloitteen takana olivat emeritusprofessorit Eero Paloheimo ja U.B. Lindström.
Syksyllä 2018 Suomi (pääministeri Sipilän aloitteesta) teki Euroopan unionin komissiolle aloitteen ilmastonmuutoksen torjumisesta metsärahaston avulla. Rahaston tavoitteena on antaa lisäpotkua kansainväliseen yhteistyöhön metsäkadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Rahasto tulisi osaksi EU:n ja Afrikan välistä kymmenien miljardien eurojen arvoista investointiohjelmaa.
Maapallon metsien ja ilmaston seurustelu kiihtyy. Ilmasto odottaa vuosisadan metsämarssia. Vahvojen ilmastometsien maaksi 100 vuotta marssineella Suomella on aiheeseen annettavaa.
Veli Pohjonen, ongelma ilmaston suhteen on se, me käytämme energiaa, joka aiheuttaa muutoksen ja samalla tulee päästöjä.Eli siis tämä muutos tarkoittaa sitä että esimerkki: kasvit ottavat auringon fuusioenergiaa ja senmuuttavat viherhiukkasen laitteissa kemialliseen muotoon ja näin tehään myös sähkö, sähkökin on muutoksen tulos. Työtä ei voi tehä ilman energia. Energia tarkottaa, että sillä tehään työ ja muutos ja samalla päästöt. Siksihän maailmalla yritetään kehittää fuusioenergiaakin.esim yritys Alpha Energy, USA tai meillä on vesivoimaa, tuuli, aurinkokennot
Netissä viranomaiset luettelee päästöt:Mistä päästöjä tulee(sähkö 24%,teollisuus 14%, samoin maatalous, samoin liikenne 14%, maankäyttö peräti 18% jne…) Eli noissa on kyse energiasta, jolla tehään muutos ja päästöt, työtä ei voi tehä ilman energiaa. Työ pitäs tehä energialla , joka aihettaa vähä päästöjä eli muutos oisi pieni. Energia siis tarkottaa, että sillä tehään työ ja muutos ja päästöt
Ilmoita asiaton viesti
”Fossiilisten ainesten käytön rajoituksilla, hiilidioksidin päästökaupalla tai kansainvälisillä ilmastosopimuksilla kasvihuoneilmiötä ei pysty poistamaan. ”
Tuo kannattaisi korjata ’…ilmastonmuutosta ei pysty ehkäisemään’ tjsp. Kasvihuoneilmiön olemassaolo on tietenkin elämälle välttämätöntä.
Ilmoita asiaton viesti
No kasvihuoneilmiö on luonnossa, mutta energia tarkottaa sitä, että tehään työ, muutos ja päästöt.Jos metsitettäisiin paljon, niin jos syydetään päästöjä, niin sillai tulee muutos, pitäs olla energia, jolla tehään muutos ja työ, mutta ei päästöjä.Kulmalan mukaan ilmassa oisi yhdisteitä jotain 1200 ja jotku kertovat, että yhdisteitä on 3000 jne..Vai?
Oohan näitä uusiutuvan energiajuttujakin
Metsä kun tulee iäkkääksi tai puu kuolee, että puussa on kuolleita soluja, niin sienet hyökkää sitten lahottamaan iäkästä puuta ja puu sitten päästää ilmaan hiili co2.Kuolleet solut puussa kyllä tukevat myös puuta
Ilmoita asiaton viesti
Niin kertomus Toriumista on jännä.En tiedä , miksi ei vielä ole paljon Torium-voimaloita. Varmaan kiinalaiset ovat kiinnostuneita, mutta he rakentavat paljon hiilivoimaa. Jospa täällä kommentoiši Toriumista joku minua tietävämpi. Alustavastihan tuo Torium näyttäisi olevan jännä ratkaisu energiaan.Miksi Suomessa ei ole Torium–voimaloita.Kiinalaiset taitaa viedä Torium potin kohta.Vai?Eli ihmiskunnalla oisi todellisuudessa ratkaisuja energiatuotantoonKait sillai
Ilmoita asiaton viesti