VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Monipuoliselle energiaviljelylle tuli ilmastotarve

  • Professori Gustaf Sirén esittelee ruotsalaista 1980-luvun biomassapajun energiaviljelmää
    Professori Gustaf Sirén esittelee ruotsalaista 1980-luvun biomassapajun energiaviljelmää

Biomassasta polttoainetta on yksi EU:n tänä vuonna ehdottamia keinoja päästöjen nopeaksi vähentämiseksi. Parhaimmillaan biomassojen käyttö lisääntyisi EU:ssa jopa 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Biomassaa jalostettaisiin muun muassa liikenteen polttoaineiksi, kuten bioetanoliksi ja biokaasuksi.

Tässä mittakaavassa biomassa ei tarkoita enää luontaisesti kasvavia talousmetsiä. Biomassan viljelyä on kehitettävä ja monipuolistettava, myös pelloilla. EU:n uuden strategian mukaan kasvava määrä Euroopan maa-alasta pitäisi käyttää energiakasvien viljelyyn.

Komissio korostaa, että ilmastotalkoiden tarvitsema biomassa ei voi enää tulla pelkästään luonnonmetsistä, ilman että niiden ekosysteemi häiriintyy. Jotta 80 prosentin tavoitteeseen päästään, biomassaa on tuotettava monipuolisemmin.

EU:n uusi energiakasvien strategia ei ole Suomelle outo. Biomassojen energiaviljelyä ehdotti jo 1976 Helsingin yliopiston tilanhoitaja Matti Kares, maatalouden vuotuisilla neuvottelupäivillä. Kares ajatteli nopeakasvuisia, vesovia lehtipuita peltokasveina. Viljelypajulla satokierto olisi alle 10 vuotta, ja sato puitaisiin koneellisesti viljan tavoin.

Maataloustuottajien Keskusliiton silloinen puheenjohtaja Veikko Ihamuotila tarttui heti ehdotukseen. Hän katsoi kansantalouden kannalta järkeväksi poistaa ylimääräistä peltoa elintarviketuotannosta muuntamalla se lehtipuiden lyhytkiertoviljelmiksi.

Ihamuotilan vaikutusvalta johti 1978 Suomen ensimmäiseen bioenergian tutkimukseen, PERA-projektiin (Puu Energian Raaka-Aineena). Sen vetäjäksi tuli professori Olavi Huikari Metsäntutkimuslaitoksesta. Hän perusti Kannukseen hanketta varten koeaseman. Peltojen ”erikoisenergiaviljelmät” olivat kuuma tutkimusaihe 1980-luvun alussa.

Metsäntutkimuslaitoksen ote bioenergiaan hiipui, kun Huikari jäi eläkkeelle 1983. Pallo siirtyi energiayhtiö Fortumille (silloiselle Imatran Voima Oy:lle).

Fortum kokeili pajun energiaviljelyä kymmenen vuotta. Riittävästi sopivaa peltoa sillä oli Uudenmaan Inkoossa. Maat oli 1900-luvun puolivälissä hankittu läntiselle etelärannikolle kaavailtua, mutta sittemmin kauemmaksi Helsingistä siirrettyä ydinvoimalaa varten. Fortumia tutkimuksessa kiinnosti niin sanottu risupaketti, uusioenergia ydinvoiman kylkiäisenä.

Konsulttina Fortumilla oli Uppsalan yliopiston suomalaissyntyinen professori Gustaf Sirén. Ennen Ruotsiin siirtymistään hän toimi Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkijana. Pohjois-Suomessa Sirén tunnettiin suurten avohakkuiden, Osaran aukkojen tieteellisenä isänä.

Gustaf Sirén pani Inkoon viljelypajukot kasvamaan, ja niissä mitattiin puiden kasvun Suomen ennätys. Silti Fortum lopetti kokeensa kymmenen vuoden jakson jälkeen. Risupaketilta oli pudonnut pohja 1993, kun viides ydinvoimala hylättiin.

Toinen energiaviljelyn varhainen kasvi oli ruokohelpi. Se tunnettiin vanhastaan latojen lujana kattoheinänä. Koeviljelyyn ruokohelpi tuli aluksi rehuna. Maatalouden tutkimuskeskuksen Perä-Pohjolan koeaseman johtaja Aimo Isotalo keräsi ruokohelven siemeniä 1960-luvulla Tornionjoelta. Hän viljeli niitä Rovaniemen Apukkaan. Ruokohelven rehuarvo oli kuitenkin liian heikko. Viljely ei edennyt karjatiloilla käytäntöön.

Energiakasvina ruokohelven esitteli 1989 Neste Oy:n biokaasuinsinööri Olli Kuusinen. Hän oli tutustunut Vattenfallet-yhtiön bioenergiatutkimuksiin Ruotsissa ja poiminut tuloksista ruokohelven.

Kuusinen ajatteli, että ruokohelpi voisi yhdistää kuidun ja energian. Biomassasta keitettäisiin ensin heinäsellua. Mitä jää keitossa kuidun yli, syötettäisiin biokaasureaktoriin.

Hankkeeseen polkaistiin tehdassuunnitelma ”Peltosellu”. Tehtaan paikaksi olivat ehdolla Haapajärvi ja Oulu. Hanke kuitenkin tyssäsi 2000-luvun vaihteessa. Sellumarkkinat olivat silloin niin epävarmat, että rahoittajat eivät halunneet helpisellua myyntiin.

Ruokohelpi jatkoi pelkkänä peltoenergiana. Helpikaasu jäi sivuun. Heinä tuntui mutkattomammalta polttaa sellaisenaan kuin käyttää ensin biokaasuksi.

Peltoenergian aikaa oli maassamme 2000-luvun alku. Pinta-ala nousi nopeasti 19 000 hehtaariin vuonna 2007. Sen jälkeen energiaviljely kääntyi laskuun. Vuonna 2018 alaa oli enää 4000 hehtaaria. Pinta-ala tosin tuottaa lähes kaiken ruokohelven nyt rehuksi.

EU:n tuoreet ilmastoavaukset ovat tärkeitä maa- ja metsätaloudelle. Vuosittain kiihtyvä ilmastokamppailumme tarvitsee monipuolista energiaviljelyä. Siitä meillä on jo yli 40 vuoden kokemukset. Ne ovat heti hyödynnettävissä, kun EU:n suositukset rantautuvat käytäntöön.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Hieno historiikki! Arvokasta, että nämä ovat jollakin tallella. Joku osio voisi nykytilanteessa hyvinkin vetää, mutta EU:n tasepeli kannattaa muistaa. Minkä vuoden tasetta verrataan mihin, kun kiintiöiden jakopeli alkaa? Kenen niulu vetää nopeimmin EU-rahaa?
Sitä rahaa jonkin menneen projektin uudelleen synnyttämiseen voisi hyvinkinkin saada. Kuka osaa tehdä uskottavimman, innostavimman hakemuksen?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

EU:lta voisi koittaa myös saada rahaa sellaisen leikkuupuimurin valmistamiseen, ja sellaisen tarvittavan amfibiokulkuneuvon valmistamiseen, joka pysyisi pinnalla kosteikossa ja kantaisi hakekuormaa.

Puimuri korjaisi haketta pajukasvustosta kerran vuodessa selluteollisuudelle. Pajuakaan ei kannata polttaa.

Näitä pajua kasvavia kosteikkoja on jo olemassa yhdyskuntien päästettyä jätevetensä suoraan vesistöön;)

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Taitaa EU-rahat mennä "parempiin suihin" ja täysin vääriin tarkoituksiin - kuten kävi grafeenille annetun miljardin kohdalla:

- - "Tästä kestävyydestä huolimatta materiaali on kevyttä, ja sen uskotaankin olevan hyödyllistä erityisesti sotilaskäytössä. Materiaalia voisi tutkijoiden mukaan käyttää esimerkiksi panssarivaunujen vahvistamiseen ja jalkaväen suojaamiseen luotiliivin pehmusteena.

Grafeeni on ollut kuuma sana materiaalitekniikan tutkimuksessa viime vuosina poikkeuksellisten ominaisuuksiensa vuoksi. Painoonsa nähden se on noin 207 terästä kestävämpää, minkä lisäksi se johtaa sähköä ja välittää lämpöä erittäin tehokkaasti." - -

https://www.iltalehti.fi/digi/a/2015092820432692

---

Jos emme saa yhteistä sitovaa "maailmanpolitiikkaa" luotua - joka laittaa grafeenin kaltaiset innovaatiot tuottamaan yhteistä hyvää maailmaan, mm. meriveden suodattamiseksi juomavedeksi jne. - meillä ei ole mitään mahdollisuutta pelastaa tätä maapalloamme.

Mistä me saamme sellaisen "maailmanpolitiikan" johtajan, jolla on nämä tavoitteet ja keinot balanssissa - ja siten, että se oma suu ei ole aina se lähin?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset