VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Puu korvatkoon betonia

Kansainvälisen ilmastopaneelin kohutun lokakuun raportin jälkeen hiilen nieluvarastot tulivat entistä arvokkaammiksi. On vain ajan kysymys, milloin hiilen nieluvarastosta maksetaan ilmastotukea, tai milloin nieluvarasto arvotetaan verotuksessa. Tähän voi varautua sekä metsäverotuksessa että kiinteistöverotuksessa. Nieluvaraston kasvattaminen on niin jokaisen metsätilallisen kuin vain kiinteistöksi nimettyä taloaan asuvan ja puutarhaansa hoitavan ympäristöteko, ja sen soisi näkyvän verotuksessa vähennyksenä.

Hiilen nieluvaraston tämän hetkisen suuruuden voi laskea koko valtion tasolla, yhteismetsän tasolla tai yhden metsätilan tasolla. Sen voi laskea myös omakodin asuja, joka on rakentanut tontilleen puutalon. Puuta betonin sijaan, on eräs kuumenevan ilmastokamppailun iskulauseita.

Hiilen nieluvaraston arvotus lähtee alueen tai palstan hiililuvusta. Se lasketaan hiilen määränä koko pinta-alaa kohti, tonneina alkuainehiiltä hehtaarilla.

Tärkein nieluvarastomme, Suomen metsien puusto on kasvukauden 2018 jälkeen tasolla 2500 miljoonaa kiintokuutiota. Se vastaa alkuainehiilenä (rungot, oksat ja juuret) määrää 900 miljoonaa tonnia. Kun koko maa-alamme on 30,4 miljoonaa hehtaaria, Suomen keskimääräinen hiililuku on 30 tonnia alkuainehiiltä hehtaarille.

Seuraavan tason esimerkki on yhteismetsä. Kuusamon yhteismetsässä on puuta 5,20 miljoonaa kuutiota. Suomen keskimääräisellä kertoimella laskien alkuainehiiltä on 1,8 miljoonaa tonnia. Kun yhteismetsän kokonaisala on 90 700 hehtaaria, hiililuku on 20 tonnia hehtaarille. 

Yhteismetsän hiililuku on alle Suomen keskiarvon. Tälle on luonnollinen selityksensä. Koillisissa metsissä puusto on aina kasvanut harvempana kuin esimerkiksi Hämeessä.

Metsätilallinen voi laskea oman palstansa hiililuvun verkko-osoitteessa metsaan.fi. Kolmannen tason esimerkki on pienehkö kuusamolainen, Lehtolan metsälö Kitkan rannalla. Palstalla on kasvavaa puuta 252 kuutiota, hiilenä laskien 89 tonnia. Kun Lehtolan kokonaispinta-ala on 4,8 hehtaaria, hiililuku on 19 tonnia hehtaarille.

Aikoinaan, 1960-luvulla, Lehtolan palsta oli Kuusamon myöhäisen isojaon huumassa lähes paljaaksi hakattu. Sittemmin Lapin lain mukaan muokattu ja viljelty pienmetsälö on kasvattanut hiililukunsa samalle tasolle kuin yhteismetsä.

Entäpä yhden omakotitontin hiililuku kun kodiksi on rakennettu puutalo? Vaikka kyseessä on ympäristölle ystävällinen ilmastotalo, siihen sidotun alkuainehiilen tonnimäärää ei vielä juuri lasketa, ei ainakaan kiinteistöverotuksessa todeta. Teemme siksi esimerkkilaskelman.

Tyypillisessä omakotitalossa rakennuksen pohjapinta-alaa on 150 neliömetriä. Puumateriaalia on seinissä, katoissa, lattioissa ja muissa kiinteissä rakenteissa yhteensä noin 30 kiintokuutiometriä. Se vastaa kuivapainoltaan 15 tonnia puuta.

Puumateriaalissa on tasapainotilan kosteutta noin 10 prosenttia. Näin absoluuttisen kuivaa puuta talossa on 13,5 tonnia. Siitä alkuainehiiltä on puolet. Omakotitalon hiilen nieluvarasto on siten 6,75 tonnia.

Esimerkiksi Kuusamossa tiiviihkösti rakennetun omakotialueen esimerkkinä voi käyttää 2000 neliömetrin eli 0,2 hehtaarin tonttia. Näistä laskien puutalon sisältävän omakotitontin hiililuku on 34 tonnia alkuainehiiltä hehtaarille. Sehän on suurempi kuin Kuusamon yhteismetsän hiililuku. Sehän on suurempi kuin koko Suomen keskimääräinen hiililuku.

Turhaan ei tukkipuuhun perustuvaa sahateollisuutta markkinoida ilmastoystävällisenä, hiilen nieluvarastojen luojana. Rakenna siis jatkossa entistä enemmän tukevan puun omakotitaloja. Puuta betonin sijaan on vahva ilmastoteko. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

14 kerroksinen puukerrostalo alkaa olla harjakorkeudessa Joensuun Penttilässä aivan Pielisjoen rannalla.

Paljonkohan sen hiililuku on hehtaarille?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset