VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Kultaa, pyhää savua ja mirhamia

  • Mr. Yibeltal tutkii Boswellia -puun haavaa Etiopiassa, onko pyhän savun pihkaa tulossa
    Mr. Yibeltal tutkii Boswellia -puun haavaa Etiopiassa, onko pyhän savun pihkaa tulossa

Joulun alla mielissämme soivasta tiernapoikain musiikista ja siihen liittyvästä tarinasta muistamme kolme itäisen maan viisasta miestä, jotka ”riensivät uhraamaan kultaa, pyhää savua ja mirhamia”. Sen ajan talousoppineet olivat tuoneet ne Jeesukselle syntymälahjaksi. Kulta on aina kultaa, mutta mitä olivat nuo kaksi muuta yhtä arvokasta lahjaa?

Pyhä savu ja mirhami ovat Afrikan Sarven ylänköpuista peräisin olevia tuotteita. Pyhä savu tulee kuumennetusta pihkasta, joka on valutettu etiopialaisen Boswellia papyrifera –puun kylkeen viilletystä haavasta. Etiopian ilmastossa viihtyvä puu vuoti pihkaa niin hyvin, että sitä riitti vietäväksi kuivempiin ja alavampiin naapurimaihin.

Sama pihkasuitsuke on edelleen mukana etiopialaisessa kahvitarjoilussa. Koptikirkon papit suitsuttavat sunnuntaisin pyhää savua heiluttamalla pieniä, kannettavia rautakoreja jumalanpalveluksissaan. Pihka savuaa niissä hehkuvan puuhiilen päällä.

Mirhami on puolestaan kasviöljyä, jota saadaan nesteyttämällä Commiphora myrrha –puusta valutettua pihkaa. Myös tämä puu kasvaa Etiopian ylängöillä.

Mirhami oli Jeesuksen syntymän aikoihin tarunomainen luonnonlääke kehon ulkoisiin ja sisäisiin haavoihin. Lisäksi mirhamilla balsamoitiin ruumiit niin, että ne säilyivät hautaholveissa ja pyramideissa. Nykyisin mirhamia käytetään länsimaissa luontaislääkkeenä.

Boswellia- ja Commiphora-puista saadun pihkan vienti oli tärkeää taannoisen Etiopian taloudelle. Kysyntä oli maailmalla kova. Vientikauppa selittää, miksi Etiopia kasvoi ajanlaskumme alkuaikoina Afrikan vauraimmaksi maaksi.

Arabikumista Afrikan tärkein vientipihka

Myöhemmin Afrikan Sarven ja koko Pohjois-Afrikan tärkeimmäksi metsän vientituotteeksi nousi arabikumi. Nimestään huolimatta se ei ole kumimaista vaan samanlaista kokkaroituvaa puun kylkipihkaa kuin pyhän savun ja mirhamin lähtöaine.

Arabikumi saadaan Sudanissa kasvavasta kumiakaasiasta (Acacia senegal). Sen luontaisia metsiköitä on etenkin maan lounaisessa Kordofanin maakunnassa. Kumiakaasian taimia kasvatetaan myös taimitarhoilla, joista taimet viljellään sudanilaisille pientiloille.

Länsimaissa arabikumia käytetään liimana, lääkkeiden ja värien sideaineena sekä elintarvikkeiden lisäaineena. Me suomalaiset tunnemme arabikumin parhaiten Sisu-pastillista.

Maailmantaloudessa merkittävintä on arabikumin käyttö Coca Cola- ja Pepsi-juomissa. Arabikumin avulla sokeri pysyy niissä jatkuvasti liuenneena, eikä saostu tölkin pohjaan. Sudan tuottaa yli puolet maailmankaupan arabikumista. Sudanin viennissä arabikumi on kolmanneksi tärkein, heti kullan ja öljyn jälkeen.

Maailmanpoliittiseen arvoketjuun kumiakaasian pihka pääsi 1997. Yhdysvallat oli selvittänyt, että terroristijohtaja Osama bin Laden asui Sudanissa, valtion virallisessa suojeluksessa. Terrorismiin suivaantunut Yhdysvaltain kongressi päätti panna Sudanin kauppasaartoon. Visa-kortit jumitettakoon, mitään USA:sta ei tulisi Sudaniin myydä, eikä mitään sieltä ostaa.

Coca Cola ja Pepsi säikähtivät, miten niiden tuotteille käy. Ne saivat painostetuksi kongressin säätämään kauppasaartoon poikkeuksen: arabikumin kauppa jatkukoon. Näin on tilanne edelleen, 20 vuoden kuluttua. Sudanista viedään välimiesten avulla massoittain arabikumia Amerikkaan. Suosikkilimonadit kuplivat kirkkaina kaikkialla maailmassa. Mutta Sudanissa ei Visa-kortti edelleenkään toimi.

Uusia alkuainehiilen tuotteita etsitään

Tiernapoikain huomaamattaan markkinoimassa pyhässä savussa ja mirhamissa sekä sudanilaisten kauppaamassa arabikumissa on kyse kulttuurihistorian vanhimmista, orgaaniseen hiileen perustuneista ja vientiin päätyneistä metsän arvoketjuista. Ja niitä ketjujahan on Suomikin aina etsinyt. Aloitimme tervalla 1700-luvulla. Sahatavara ohitti tervan 1830-luvulla, paperi sahatavaran 1930-luvulla. Tämän mukaan jokin ohittaa paperimme 2030-luvulla.

Yhä keskeisemmäksi tekijäksi on noussut alkuaine hiili. Sitä on puun kuiva-aineesta 50 prosenttia. Lupaavimpia alkuainehiilen jalosteita on tänään grafeeni. Se löydettiin 2004, ja löytäjät saivat Nobelin jo 2010.

Grafeeni on kestävin tunnettu aine maailmassa, vetolujuudeltaan 200-kertainen teräkseen verrattuna. Grafeeni on tyypiltään vain yhden atomikerroksen hiiliverkko, eräänlainen huippuohut ja -sitkeä hiililakana. Grafeeni johtaa silti hyvin sähköä, jopa 1000 kertaa kuparia nopeammin. Grafeeni parantaa nykyaikaisten litiumakkujen tehoa entisestään. Grafeeni on yksi tämän hetken materiaalitekniikan tutkituimmista orgaanisen hiilen aiheista.

Biotaloutta kiinnostavat puulajit, joissa on mahdollisimman puhtaita hiiliketjuja, ja niin että ketjuista voisi helposti jalostaa grafeenin hiililakanan. Kun hiilen nanotutkimus etenee ennusteidensa mukaan, grafeenia tarvitaan 2030-luvun maailmassa paljon, suhteellisesti yhtä paljon kuin pyhää savua ja mirhamia Jeesuksen syntymän aikoihin.

Biotalouden tutkimuksen on varmistettava, että grafeenin valmistus ei luiskahda muovin tavoin fossiiliseen öljyyn. Vain uusiutuvan hiilen puu antaa siihen kestävän riittävästi raaka-ainetta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset