Risupaketti haravoi suomalaista metsää

Suomalainen metsänhoito pääsi maailman eturiviin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vieraili marraskuussa 2018 Kalifornian metsäpalojen alueella. Median haastattelussa Trump kehotti kansalaisiaan hoitamaan jatkossa Kalifornian metsiä suomalaisella, metsäpaloja hillitsevän metsänhoidon tavalla. Trump käytti suomalaisen metsänhoidon esimerkkitoimena sanaa raking, mikä tarkoittaa haravoimista.

Metsien haravoiminen, ja nimenomaan käsin haravoiminen huvitti mediassa suomalaisia, ja niin se huvitti kansainvälisestikin. Trumpin lausunnon ja mediakohun taustalla on kuitenkin kova tosiasia. Viime kesän poikkeuksellisen pitkän lämpökauden aikana Suomen hoidetut metsät eivät syttyneet tuleen. Kesän metsäpaloja oli silti niin itärajan takana kuin länsirajan takanakin.

Mitä lienee Suomen onnistunut metsien haravointi?

Paloturvallisessa mallissa viljelymetsää hoidetaan ensiksi säännöllisin harvennuksin niin, että ainakaan viereisten runkojen paloherkät, kuivat oksat eivät enää syleile toisiaan. Tämä ehto ei liene toteutunut Kalifornian metsissä.

Toiseksi, paloturvallisessa mallissa harvennushakatuista puista korjataan myytäväksi paitsi selluteollisuuden hamuama runkopuu (kuitupuu), myös nykypäivän lämpö- sekä sähkövoimaloihin menevät oksat ja latvukset. Korjuukoneet korjaavat ja kuljettavat energiapuun metsäautotien varteen. Lastauspaikalla biomassa murskataan hakkeeksi ja ajetaan rekka-autolla voimalaan.

Tällainen viljelymetsien ”haravoiminen” oli osa vuonna 2002 metsätalouteemme luotua risupakettia. Termi on peräisin silloisesta väittelystä, tarvitsemmeko viidettä ydinvoimalaa vai emme. Risupaketti koottiin uusiutuvan energian, etenkin energiapuun tuotannon tukilupaukseksi.

Eduskunnan hyväksymä risupaketti, tukiaisineen, vauhditti hakkuutähteen korjuuta talousmetsistämme (kuva). Se nousi korkeimmillaan 2,75 miljoonaan kiintokuutioon vuonna 2013.

2000-luvun ja 2010-luvun alun lupaavasti kehittynyt hakkuutähteen korjuu – talousmetsien haravoiminen – epäilemättä paransi metsiemme paloturvallisuutta. 2010-luvun loppupuolella hakkuutähteen korjuu on kuitenkin kääntynyt hienoiseen laskuun.

Latvuksia ja oksia on hakkeen kokonaismäärästä noin kolmannes, loppu tulee kannoista sekä kuitupuuksi kelpaamattomasta pienpuusta. Kun koko energiapuun tuotannon tavoitteemme vuoteen 2020 mennessä on 13,5 miljoonaa kuutiota vuodessa, hakkuutähdettä tulisi silloin korjata 4,5 miljoonaa kuutiota. Nykymenolla emme sille tasolle parissa vuodessa yllä.

Risupaketti tarvitsee uutta ryhtiä. Tarvitsemme lisää uusiutuvaa energiaa. Hakkuutähteestä saamme sitä samassa suhteessa kun biotuotetehtaiden runkopuun kysyntä kasvaa. Mitä enemmän hakkuutähdettä korjaamme, sitä vähemmän talousmetsiin jää kuivumaan latvuksia ja oksia. Ne ovat kiusallisen paloalttiita kesäisten hellejaksojen aikana.

Mutta saihan paloilta metsiä suojeleva risupaketti uutta ryhtiä, kun presidentti Trump nosti suomalaisen metsien haravoinnin median pöydälle.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu