VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Quo vadis – mihin menet – ruokaturva?

  • Kuva 1. Ruokaturvan kehitys Etiopiassa vuodesta 1993
    Kuva 1. Ruokaturvan kehitys Etiopiassa vuodesta 1993
  • Kuva 2. Ruokaturvan kehitys Suomessa vuodesta 1920
    Kuva 2. Ruokaturvan kehitys Suomessa vuodesta 1920
  • Kuva 3. Ruokaturvan kehitys maapallolla vuodesta 1979
    Kuva 3. Ruokaturvan kehitys maapallolla vuodesta 1979

Ruokaturva on käsite, jonka sovittiin vuonna 1996 järjestetyssä Maailman ruokaan keskittyvässä huippukokouksessa tarkoittavan tilaa jolloin kaikilla ihmisillä on kaikkina aikoina riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa elääkseen terveellisen ja aktiivisen elämän.

Tällä tilan käsitteellä ruokaturvan muutoksia on vaikea mitata vuosien kuluessa, yhden kehitysmaan, yhden vauraan maan tai koko maapallon tasolla. Yksinkertaisempi ruokaturvan mittari on jokapäiväisen leivän eli viljan tuotanto vuotta ja henkeä kohti kussakin maassa, maanosassa tai koko maapallolla.

Ruokaturvan mittaamiselle on suurin tarve kehitysmaissa; ruokaturvan parantaminen on itse asiassa kehitysavun syvin tavoite. Suomen kehitysavun pääkohteisiin kuuluva Etiopia on valaiseva esimerkki. Maailman ruoka- ja maatalousjärjestö FAO on seurannut nykyisen Etiopian viljasatoja vuodesta 1993, kun pohjoinen maakunta Eritrea oli irtaantunut emämaasta. Maailmanpankki seuraa vuosittain vastaavasti niin Etiopian kuin maapallon muidenkin maiden väkilukua.

Etiopian ruokaturva oli tasolla 150 kiloa henkeä kohti (kg/capita) vuonna 1993. Väkiluvun voimallisesta kasvusta huolimatta Etiopian ruokaturva on noussut tasolle 250 kg/capita vuonna 2018 (kuva 1). Onnistuneella kehitysavulla on tässä osuutensa. Suomikin voi olla osuudestaan ylpeä.

Samalla laskennalla ruokaturvaa voi seurata myös Suomessa. Luonnonvarakeskus on tilastoinut viljan tuotannon vuodesta 1920 lähtien. Ruokaturvamme oli silloin tasolla 250 kg/capita eli kehitysmaa Etiopian nykytasolla. Ruokaturvamme nousi ennen toista maailmansotaa tasolle 450 kg/capita (kuva 2).

Sota-aika pudotti ruokaturvamme puoleen, tasolle runsas 200 kg/capita. Sodan jälkeinen kasvun aika nosti ruokaturvaamme aina 1970-luvun puoliväliin asti. Ruokaturva kävi kahdesti yli tason 800 kg/capita. Sen jälkeen (vuodesta 1975 lähtien) ruokaturvamme on ollut keskimäärin 677 kg/capita. Sahaamista keskiarvon molemmin puolin tapahtuu. Esimerkiksi viime kesän (2018) kuiva kasvukausi pudotti ruokaturvamme lukuun 483 kg/capita.

Koko maapallon tasolla viljan tuotantoa seuraa tarkimmin ja nopeimmin Yhdysvaltain maatalousministeriö kuukausittain julkaisemallaan ns. WASDE-raportilla. Sen alkuvuonna 1979 keskimääräinen ruokaturva koko maapallolla oli tasolla 335 kg/capita. Vuonna 2018 olemme hivenen ylempänä, tasolla 345 kg/capita (kuva 3).

Vaikka nousua maapallon ruokaturvassa ei noin 40 vuodessa ole juuri tapahtunut, ruokaturvan kehityksessä on merkillinen käänne. Se laski ensimmäiset 20 vuotta. Mutta sitten maapallon ruokaturva kääntyikin nousuun.

Miksi? Ja mihin menet – Quo vadis – ruokaturva? 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Jotenkin en saanut kiinni ajatuksestasi. Kerro sinä mihin ruokaturva menee?

Onko varmuusvarastot mukana kertomassasi ruokaturvassa?

Lähteet kuviin ja tekstiin?

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen

Kirsi, taisin heittää blogin lukijoille kysymyksen: Miksi koko maapallon ruokaturva kääntyi alamäestä nousuun, kuvan 3 mukaan? Mitä merkittävää maailmalla tapahtui 1900-luvun lopussa?

Sanna-Liisa Taivalmaa

Maataloustuotannon kasvusta huolimatta nälkäisten määrä on lähtenyt kasvuun (http://www.fao.org/state-of-food-security-nutritio...). Siksi ruokaturvaan on tarkasteltava useilla mittareilla, myös ihmisten kyvyllä hankkia itselleen ruokaa. Köyhyys on ruokaturvaongelmien suurempi syy kuin tuotannon vähäisyys. Tuotannon näkökulmasta ongelma on, että ruuantuotanto on mm. konfliktien ja sään ääri-ilmiöiden takia vähentynyt alueilla, joilla väestö ja ruuan tarve ovat voimakkaimmin kasvaneet.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset