VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Polttopuun teko kannattaa

Syksyn tultua kaupunkien ulkopuolella mihin tahansa matkaava ei voi olla huomaamatta omakotitalojen ja maatilojen pihoille varastoituja pilkekasoja. Polttopuuta on keväällä halottu ja pilkottu, kuivumaan talven lämmityskautta varten. Nykypihoilla näkee niin traktorivetoisia pilkekoneita, sähkökäyttöisiä piensirkkeleitä ja halkaisukoneita kuin perinteisiä moottorisahan ja halkaisukirveen yhdistelmiä.

Puuta palaa pientaloissa ja maatiloilla noin kuusi miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Määrä on mittava, se vastaa Äänekosken uuden biotuotetehtaan vuotuista raaka-aineen tarvetta.

Kotitalouksien jatkuva klapin poltto voi nykypäivänä ihmetyttää, kun seuraa esimerkiksi tuulimyllyjen yleistymistä. Niiden lähettyvillä pientalojaan ja maatilojaan puulla lämmittävät tuntevat tilanteen kuitenkin toisin.

Yksinkertainen laskenta eri lämmitystapojen välillä osoittaa puun pienpolton edullisuuden. Otetaan vertailtaviksi tavanomaisen omakotitalon vaihtoehdot öljylämmitys, sähkölämmitys, kaukolämpö sekä puun pienpoltto varaavassa takkauunissa. Tehdään vertailu vuoden 2018 loppupuolen hintoihin.

Litrassa kevyttä polttoöljyä on energiaa 9,98 kilowattituntia. Hyvän öljykattilan hyötysuhde on 85 prosenttia. Kun polttoöljy maksaa 1,09 euroa litra, lämpöpatterista säteilevän lämmön hinnaksi tulee 12,9 senttiä kilowattitunnilta.

Suoran sähkölämmityksen kilowattitunti (siirtohintoineen) maksaa selvästi enemmän, 17 senttiä kilowattitunnilta. Kaukolämmön keskihinta niille suunnitelluilla omakotialueilla on 9,4 senttiä kilowattitunnilta.

Ensiharvennuspuusta tehdyssä pilkkeessä, kevätauringossa 30 prosentin kosteuteen kuivahtaneessa pienpuussa on energiaa seuraavasti: koivu 2510, mänty 1970 ja kuusi 1930 kilowattituntia kiintokuutiossa. Varaavalla takkauunilla pilkkeestä saa lämpöenergian talteen 60 prosentin hyötysuhteella.

Tavallisen pientaloasujan on selvintä käyttää omasta metsästä korjatulle puulle vaihtoehtokustannusta, mikä on viikoittain hinnoiteltavan ensiharvennuspuun hankintahinta. Metsää omistamattomalle se on hinta, jolla puuta voi ostaa kolme- tai viisimetrisenä pölkkynä naapurin metsätilallisen tekemästä tienvarsipinosta.

Koivun keskimääräinen tienvarsihinta oli lokakuussa 32,3 euroa kiintokuutiolta. Mänty maksoi vastaavasti 31,4 euroa. Kuusi on nykyisin arvokkainta kuitupuuta. Sen hinta oli 33 euroa kuutiolta. Näillä hinnoilla varaavasta takkauunista säteilevä puulämpö maksaa koivulla 2,1 senttiä, männyllä 2,7 ja kuusella 2,9 senttiä kilowattitunnilta.

Pienpuulla lämmittäminen kannattaa haja-asutusalueiden kotitaloudessa. Sähköstä peräisin oleva lämpö on noin kahdeksan kertaa ja kaukolämpö noin neljä kertaa kalliimpaa kuin takkauunin puulämpö.

Verokeinoin vielä tuetun dieselöljyn eli kevyen polttoöljyn antama lämpö on hinnaltaan kuusi kertaa puulämmön hinta. Tämän fossiiliseen polttoöljyyn pohjaavan lämmityksen voi ennustaa kallistuvan nopeimmin ilmastokamppailun kiihtyessä.

Puulajeista edullisin lämpö saadaan edelleen koivusta. Mäntyäkin riittää, mutta kuusta ei kannata polttaa.

Tällainen laskenta edellyttää, että pienkotitaloaan asuvalla on polttopuun teon perusvarustus. Hänellä on hankittuna moottorisaha, kypärä, turvahaalarit, turvasaappaat, halkaisukirves ja autoon peräkärry. Nämä ehdot useimmissa talouksissa täyttyvät. Omalle työlleen voi laskea verottomaksi palkaksi sen eron, mikä esimerkiksi öljy- ja puulämmityksen väliin jää.

Kymmenen vuoden hintakehitys kertoo, että niin öljy- ja sähkölämmityksen kuin kaukolämmönkin hinnat ovat nousussa. Omakotitalon puulämpö on sen sijaan hivenen laskenut. Se on suora seuraus kuitupuun tienvarsihinnan pitkäaikaisesta laskusta.

Viime kevään auringossa takapihan rantteellaan polttopuuta tehnyt muistaa nauttineensa valosta ja vaikkapa ympärillään häärineen linnuston jokapäiväisestä runsastumisesta. Mielihyvää hän sai nähtyään klapipinonsa kasvavan. Nyt syksyllä hän tuntee mielihyvän myös kukkarossaan.

 

Lähteet:

Kevyen polttoöljyn hinta: https://omakylakauppa.fi/polttooljyn-tilaus.php?gclid=Cj0KCQiA2o_fBRC8AR...

Sähkön hinta: http://www.sahkonhinta.fi/summariesandgraphs

Kaukolämmön hinta: https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipankki/materiaalipankki/ka...

Polttopuun tienvarsihinta: https://www.metsalehti.fi/puunhinta/puunhinta/

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Oikein tervejärkistä pohdintaa. Puusouvissa säästää lisäksi ne kuntosalimaksut. Vaikka lämpöpumppu sitä suoran sähkölämmityksen kustannusta kompensoikin, se takan poltto pitää myös taloa terveenä. Se on yksi poisto lisää. Takka luo tunnelmaa ja niitä on nykyisin niin tehokkaita, ettei kukaan usko kokeilematta.
Polttopuita ostamalla tuet myös yleensä kotimaista työtä, jos et itse sen moottorisahan kanssa viitsi heilua.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Puuta muun työn lisäksi myyvällä maajussilla on yleensä pelit ja vehkeet: Traktori ja sellanen klapikone että menee tukki kerralla ja systeemit kuivaksi saamiseen. Ostohinta on sen verran pieni että tuntipalkoille ei pääse jos itse menee moottorisahan kanssa metsään ja pilkkoo klapit kirveellä. Itse käytä abouttia 15 heittokuutiota sekaklapia vuodessa: pönttöuuni, puuhella ja leivinuuni, varaava takka. Sen tekeminen käsityönä veisi turhan pitkään.

Sähköpatterit menee termostaatilla päälle jos pirtin lämpötila laskee 15 asteeseen, jälkikasvun vuoksi.

Eri asia tietty jos sen ottaa kuntoilun ja harrastuksen kannalta tai jos hakee vain takkapuut.

Käyttäjän juhalehtonen kuva
Juha Lehtonen

Isäni naureskeli jo 60-luvun alussa pilkeillä lämmittäville ok-taloille. Työlästä hommaa, kun vertaa sähkö tai kaukolämpöön, jotka siihen aikaan olivat vaihtoehtoina.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Olen juuri raivaillut nuoren metsän kunnostustöitä eli ensiharvennusikään n. 10-15 v:n päästä varttuvia metsälöitä hoitanut. Polttopuuta olisi ihan hyödynnettävissä määrin tarjolla varsinkin vähän tuoreemmilla kankailla. Tahtovat jäädä metsään hiilivarastoksi, sillä polttopuun käyttökohteet ja kasvupaikka eivät kohtaa tyhjentyneellä maaseudulla. Kauaksi ei polttopuuta kannata rahdata. Harmittaa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Toisaalta Venäjältä kannattaa tuoda purupapanoita jokaiseen markettiin ja ne menevät kaupaksi, vaikka hinta on 300-400 euroa/tonni.

Pekka Iiskonmaki

Suomessa on kiinteistövero jo ylittänyt lämmityskulut.

Jatkossa ei ole varaa lämmittää edes ostopuilla.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Nopealla lukemisella muutama komentti :

"Suoran sähkölämmityksen kilowattitunti (siirtohintoineen) maksaa selvästi enemmän, 17 senttiä kilowattitunnilta."

Tässä on tapahtunut hyvin yleinen ajatusvirhe : hinta sisältää myös sähköenergian ja siirron perusmaksut, jotka eivät kulutuksen mukaan muutu : oikea sähkön hinta on 10-12c/kWh , itselläni juuri nyt n. 9c/kWh.

Tämä vaatii hiukan ajatustyötä - normaalisti- avautuakseen :

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000002739298.html

#Sähkön keskihinta johtaa harhaan

Sähkölaskuihin on ilmestynyt sähkön keskihinnan käsite. Tätä hintaa käyttävät kuluttajat, toimittajat, sähköä säästävien laitteiden valmistajat ja jopa VTT:n tutkijat laskiessaan sähkön kulutuksen vähenemisestä saavutettavia säästöjä. Laskelmissa on yleensä vähintään 30 prosentin virhe, koska tässä keskihinnassa ovat mukana myös sähkön perusmaksut.
Tilaajille
Seppo Viljakainen
Julkaistu: 16.6.2014 2:00

SÄHKÖLASKUIHIN on ilmestynyt sähkön keskihinnan käsite. Tätä hintaa käyttävät kuluttajat, toimittajat, sähköä säästävien laitteiden valmistajat ja jopa VTT:n tutkijat laskiessaan sähkön kulutuksen vähenemisestä saavutettavia säästöjä.

Laskelmissa on yleensä vähintään 30 prosentin virhe, koska tässä keskihinnassa ovat mukana myös sähkön perusmaksut.

Voisivatko sähkönmyyjät liittää sähkölaskuun osion, jossa olisi todellinen sähkön kilowattituntihinta ilman perusmaksuja?

Seppo Viljakainen
filosofian maisteri, Kotka"

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Aika retorista kannattako vaiko eikö, koska

a) Puolet suomalaisista asuu olosuhteissa, joissa puuta ei voi polttaa kuin nuotiossa.

b) Metsää omistaa vain murto-osa suomalaisista.

c) Puiden kaataminen ja pilkkonen on jonninjoutavaa ajanhukkaa niin kauan kuin on olemassa automatisoituja vaihtoehtoja.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

"Pienpuulla lämmittäminen kannattaa haja-asutusalueiden kotitaloudessa."

Ei kannata, ikävä kyllä...poislukien omapalsta-metsurit.

Jos ostat heittomotin kuivaa koivuklapia `valoisalta´ puukauppiaalta, hinta on kotiinkuljetetttuna n. 70€/motti.

Yksi heittomotti sisältää energiaa n. 1000 kWh.

Amatöörilämmittäjä pääsee takkansa kanssa n. 70 %:n hyötysuhteeseen eli hän saa kämppäänsä lämpöä motista puuta 700 kWh.

700 kWh maksaa suorassa sähkölämmityksessä n. 70 euroa ja jos sattuu ilmapumppu olemaan n. 20 euroa.

Omaa ulkopuusaunaani en vaihda sähkölle , vaikka se tulisi minulle jonkun verran halvemmaksi. Maksan mieluusti hiukan enemmän, nautin tulesta ainakin niin kauan , kunnes "pienhiukasmiliisit" - syystäkin- sen minulta kieltävät.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset