VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Ajautuuko ihmiskunta nälänhätään?

  • Vehnän maailmanhinta (real price) vuodesta 1960
    Vehnän maailmanhinta (real price) vuodesta 1960

Eräs taloushistorian klassisimpia oppeja on englantilaisen Thomas Robert Malthusin vuonna 1798 kehittämä väestöteoria. Sen ensimmäinen peruslause kertoo, että ihmiskunnan luontainen lisääntyminen on vuodesta toiseen kiihtyvää eli eksponentiaalista. Toinen lause kertoo, että peltoviljelyyn perustuva ruoantuotantomme lisääntyy vuodesta toiseen suoraviivaisesti eli lineaarisesti.

Malthusin käyrä ja suora eivät voi enää matemaattisesti kohdata. Malthus päätteli että ruoka ei ajan juoksussa riitä. Ihmiskunta ajautuu väistämättä nälänhätään. 

Malthusin teoria oli taustalla muun muassa, kun YK:n alaisuuteen perustettiin toisen maailmasodan jälkeen maailman ruoka- ja maatalousjärjestö FAO. Maapallon väkiluvun arvioitiin kasvavan nopeasti etenkin Afrikan köyhissä maissa. FAO:n pääjohtaja varoitti että kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on ajautumassa nälänhätään.

Länsimaat alkoivat tukea FAO:ta kehitysavun rahoituksellaan. Suomi liittyi kehitysapuun 1965. Ulkoministeriöön perustettiin kehitysaputoimisto. Sen ensimmäiset vetäjät olivat Jaakko Iloniemi ja Martti Ahtisaari.

Koko ihmiskunnan laajuisen nälänhädän uhka nostaa ruoan maailmanhintaa. Uhkan etenemistä voi seurata ruoan hintakäyrillä. Niistä tarkimmin seurattu on tärkeimmän ruokaviljan, vehnän maailmanhinta. Maailmanpankki on raportoinut sen kuukausittain vuodesta 1960 lähtien (kuva).

Inflaatiosta puhdistettu vehnän todellinen hinta (real price) oli seurannan alussa 300 Euroa tonnilta. Lokakuussa 2018 hinta oli 214 euroa. Vehnän hinta on pitkäaikaisessa laskussa, ihmiskunta ei ole ainakaan toistaiseksi ajautumassa nälänhätään.

Kuva viestii kolmesta asiasta. Vaikka Malthusin matemaattisen kirkas teoria on edelleen voimassa, sen ajanjakso on pitempi kuin taloustieteilijät odottivat. Toiseksi, FAO onnistui tavoitteessaan. Maapallon köyhimpien maiden ruoan tuotantoon kannattaa edelleen antaa kehitysapua.

Kolmas viesti liittyy ilmaston muutoksen torjuntaan. Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuussa esittämästä kolmesta keinosta yksi on ilmastometsien lisäviljely maapallolla. Sitä on vastustettu väitteellä, että metsänviljely vie maata ruoan viljelyltä. Sen seurauksena ruoan hinta nousee. Ainakin maailmanpankin ruoan hintaseuranta antaa ilmastometsien viljelylle tilaa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

"Suomi liittyi kehitysapuun 1965"

Miettikää, kuinka monen maan pitäisi maksaa kehitysapua, jos Suomen 1965 elintaso ja tulotaso otettaisiin kehitysapuun velvoittavaksi rajaksi!

Nykystandardeilla Suomi olisi 1965 ollut erittäin selvästi kehitysmaa ja vielä paljon sen jälkeenkin. Suomi tuli ja tulee kaupungistumisessa ja maatalouden osuudessa taloudesta jäljessä.

Mutta nykystandardeinkin on paljon ns. kehittyneitä talouksia eli "rikkaita maita" eli "teollisuusmaita", jotka edelleen ovat virallisesti YK:ssa ja YK:n sopimuksissa (otsoni-, ilmasto-, aavikoitumis-, monimuotoisuussopimuksessa) kehitysmaita. IMF ja Maailmanpankki ovat jo kauan sitten määritelleet, että Singapore, Etelä-Korea, Israel, Taivan, Hongkong, Makao jne. kuuluvat kehittyneisiin talouksiin maailmassa. Silti ne pitävät kiinni kehitysmaan asemastaan ilmastosopimuksessa ja muualla. Ei ole olemassa mekanismia, jolla pakottaa ne kantamaan vastuuta. Kehitysmaan etuoikeuksista ei haluta luopua. Maailman kehittynein talous Singapore edelleen väittää olevansa kehitysmaa. Singaporelaiset eivät jaa eurooppalaista arvopohjaa. Singaporelaiset eivät hyväksy sitä, että heidän maksamiaan veroja käytettäisiin Afrikan auttamiseen ja YK:n järjestöjen rahoittamiseen.

Etelä-Korean sanotaan olevan ainoa maa maailmassa, joka on alkanut itse maksamaan kehitysapua (tosin hyvin niukasti, mutta kuitenkin) muuttuen saajasta antajaksi. Tosin eteläkorealaiset ovat paljon itsekkäämpiä kuin pohjoiseurooppalaiset ja germaaniset kansat. He eivät edes tavoittele 0,7:ää, vaan pitkän aikavälin tavoitteena on 0,30. Vuonna 2017 suhdeluku oli 0,14, joka on yhtä vuotta lukuun ottamatta Korean ennätys anteliaisuudessa. Ja tuo 0,14 on huomattavasti vähemmän dollareita kuin voisi ja pitäisi olla, koska Etelä-Korea haluaa pitää valuuttansa heikkona.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset