Ilmaston muutoksella ei pidä pelata
Kansainvälisen ilmastokamppailun voi laskea alkavan vuodesta 1990. OECD-maat antoivat silloin Geneven julistuksen, jonka mukaan kasvihuoneilmiötä aiheuttavan hiilidioksidin päästöt on saatava putoamaan. Koko maailman johtajat sopivat siitä ensimmäisen kerran Rion ympäristökokouksessa 1992.
Neljännesvuosisata on kulunut, kansainvälisiä ilmastokokouksia on pidetty lähes vuosittain, ja vaihtelevia hiilidioksidin päästöjen lupauksia on annettu. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus nousee kuitenkin vääjäämättä (kuva 1, Mauna Loan mittausasema Hawaijilla).
Tiedemiehille hiilidioksidikysymys, kasvihuoneilmiö ja ilmaston lämpeneminen ovat edelleen vaikea pala. Ilmiön koekenttä on koko maapallo, ja sen koejakso on useita vuosikymmeniä tai koko vuosisata (vuoteen 2100).
Ilmaston muutos jakaa tiedemiehet. Hiilidioksidipäästöistä huolestuneille seuraavat näytöt riittävät. Kun Mauna Loan päivittäinen mittaus alkoi 1959 hiilidioksidin pitoisuus ilmakehän tilavuudesta oli 315 miljoonasosaa. Tänään pitoisuus on tasolla 410 miljoonasosaa, nousua on 30 prosenttia.
Lämpimät vuodet näyttävät sijoittuvan yhä useammin viime vuosiin. Esimerkiksi 20 viime vuodesta neljä kuuminta vuotta olivat juuri viime vuodet (kuva 2).
Hiilidioksidipäästöjä vähättelevälle leirille ilmastonäytöt eivät riitä. Osa erityisesti Yhdysvaltain tiedemiehistä katsoo säähavaintoja tilastotieteen ankarimmasta näkökulmasta. Sen mukaan nykyvaihtelu mahtuu luonnon normaaliin menoon. Seurataan tilannetta edelleen, ja mitataan tarkemmin.
Yhdysvaltain empivällä ilmastopolitiikalla on myös talouden taustavoimat. Öljy-, hiili- ja terästeollisuus karsastavat hiilidioksidin päästörajoituksia. Karsastus juontaa 1980-luvulle, presidentti Reaganin kaudelle, kun kasvihuoneilmiöstä alettiin Yhdysvalloissa väitellä. Pari ankaraa talvea hyydytti silloin keskustelun. Sen korvasi nykypäiviin jatkunut katsotaan ja odotellaan linja.
Vaikka tilastotieteen tarkat näytöt puuttuvat, jo ilmiön mahdollisuus ja sen kasvava todennäköisyys huolestuttavat. Kasvihuoneilmiö on vakavin ihmiskuntaa tällä vuosisadalla uhkaavista ympäristövaurioista.
Uhka ei ole kesien ja talvien vähittäinen lämpeneminen, vaan maapallon ilmakehän hallitsemattomat häiriöt. Huolestuttavimpia ovat tropiikkiin iskevät pyörremyrskyt.
Toinen uhka on Afrikan kuivuuskausien yleistyminen ja paheneminen. Osa ihmiskuntaa ei panisi pahakseen, vaikka kesät ja talvet vähän lämpenisivät. Kukaan ei kuitenkaan halunne pyörremyrskyjä ja kuivuutta. Ne iskevät todennäköisimmin tropiikin tiheään asuttuihin kehitysmaihin, tuhoavat koteja, aiheuttavat nälänhätää ja johtavat pakolaisaaltoihin.
Kun tieteellisesti vakuuttavat näytöt tämän vuosisadan ilmaston muutoksesta saadaan vasta vuonna 2100, mielipiteet ja päätökset ennen sitä perustuvat todennäköisyyslaskentaan, tai ainakin arvioihin. Yksi koulukunta on sitä mieltä, että ilmastomuutos on tällä vuosisadalla tulossa ja että ennakoiviin toimiin kannattaa ryhtyä. Toinen koulukunta on taas toista mieltä; ennakoiviin toimiin ei kannata ryhtyä.
Vuosisadan näyttöjä odotellessa päätökset koulukuntien välillä joudutaan tekemään äänestämällä, ja niinhän kansainvälisissä ilmastokokouksissa tapahtuneekin.
Pääosa kansakunnista, erityisesti EU-maat, katsoo kuitenkin jo nyt, että hiilidioksidin päästöjä ei tule enää vähätellä eikä ilmaston muutoksella pidä pelata.
Kuvien lähteet
https://www.esrl.noaa.gov/gmd/ccgg/trends/
http://www.climatecentral.org/gallery/graphics/the-10-hottest-global-yea…
Tämä n.s. kasvihuoneilmiö joka on pikkasen kiistanalainen niinkuin itsekkin totesit, mahdollistaa elämän tällä pallolla. Ei siis mikään ympäristövaurio.
Ilmoita asiaton viesti
Veli, ei pelata ilmastonmuutoksella.
Palataanko takaisin siihen grafeeni keskusteluun? Ja sen avulla puhtaan veden saantiin kehitysmaihin? Ja sitä kautta ilmastopakolaisuuden ja muiden lieveilmiöiden vähenemiseen jne…
Suomen metsiä hakkaamalla eivät nämä ilmastotalkoot ole selätetty. Ellei sitten puusta aleta kokonaistaloudellisesti ja kestävästi sitä grafeenia valmistamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kovin on vähäinen ilman hiilidioksidipitoisuus, vaikka nousua onkin 60 vuodessa 30%. 3 desilitrasta neljään desiin kuutiometriä (10 000 dl) kohti. Ei vaikutusta juuri mihinkään ja ihmisen osuus tuosta noususta lienee luokkaa nolla. Melko turhaa ja kallista touhua tapella hiilidioksidia vastaan. Fossiilisten nestemäisten polttoaineiden riittävyys onkin sitten jo toinen ja paljon vakavampi juttu.
Ilmastonmuutos muuten ei ole tulossa tai poistumassa, se on läsnä niin kauan kuin maapallolla on ilmasto.
Ilmoita asiaton viesti
Jos 1860-luvun lopulla eläneiltä Pohjolan ihmisiltä vois kysyä mielipidettä, niin ne pitäis nykyihmistä hulluna, kun se yrittää estää lämpötilan nousun!
Ilmoita asiaton viesti
Yle.fi 1.11.2018:
– – ”Suunnitellut hakkuut turvemetsissä voivat pahentaa merkittävästi vesistöjen tilaa ja lisätä metsien ilmastopäästöjä.
Metsien hakkuilla on oletettua selvästi suurempi merkitys ympäristön tilaan.
Tutkijat ovat saamassa vahvistusta sille, että hakkuut lisäävät vesien rehevöitymisriskiä. Hakkuilla ja niiden toteuttamistavalla on iso merkitys myös Suomen ilmastopäästöille.” – –
– – ”Lisäksi viranomaiset ja tutkijat ovat muutaman vuoden ajan seuranneet metsien vaikutusta ravinteiden huuhtoumiin. Niin sanottu seurantaverkko perustettiin, jotta metsätalouden vaikutuksista saataisiin tarkempaa ja luotettavampaa tietoa. Tietoja on kerätty sekä talouskäytössä olevilta että luonnontilaisilta alueilta.
Mittaustiedot ovat yllättäneet. Kuormitusluvut ovat etenkin typen osalta vielä suurempia kuin viime vuonna saadut arviot lähinnä metsäojitusten vuosikymmeniä kestävistä vaikutuksista. Luvut ovat aiheuttaneet ihmetystä ja hämmennystä alan asiantuntijoiden keskuudessa, ja niistä puhutaan varovasti.
Tulokset ovat sen verran arkaluontoisia, että niiden selvittämiseen on perustettu muun muassa erillinen maa- ja metsätalousministeriön työryhmä.” – –
https://yle.fi/uutiset/3-10470870?utm_source=newsl…
Ilmoita asiaton viesti
Veli Pohjonen:
”Kun tieteellisesti vakuuttavat näytöt tämän vuosisadan ilmaston muutoksesta saadaan vasta vuonna 2100, mielipiteet ja päätökset ennen sitä perustuvat todennäköisyyslaskentaan, tai ainakin arvioihin.”
Olen täysin samaa mieltä Veli Pohjosen kanssa!
Ilmoita asiaton viesti
Veli Pohjoselta jälleen hyvä kirjoitus. On ilahduttavaa, että metsäalan osaajia ja asiantuntijoita on myös alkanut ilmaantumaan US:n blogeihin kirjoittamaan ilmastonmuutoksesta.
Tietämystä ilmastonmuutoksen todellisesta tilanteesta on hyvä lisätä, jotta ei syntyisi epämääräisiä vastakkainasetteluja, asiattomia kommentaareja ja epäselvyyksiä.
Asiantuntijalausunnot tulevat viemään myös kehitystä eteenpäin pois fossiilisista polttoaineista, kohti kestävämpää kehitystä.
Ilmakehässä olevan hiilidioksidin muutosvauhti on sitä luokkaa, että luonnolliset tekijät häviävät kohinaan. Pitoisuuden kasvuvauhti tarkoittaa globaaleja pitoisuuksia, eli tällä hetkellä n. 412 ppmv joka vastaa n. 5,65 x 10^15 hiilidioksidi-molekyyliä / cm3.
On myös hyvä muistaa, että Ilmastojärjestelmän palauteilmiöissä tärkein ilmastonmuutosta vahvistava palauteilmiö liittyy ilmakehän vesihöyrysisällön muutoksiin.
Eli jos ilmasto jostakin syystä lämpenee, -esimerkiksi hiilidioksidin lisääntymisen vuoksi- , lämmennyt ilmakehä kykenee pitämään sisällään entistä enemmän vesihöyryä.
Ilmoita asiaton viesti
Tilastollisesti ei voida todeta, että hurrikaanit olisivat voimistuneet tai yleistyneet ilmastonmuutoksen myötä. https://ourworldindata.org/grapher/ace-north-atlan…
Myös luonnonkatastrofien aiheuttamat kuolemat ovat häviävän pieniä olleet jo pitkän aikaa. https://ourworldindata.org/grapher/number-of-death…
Eli kaikesta kauhistelusta ja pelottelusta huolimatta ollaan selkeästi menossa hyvään suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti