VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Vihreyden teollistaminen edelsi biotaloutta

Vihreyden teollistamisen oppi kehittyi 1990-luvun alussa. Vihreyden teollistaminen on aurinkoenergian virtaa, uusiutuvia luonnonvaroja, niiden jalostusta ja aineiden kiertoa. Ihannetila tuottaa uusiutuvia materiaaleja tavalla, joka on sovitettu aineen ja energian kiertoihin niin että jätettä ei synny lainkaan.

Ympäristöongelmien ratkaisuna ei olekaan teollisuudesta luopuminen, vaan sellainen ekoteollisuus joka perustuu kiertokulkutalouteen ja suljettujen kiertojen teknologiaan. Ympäristöajattelu kääntyy ylösalaisin. Vihreyden teollistaminen tekee jätteestäkin myyntitavaraa.

Pisimmällä oli 1990-luvulla uuden sukupolven sahateollisuus. Edelläkävijä oli Kuhmon malli. Se yhdisti kestävän metsänhoidon, sahapuun, sähkön ja kaukolämmön paikallistasolla.  

Vihreän teollistamisen sahalle sisään virtaa raaka-ainetta tukkipuuna. Sahalta ulos virtaa lankkua ja lautaa kotimaan rakennukseen ja vientiin. Sahauksesta jää yli kuorta, purua ja losoa. Losot haketetaan. Hake myydään sellutehtaalle.

Kuori ja puru poltetaan sahan voimalassa sähköksi ja lämmöksi. Osan niistä saha käyttää itse. Ylimääräinen sähkö myydään sähköverkkoon ja lämmin vesi kaukolämpöverkkoon.

Sahauksen ja voimantuotannon jälkeen tukkipuusta on enää jäljellä voimalan tuhka. Vihreälle teollisuudelle sekin on tuote. Tuhka rakeistetaan ja levitetään lannoitteena kasvatusmetsiin. Tämä osuus on kehittynyt hitaimmin.

Sellu- ja paperitehtaat ovat kehittyneet vihreyden teollistamisen suuntaan. Esimerkiksi Äänekosken uusi biotuotetehdas hyödyntää tuotekaasua kuoresta ja osan haisevista sellutehtaan kaasuista rikkinä takaisin tehtaan omaan käyttöön. Samanlaisia innovaatioita odotetaan Kuopioon, Kemijärvelle ja muualle suunnitelluilta biotalouden hankkeilta.

2010-luvulla vihreyden teollistamisen haasteista yhä keskeisemmäksi ovat nousseet jäte-, hule- ja ojitusvesien mukanaan jokiin ja järviin kuljettamat ainekset. Niihin kuuluu hyötyaineita (kuten typpi ja fosfori), haitta-aineita (humus ja sulfaatit) ja raskasmetalleja (kuten kadmium).

Emme osaa kestävästi sulkea ainesten kiertoja, emmekä muuntaa vesikierron haittoja hyödyiksi. Esimerkkejä ovat Talvivaaran kaivos, turvesuot, biokaasulaitokset ja jäteveden puhdistamot.

Yliopistotasolla veden ja aineiden haasteeseen tunnetaan ratkaisuja. Pisimmällä on ravinteiden, haitta-aineiden ja raskasmetallien pysäyttäminen viljelykasveihin. Pysäyttämisessä on kyse on haitta-ainesten tasapainottavasta biosieppauksesta, eräänlaisesta ekologisesta haravoinnista. Sen puhemies oli suomalaissyntyinen, Uppsalan yliopistossa 1970-luvulla vaikuttanut professori Gustaf Sirén.

Nyt Ruotsissa toimii Sirénin oppien pohjalta Enköpingin biovoimala, jäteveden puhdistamo ja niiden läheisyydessä 1000 hehtaaria hyöty- ja haitta-aineet haravoivia Salix-pajun viljelmiä. Tanskassa toimii 1400 omakotitalon suljetun kierron pajupuhdistamoa, joista jäte- tai hulevettä ei lasketa vesistöön ollenkaan. Salix-pajut haihduttavat kaiken veden taivaalle ja keräävät samalla hyöty- ja haitta-aineet runkoihinsa.

Vihreyden teollistamisen oppi on muuntunut parissa vuosikymmenessä biotalouden opiksi. Käytännön sovelluksia Suomessa on vielä varsin vähän. Meidän kannattaisi ottaa oppia muista pohjoismaista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

"2010-luvulla vihreyden teollistamisen haasteista yhä keskeisemmäksi ovat nousseet jäte-, hule- ja ojitusvesien mukanaan jokiin ja järviin kuljettamat ainekset. Niihin kuuluu hyötyaineita (kuten typpi ja fosfori), haitta-aineita (humus ja sulfaatit) ja raskasmetalleja (kuten kadmium)."

Huh huh! Piti oikein hieraista silmiä ja lukea uudestaan. Kiitos! Tieteessä onkin toivoa, eikä pelkkiä poliittisia julkilausumia. Nyt tarvittaisiin vielä luotettavia mittaustapoja. Esim. humukselle sellaista ei ole ollenkaan ja hulesaastuttajat tukkivat oikeuslaitokset pyrkiessään kumoamaan langettavat päätökset. Isojakin mittausjärjestelmiä on (esim. turvetuotanto), mutta ne mittaavat vain sitä osuutta, joka ei valahda tulvavesinä mittauksen ohi.

Kuinka saataisiin mitattua luotettavasti metsäteollisuuden valumavaikutuksia ja kuinka metsäojiin saataisiin todelliset valuma-altaat ennen laskua vesistöihin? Pyrkimys tieteeseen pitäisi olla todellinen, ei poliittinen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Äänekosken biotuotetehtaan "Molokin kitaan" uppoaa j o k a p ä i v ä 240 rekkakuormallista ja 70 junavaunullista puuta, pääasiassa 150 km:n säteellä Äänekoskelta kaadettua.

Veli, osaatko kuvitella, miltä Keski-Suomi näyttää esimerkiksi 10 vuoden päästä?

--

Katso myös "Luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry
Lausuntomme koskee ensisijaisesti vaihtoehto 1:n (VE1) luontovaikutuksia"

Metsäraaka-aineesta

YVA-ohjelmassa mainitaan sivulla 101, että tulevassa YVA-arviointiselostuksessa "kuvataan, miten luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta huolehditaan". Väite on erityisen mielenkiintoinen, koska metsien eliölajisto on nyt suuressa ahdingossa. Metsäraaka-aineen käytössä on tärkeää ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden välttämättömät tarpeet tilanteessa, jossa lajien uhanalaistumista kokonaisuudessaan ei lupauksista huolimatta ole vieläkään saatu edes pysäytetyksi. Metsä-luontotyypeistä Etelä-Suomessa noin 3/4 on uhanalaisia.

Maakunnassa olevista Suomessa erittäin tai äärimmäisen uhanalaisista eliölajeista (105) noin puolet on ensisijaisesti metsien lajeja. Maakun-nassa on ainakin 18 Suomessa äärimmäisen uhanalaista eliölajia joiden ensisijainen elinympäristö on metsä (korvet mukaan lukien), ja ainakin 33 Suomessa erittäin uhanalaista lajia joiden ensisijainen elinympäristö on metsä. Maakunnasta on jo hävinnyt ainakin 7 ensisijaisesti metsien eliölajia (http://www.sll.fi/keski-suomi/tiedote-aariuhiksist...).

Metsien pinta-alalla ja hoitotavalla on suuri luonnonsuojelullinen merkitys. Lisääntyväksi suunniteltu metsien käyttöpaine vaikuttaa negatiivisesti luonnon monimuotoisuuteen, vaikka tehtaan puunhankinnan vaikutukset olisivatkin normaalin metsätalouden vaikutusten kaltaisia.

Luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi ehdottaa, että yhtiö osaratkaisuna raaka-ainepuolen luontovaikutusten lieventämiseksi ja imagotekona siirtyy puunhankinnassa ainakin omissa metsissään FSC-sertifiointijärjestelmän piiriin.

Suunniteltu laitos käyttäisi pääasiassa kuitupuuta ja haketta. Kuitupuu on yleensä läpimitaltaan paksumpaa kuin noin 6 cm, käsittäen sen osan puun rungosta joka on liian ohutta tai huonolaatuista tukeiksi. Jos hankinta keskittyy tällaiseen puutavaraan, ovat kielteiset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen pienemmät kuin hakkuilla keskimäärin.

Jos tehtaan raaka-aineena käytetään myös vanhojen metsien puuta - kaikki vanhat metsät eivät ole suojeltuja - ovat sekä ilmasto- että biodi-versiteettihaitat kestämättömiä. Metsien pinta-alalla ja hoitotavalla on myös suuri ilmastonsuojelullinen merkitys. Maakunnan metsien hiilita-seen monessa muussa yhteydessä uskoteltu erinomaisuus on perätön väite turpeenpolton vuoksi. Metsien pinta-alan vähentämisellä on monessa maakunnassa suuri kielteinen merkitys metsien hiilitaseelle. Metsätalous on aiheuttanut turvemaan ojittamisen seurauksena merkittävän osuuden Suomen ilmastopäästöistä. Keskipitkällä aikavälillä metsien hiilivarasto pienenee myös hakkuiden lisääntyessä. (http://www.sll.fi/keski-suomi/luonto/kaava/maakunt.... Taustatiedot ja laskelmat grafiikkaan:

http://www.sll.fi/keski-suomi/luonto/kaava/maakunt...)

Suunnitellun sellutehtaan laajennoksen hyvin suuren puuntarpeen vuoksi on laitoksen toiminnan vaatiman puuntuotannon vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä ns. metsänhoidossa kuin puun korjuussa arvioitava perusteellisesti ympäristövaikutusten arvioinnissa mm. pinta-alojen osalta. Suojelualueiden nykyinen liian pieni määrä maakunnan metsissä ei läheskään riitä turvaamaan uhanalaisia eliölajeja ja niiden elinympäristöjä maakunnassa.

Myös raaka-ainehankinnan vaikutusten tarkkailu on syytä esittää seu-rantaohjelmaan. On arvioitava päästäänkö metsän jättämisellä hiilinieluksi parempaan kokonaistulokseen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ilmastonmuutos- ja muiden päästöjen suhteen. On myös tarpeen arvioida suunnitellun laitoksen puunhankinnan vaikutukset puuta käyttävien muiden voimalaitoksien energiapuun hankintaan.

Päästöistä vesiin

Esimerkiksi Keski-Suomen maakunnan metsistä noin 27 % on suometsiä ja yleensäkin turvemaita, joiden hakkuut ja toisaalta myös ns. kunnostusojitukset näyttävät olevan ovat kiihtymässä. Päästöt vesistöihin voivat heikentää vesien tilaa merkittävästikin etenkin suometsähakkuiden osalta. Päästöjen lisäyksen hyväksyttävyys, vaikkakin nykyisten ympäristölupaehtojen puitteissa, on vesipuitedirektiivin kannalta vähin-tään tulkinnanvaraista. Vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) yleistavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei pinta- ja pohjavesien tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä.

Puunhankinnan aiheuttamat kiintoaine-, ravinne- ja elohopeapäästöt vesiin on syytä arvioida. Päästöt vesiin laitosalueelta kasvaisivat nykyi-sestä matalan tuotannon tilanteesta, mutta päästöjen luvataan pysyvän nykyisten lupaehtojen rajoissa käyttäen keinona muiden muassa vesikiertojen sulkemista ja puhdistuslaitoksen laajentamista tai uusimista. Suomen luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi näkee päästöjen lisäyksen olevan valitettavaa, mutta siedettävää laitoksen eräiden hyötyjen kuten uusiutuvan energian laitoksen ulkopuolellekin merkittävästi tuottamisen vuoksi sekä kun pysytellään nykyisten lupaehtojen rajoissa. Yhtiö lupaa ymmärtääksemme saada päästöt vesistöihin pienemmäksi tuotettua sellutonnia kohden laskettuna kuin missään muualla on toteutettu. Laitoksen on toteutuessaan kuitenkin pyrittävä vähentämään päästöjään. Viimeaikaisten tietojen perusteella on huomattava, että tehtaan jätevesien mukana kulkeutuvasta typestä noin 50 % valuu lopulta Kymijoen kautta Suomenlahteen Suomen rannikkovesiä rehevöittämään (SYKE raportti 5, 2013, s. 10 ja s. 28, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38555).

Jätevesipäästöjen arvioitu määrä ja vaikutus on selvitettävä riittävän tarkasti ja laajasti koko vaikutusalueella Äänekoskelta Itämereen.

Äänekosken reitillä lähivedet tehtaan alapuolella noin 20 km päähän asti ovat vain luokassa välttävä. Näiden vesien, Kuhnamon ja Vatianjärven, vesien tilan parantamiseksi on Keski-Suomen vesien toimenpideohjelmassa asetettu erityistoimenpiteitä. Silti näiden vesien on arvioitu saavuttavan hyvän tilan aikaisintaan vuoteen 2027 mennessä. Vaikka näiden vesien alhainen tilaluokka johtuukin paljolti ns. vanhoista synneistä järvien pohjassa, eikä uudella laitoksella näillä näkymin olisi kielteisiä vaikutuksia vesien pohjiin, on päästöjen hillintään kiinnitettävä erityistä huomiota. Siksi laitoksen vaikutukset myös näihin vesiin ja niiden pohjiin on arvioitava huolellisesti.

Päästöistä ilmaan

Laitoksen haisevien rikkiyhdisteiden odotetaan YVA-ohjelman mukaan pysyvän noin nykyisellään, ja pölypäästöjen sekä jätevesipuhdistamon-hajuhaittojen vähenevän, vaikka maksimituotanto kasvaisi jopa noin 2,6-kertaiseksi. Typpidioksidipäästöt kuitenkin kasvaisivat suhteessa tuotannon kasvuun. Päästöt vuonna 2010 olivat noin 778 tonnia, mutta kasvaisivat jopa noin 2 800 tonniin vuodessa, joka olisi noin 2 % koko Suomen vuotuisista typpidioksidipäästöistä. Päästöt lisäävät rehevöitymistä ja happamoitumista laskeutumisalueellaan. YVA-prosessissa onkin selvitettävä mahdollisuudet typpidioksidipäästöjen vähentämiseen arvioidusta.

Esitetyt luontoselvitykset osin harhaanjohtavia

YVA-ohjelmassa 13.5.2014 on esitetty jo vanhentuneidenkin luontoselvitysten tuloksia. Nämä ovat esimerkkejä nopeutetun YVA-prosessin vaaroista. YVA-ohjelmassa esitettyjä lajistotietoja laitosalueella tai sen tuntumassa on jo apinoitu useasti myös tiedotusvälineissä, lähdettä riittävästi tarkistamatta. YVA-ohjelmassa esitetty tilanne liito-oravan esiintymisen osalta rakennusalueella ja sen tuntumassa (s. 84) on lähes kopio puolen vuosikymmenen takaisesta ns. biodieselhankkeen YVA-selostuksessa (31.8.2010, s. 90) olleesta liito-oravaselvityksestä huhtikuulta 2010. Myös karttapiirros havaintomerkintöineen (s. 86) on kopio tuolloisesta YVA-selvityksestä.

Myös lintulajeja rakennusalueella ja sen läheisyydessä koskeva selvitys on tehty tuolloin. YVA-ohjelmassa väitetään sivulla 86, että rakennusalueen läheisyydessä ei pesi EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja, mutta että alueella pesii tiltaltti, jonka väitetään olevan vaarantunut (VU) laji. Tiltaltti on viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa (2010) määritelty luokkaan LC, elinvoimainen, joka ei ole uhananalaiseksi luokiteltu lainkaan. Lintulajitiedot ovatkin harhaanjohtavia, kun selvitys on jo vuodelta 2010. Lintutiedotkin näyttää kopioidun ns. biodieselhankkeen YVA-selostuksesta vuodelta 2010. Selvitykset on luonnollisesti päivitettävä maastossa, vaikka rakennussuunnitelmaa mahdollisesti haittaavia yllätyksiä tuskin on odotettavissa.

Vaikutukset ekosysteemipalveluihin

Ekosysteemipalveluilla eli luonnon palveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Ekosysteemipalvelujen käsite ja merkitys on yleensäkin otettava paremmin huomioon maankäytön suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa.

YVA-selostuksessa on syytä arvioida myös hankkeen vaikutukset ekosysteemipalveluihin. Laitoshankkeen ja YVA-prosessin kovan kiireen vuoksi Suomen luonnonsuojeluliitto Keski-Suomi ehdottaa, että valmistuvat selvitykset laitetaan mahdollisimman aikaisin nähtäville yhtiön internetsivuille, jotta selvitysten mahdollisia virheitä voidaan korjata ja parannuksia toteuttaa mahdollisimman pian." - - (ko. selostus löytyy alta)

Lähde:

http://www.ymparisto.fi/aanekoskenbiotuotetehdasYVA

---

Emme tarvitse yhtään Äänekosken biotuotetehtaan kaltaista jättiä tuhoamaan Suomen monimuotoista luontoa. Hyvät ihmiset, ajatelkaa tulevia sukupolviakin!

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Kirsi! Äänekoski on käytännössä jo. Kuopion suhteen on toivoa.

Veli Pohjonen kirjoittaa:
”Emme osaa kestävästi sulkea ainesten kiertoja, emmekä muuntaa vesikierron haittoja hyödyiksi. Esimerkkejä ovat Talvivaaran kaivos, turvesuot, biokaasulaitokset ja jäteveden puhdistamot.”

Kuinka usein saa metsäteollisuuden kanssa touhunneelta tuollaista tekstiä? Syvä kumarrus minulta ja lakki päästä!

60-vuotta ja kukaan ei ole välittänyt mitään vesistövaikutuksista. Jos vihdoin, kun Kirsin kuvaamalla tavalla kierto väistämättä kasvaa ja myös hulevesivaikutukset kasvavat, ne tunnustetaan ja niitä pyritään eliminoimaan, ollaan oikealla tiellä -tosin liian myöhään, mutta toivo ei silloin ole kokonaan menetetty. Vesistöjen kunto nimittäin ei kestä edes nykykuormitusta.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Martti, Äänekosken biotuotetehtaan kylkeen rakennetaan lisää: puupohjainen tekstiilitehdas. Onko sillä YVAa?!

Tuntuisi, että äänekoskelaisten ja Äänekosken kantokyky on jo tapissaan - niin luonnon kuin ihmistenkin!

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #5

Tiedän, mutta en usko, että YVA voisi kaatua. Pääoma puhuu! Ehtoihin ja sanktioihin voisi yrittää vaikuttaa. Jos Kuopio johtaa investointipäätökseen, se on sitten siinä. Homma ratkaistaan kun rakentaminen alkaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #6

Martti, YVA tulee kuuluttaa ja aidosti kuulla lähiasukkaita.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #7

Toki, mutta mikä on käytäntö? YVA koskee kaivoshankkeitakin ja Lintilä lupasi Hannukaisen kaivoksen, jo ennen kuin kuulemiset oli aloitettu. Luentotilaisuuksia toki oli, ihan kuin Talvivaarasta. Myös avolouhoksen valmistelun sai alkaa ennen kaivoslupaa, jne. Kohta on nähtävissä lumen väri.

Aidosti pitäisi?!

MUUTEN!
https://www.rakennuslehti.fi/2018/11/korkein-oikeu...

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Kouluesimerkki siitä miten puunkorjuun ja puuteollisuuden päästöihin suhtaudutaan yleisellä tasolla on se että myrkylliset jäteöljyt levitetään metsiin ja pelloille voiteluaineina (n.5 milj. litraa joka vuosi).
Näin voi tehdä kun niistä ei poisteta myrkyllisiä jakeita, regeneroida, ne määritellään jätteeksi ja kemikaalilainsäädäntö (reach) ei koske jätetteitä.
Eli päästöjen vähentämisestä ei väliä, ne voi ihan mainiosti lisääntyäkin, ihmekös se että tänne kaikki haluaa puuta jalostamaan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset