VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Ilmastohiilen manttaaliluvulle tuli tarve

  • Suomen metsistä johdettu hiililuku (hiilen manttaaliluku) tonnia alkuainehiiltä keskimääräisellä maahehtaarilla, vuodesta 1921
    Suomen metsistä johdettu hiililuku (hiilen manttaaliluku) tonnia alkuainehiiltä keskimääräisellä maahehtaarilla, vuodesta 1921

Euroopan unionin ympäristövaliokunta ehdotti heinäkuussa 2017 uutta ilmastosääntöä suomalaisille metsille. Ehdotus oli jatkoa Pariisin 2015 ilmastosopimukselle. Metsiä tulisi hoitaa jatkossa niin, että tulevien vuosien puustomme varmasti nielee ilmakehän hiiltä. Vaatimus sai lisäpontta kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 raportin kuohunnassa.

Aivan kuin rippikoulussa, unionin metsäkatekismus on avattava kysymyksellä: "Mitä se on?" Ja kysymys kannattaa tehdä tavallisen metsätilan tasolla. Mitä nykypäivän kruununvoutimme metsätiloilta oikein haluavat tai mitä he tulevat metsätiloilta saamaan?

Luonnonvarakeskus on mitannut metsämme Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoilla jo 11 kertaa, vuodesta 1921 lähtien. Voimme vastata kruununvoudeille maailman tarkimmilla metsälaskelmilla. 

Vuonna 2018  on metsien puustoon varastoitunutta alkuainehiiltä (rungot, oksat ja juuret) kaikkiaan 900 miljoonaa tonnia. Kun tämä jaetaan Suomen koko maapinta-alalla (30,4 miljoonaa hehtaaria), saamme Suomelle kansallisen hiililuvun eli ilmastohiilen manttaaliluvun. Se on 29,6 tonnia hiiltä hehtaarilla vuoden 2018 kasvukauden jälkeen. Hiililuku kasvaa, eli metsiemme hiilen nieluvarasto paisuu vuodesta toiseen (kuva).
 
Suomen puustosta kasvaa pääosa tavallisilla metsätiloilla. Jokainen kasvukausi saa tilalle aikaan hiilen nieluvirran. Se tulee taivaalta kasvavien puiden runkoihin, oksiin ja juuriin. EU ja kansainvälinen ilmastopaneeli arvostavat metsätilaa alkuainehiilen nieluvarastona ei niinkään myytävinä puun kiintokuutioina.

Yksittäinen metsätilallinen voi laskea oman ilmastohiilen manttaalilukunsa vuosimuutoksineen kirjautumalla metsaan.fi verkko-osoitteeseen. Otetaan esimerkiksi todellinen verkko-osoitteen tila, nimeltään Ilola, Perniön kunnassa. Se on kokonaispinta-alaltaan 21,2 hehtaaria. Siitä on tavanomaista viljelymetsää 13,5 hehtaaria ja luonnonsuojelualueeksi rauhoitettua soistunutta metsää 7,7 hehtaaria.

Puuta Ilolan metsässä on kaikkiaan 1693 kiintokuutiota. Keskimääräinen vuosikasvu on 3,7 kuutiota vuodessa hehtaarille. Runkopuusta viljelyn metsäkuvioilla on 863 ja luonnonsuojelun alueella 839 kuutiota. Alkuainehiiltä on vastaavasti 598 tonnia (viljelyalue 305, varjelualue 293 tonnia).

Ilolan tilan ilmastohiilen manttaaliluku on 28,2 tonnia hiiltä hehtaarilla, laskettuna tilan koko maa-alaa kohti. Ellei hakkuita tehdä, lukema nousee seuraavana vuonna tasolle 29,5 tonnia.

Metsätilojemme hiili kannattaa nostaa pöydälle. Sillä on nimittäin rahallinen arvonsa.

Alkuainehiilen arvo seuraa hiilidioksidin päästökaupan pörssihintaa. Lokakuun puolivälissä 2018 se oli tasolla 18 euroa hiilidioksidin tonnilta. Alkuainehiiltä kohti laskettuna hinta on 66 euroa tonnilta.
 
Suomalaiset metsätilat voisivat heti laskuttaa EU:n kruununvouteja hiilen nieluvarastonsa vuotuisesta suurenemisesta. Sehän jarruttaa ilmaston lämpenemistä. Käyttämällä esimerkkinä Ilolan tilan alkuainehiilen vuosinousua sekä EU-pörssin päästöhintaa, tilan vuosilaskutus olisi 1816 Euroa. Siitä viljelymetsien osuus on 1113 euroa ja suojelumetsän 703 Euroa vuodessa.

Jatkamalla nykyistä metsätaloutta tulevat hiilen ilmastolaskutukset olisivat samalla tasolla. Ilmastorahaa tulisi niin viljelyalueilta kuin suojelualueilta. Tarkka metsänhoito nostaisi ilmastotuloa viljelymetsissä.

Kruununvoutien ei tarvitse olla Suomen metsistä huolissaan. Ilmastohiilen manttaaliluvun seuranta kertoo, että metsätilamme ovat vuodesta toiseen yhä vahvempia ilmastotiloja. Metsätiloistamme olisi malliksi muillekin EU-maille. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Meanwhile in Finland: Itu-Iivari kulkee ahkerasti 2 vuotta töissä ja saa säästöön 1000 euroa kuukaudessa. Hän sijoittaa säästämänsä 24 000 euroa uuteen autoon, jotta co2-päästö alentuisi yhden tonnin (270 kg hiiltä). Toimenpide on varmasti taloustieteilijän näkökulmasta hyvinkin positiivinen.

Jos taas halutaan mahdollisimman tehokkaasti alentaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, kannattaisi todellakin alkaa etsiä niitä keinoja sieltä hinnaston toisesta päästä. Siis juuri kuten plokisti esittää.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

EU:ta ajatellen blogistin näkökulma ja ehdotus on kannatettava. Tulosta tulee kuitenkin tehdä vähennys: hulevesimaksu. Metsäojitus vie mm. humusta ja kiintoainetta metsistä suoraan vesistöihin. 60-vuodessa on tehty kauheita. Vesistöt tulee saattaa kuntoon ja koska puunkierrossa syntyy aina mekaanista maankäsittelyä ja niitä päästöjä, osa tulosta on pidätettävä vesistöjen kunnostukseen. Älykkäät tosin kehittäisi ihan oman kuppausmenetelmän EU:lta Suomen vesistöille.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kuten huomaamme, hiilidioksidivouhotus johtaa vain näpertelyyn toissijaisilla asioilla, turhiin kustannuksiin ja byrokratian lisääntymiseen. Ja aivan turhaan, hiilidioksidilla ei ole sellaista ilmastovaikutusta kuin vouhkauksessa julistetaan. Helppo löpö meiltä on loppumassa ja sen vuoksi tulevaisuudessa jää metsätkin hoitamatta, kun ei ole koneita ja rekkoja rahtaamaan puita nykyisessä mitassa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Veli Pohjoselta jälleen asiallinen kirjoitus. Suomessa ilmastohiilen nieluvarasto metsätalouden osalta on hoidettu kohtuullisen hyvin. Tähän kirjoitukseen ei ole mitään varsinaista lisättävää tai korjattavaa.

Globaalilla tasolla hiilen ja hiilidioksidin vaikutus on kokonaan toista luokkaa. Tällä hetkellä globaali ilmakehän hiilidioksi-pitoisuus on n. 400 ppmv, joka vastaa n. 4.56 x 10^15 CO2 molekyyliä / cm3 ilma-massassa.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Laita tuohon hiilidioksidi molekyylimäärään 10 potenssiin pykälä tai pari lisää, niin päästään ilman vesimolekyylien määrään eli ppmv 4000-40000.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

5. Miksi ihmeessä pitäisi määritellä vesimolekyylimääriä, kun metsät sitovat hiilidioksidia?

Toisaalta juuri hetki sitten mtv3 uutisoi, että Suomen hallitus esittää kivihiilen käytön kieltämisestä vuoteen 2029 mennessä.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #6

Metsät sitovat tai oikeastaan hajoittavat vedyn tarpeessaan vettä yhtä monta molekyyliä kuin sitovat hiilidioksidia. Joo, vettä on yleensä reilummin saatavilla kuin hiilidioksidia, josta kasveilla on oikeastaan pula.

Suomen hallittus on ihan pihalla hiilihumpassaan ja valitettavan monessa muussakin asiassa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #8

8. Kyllä Jouni nyt humppaa ihan omassa humpassaan, kemia ja biologia ei taida olla ihan kohdallaan.

Jos nyt ymmärsin kommenttisi oikein, niin kyllä kaasufaasi-H2CO3-molekyylin epästabiilisuus troposfäärissä ja alemmassa stratosfäärissä on ilmeinen.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

EU:ssa onkin näköjään oltu ennakoimassa tulevaa jo vuonna 1999. Ei yhteisvaluutta euro olekaan kuin E, eurooppa vaan kuin hiili, C (kemiallinen merkki). € € € € € € € € € € !!!!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset