VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Mikä sai pohjoisen puut kasvuun?

  • Suomen metsien kokonaispuusto 1922 alkaen, miljoonaa kiintokuutiometriä
    Suomen metsien kokonaispuusto 1922 alkaen, miljoonaa kiintokuutiometriä

Luonnonvarakeskus päivitti lokakuussa Suomen metsävaratiedot. Puustomme paisuu edelleen. Viime mittauskaudella (2013-2017) puuston kokonaismäärä oli 2473 miljoonaa kiintokuutiometriä (kuva).

Merkittävä osuus puustomme kohenemisesta tulee Pohjois-Suomesta. Tuoreimpien tietojen mukaan Lappi puskee nyt puuta 13,7 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun kasvu 1990-luvun alussa oli vain kahdeksan miljoonaa kuutiota. Kasvun nousua on yli 70 prosenttia.

Alimmillaan, seitsemässä miljoonassa kuutiossa, Lapin metsien kasvu oli 1960-luvun loppupuolella. Sitä ennen Lappia oli hakattu rajusti, ensin sotakorvauksiin ja sitten talouden jälleenrakennukseen. Lappi sai maineen Osaran aukkojen maakuntana. Luonnonvarakeskuksen luvut kertovat, että kuuluisat aukot ovat metsittyneet.

Lapin puun nykykasvusta vain 15 prosenttia on suojelualueilla. Leijonanosa, 85 prosenttia, on talousmetsää. Puu kasvaa etenkin nuorissa metsissä. Tyypillinen tapaus on ensiharvennusta odottava, kymmenmetrinen männyn tureikko. Niitä on viljalti muun muassa Itä-Lapissa, Kemijärvelle tulevan uuden biotuotetehtaan ympäristössä.

Lähes vastaava kasvun lisäys on havaittu etelämpänäkin. Entisen Oulun läänin puolella (Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu) puuta kasvaa 18,1 miljoonaa kuutiota vuodessa. Määrä on yli 30 prosenttia suurempi kuin kymmenen vuotta sitten. Myös Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan aukot ovat metsittyneet.

Pohjois-Suomen metsänkasvulle on olemassa parikin helppoa selitystä: tehometsänhoito ja soiden ojitus. Vuosikymmenien metsänhoito tuottaa nyt tulosta. Hakkuuaukioita on myllätty, uusia metsiä viljelty ja taimikoita harvennettu. Takavuosina metsiä myös lannoitettiin.

Soiden ojitus vaikuttaa puun kokonaiskasvuun kasvattamalla metsämaan alaa. Se alkoi lisääntyä 1950-luvulla, kun ojitetut suot muuttuivat metsiksi. Metsäalan kasvu pysähtyi 1980-luvulla, kun ojitusurakka tuli valmiiksi. Sen jälkeen metsäojikot ovat puskeneet puuta, etupäässä mäntyä. Se nostaa kasvulukuja.

Osa metsänkasvusta selittyy puiden iällä. Pohjoisessa on nyt paljon 20-50 vuoden ikäisiä metsiä. Niiden puusto on elinkaarensa nopeimman kasvun vaiheessa, mikä näkyy mittaustuloksissa.

Pohjois-Suomi ei viherry yksin. Ilmiö tunnetaan koko Euraasian metsävyöhykkeessä, joka ulottuu Keski-Euroopasta Siperian läpi Aldanin tasangolle lähelle Ohotan merta. Ilmiön havaitsi jo vuonna 2000 kansainvälinen tiedemiesryhmä mitatessaan vuosina 1982-1999 otetuista satelliittikuvista pohjoisen pallonpuoliskon vihertymistä. Se oli lisääntynyt 12 prosenttia.

Vihertymisen mitta tulee puiden lehvästöstä. Mitä enemmän satelliitit kuvaavat allaan vihreää lehvästöä, sitä enemmän paikalle on kasvanut myös runkopuuta.

Pääosa satelliittikuvista löytyneestä vihertymisestä tuli Siperian metsistä. Nekin ovat alkaneet kasvaa entistä paremmin. Siperian metsiä ei juuri hoideta, ne eivät ole tasaikäisiä nuoria puustoja, eikä soistuneita metsiä liioin ole ojitettu, joten lisäkasvu johtuu jostain muusta muutoksesta. Pääteorioita on kaksi: ilmaston lämpeneminen ja ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden nousu.

Pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötilan nousulle on kaksi koulukuntaa. Lämpötila on joko noussut tai se ei ole noussut. Valtaosa tiedemiehiä lienee kuitenkin samaa mieltä kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC kanssa: nousua on jo tapahtunut. Se lisää metsien kasvua.

Kiistattomasti on noussut ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus. Vuodesta 1958 nousua on 30 prosenttia. Lisääntyvä hiilidioksidi vaikuttaa metsien kasvuun lannoitteena. Hiilidioksidin nousu on myös lämpenemisen pääaiheuttaja.

Maamme tarkin hiilidioksidin mittaus on käynnissä Muonion Sammaltunturissa. Ilmatieteen laitos asensi mittarit 1998 häiriöttömään ja saasteettomaan paikkaan puurajan yläpuolelle niin, että asutus, liikenne tai lähimetsät eivät vaikuta tuloksiin. Heti ensimmäisen kuuden mittausvuoden aikana tunturi-ilman hiilidioksidin pitoisuus nousi 10 miljoonasosaa.

Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasemalla hiilidioksidia mitataan osana nuoren männikön fotosynteesin tutkimusta. Mittaus alkoi 1991. Hiilidioksidin pitoisuuden nousu tunnetaan myös Värriössä.

Ilmakehä on suuri tehosekoitin, ja sama hiilidioksidin nousu nähdään paitsi eri puolilla pohjoisnapaa tehdyissä mittauksissa, myös koko maapallolla. Nousu on kaikissa mittauksissa vääjäämätön eikä osoita laantumisen merkkejä.

Metsätaloutta harjoittavan ja puuta myyvän pohjoissuomalaisen yrittäjän kannalta on lopulta yhdentekevää, onko talousmetsien lisääntynyt kasvu peräisin lisääntyneen hiilidioksidin lannoittavasta vaikutuksesta, keskilämpötilan noususta, metsäojituksesta vai taimikonhoidosta. Puuta on joka tapauksessa tulossa korjattavaksi ja myytäväksi entistä enemmän.

Vihertyvän pohjoisen harvennusmännylle alkaa olla kiire löytää uusia käyttömuotoja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Veli,

kiitos valaisevasta metsäinfostasi jälleen!

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Eli toisin sanoen pelkästään Lapin puuston lisäkasvu sitoo vuosittain saman määrän hiilidioksidia mitä kaikki Suomen henkilöautot yhteensä päästävät.
Toisaalta nämä autoilijat maksavat päästöistään vuosittain laskutavasta riippuen 4-8 miljardia - eikä summa ole ainakaan laskusuunnassa.

Jos tavoitteena olisi oikeasti hiilidioksidin määrän vähentäminen, tuolla vuosibudjetilla voisi palkata vaikka oman hoitajan jokaiselle puulle (ainakin harjoittelijan). Silloin lisäkasvukin olisi jotain aivan muuta kuin nyt.

Käyttäjän Setarkos kuva
Sakari Vainikka

"Viime mittauskaudella (2013-2017) puuston kokonaismäärä oli 2473 kiintokuutiometriä (kuva)." Olisiko sittenkin kuutiometrin sijasta kysymys kuutiohehtometristä?

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Myös kuvan ja tekstin lähteet? Kaikkiko Luonnonvarakeskuksen keräämiä tietoja?

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen

Hei Kirsi, kaikki data on luke.fi (entisen metla.fi) tietoja. Kuvan toisen asteen regressiokäyrän olen itse datasta laskenut.

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen

Kiitos tarkasta luennasta, korjasin virheen ja tarkensin kuvan tekstiä myös. Kyseessä on siis yksikkö miljoonaa kiintokuutiometriä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Veli, eikö sinua missään vaiheessa huoleta se, että metsämme ovat enenevässä määrin vain nopeakasvuisia puupeltoja?

Kuka kantaa huolta metsien monimuotoisesta eläin- ja kasvilajistosta; marjastus- tai sienestysmahdollisuuksista; metsästyksestä ja metsissä samoilusta, esim. telttaretkeilystä? Tai koululaiset pääsisivät aitoon alkuperäiseen luontoon biologian tai ympäristöopin tunneilla.

Kaupungistumisen myötä metsät karkaavat kauas ihmisistä, ja jokainen tarvitsee kohta moottorin pyllyn alle, jotta pääsisi edes siihen lähimpään marja- tai sienipaikkaan asuinpaikkakunnallaan. Ei hyvä kehitys.

Jos puuta hakataan Suomessa nykytasoa enemmän, se tulee tehdä jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Avohakkuut täys' stoppiin, aloitetaan valtion metsistä ks. alla:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3184

Allekirjoita Sinäkin aloite! Kasassa jo lähes 55 000 allekirjoitusta! :)

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen

Kirsi, kyllähän minua huolestettaa se, että emme ole pystyneet toteuttamaan Aichin biodiversiteetin eli monimuotoisuuden säilymisen tavoitetta: suojele 17 prosenttia (viljele 83 prosenttia), koko maa-alasta ja tasapuolisesti eri puolilla Suomea, eri luontotyypeistä. Olemme nyt jo noin 15 prosentissa, mutta tasapuolisuus on vielä kaukana. Enemmän blogitekstissäni:

http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25826...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset