VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Ilmastonmuutos ravistelee metsäverotusta

Ilmastolaskennan hiilijalanjälki mittaa paljonko päästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, metsätilaasi kohti tai koko maakuntaasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Syntyykö metsistämme hiilijalanjälki? Ja jos syntyy, mikä vaikutus sillä on metsäverotukseen.

Voimme käyttää laskennan esimerkkinä suomalaista yhteismetsää. Pinta-alaltaan niistä suurin on Kuusamossa, yhteensä 91 400 hehtaaria. Sitä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan.

Yhteismetsän puusto on mitattu vuosina 2003 ja 2017. Lähtövuonna runkopuuta oli 4,1 ja loppuvuonna 5,6 miljoonaa kuutiota, kitumaat mukaan lukien. 

Koko maapinta-alaa kohti puuta oli 49 kuutiota hehtaarilla lähtövuonna ja 62 kuutiota loppuvuonna. Runkopuusta johdettu hiililuku eli alkuainehiilen määrä (rungot, oksat ja juuret) oli vastaavasti 17,4 tonnia vuonna 2003 ja 21,8 tonnia hehtaarilla vuonna 2017. Hakkuista huolimatta hiililuku kasvaa.

Hiilijalanjälkeä ei yhteismetsästä synny. Yhteismetsä on ilmastometsä. Vuonna 2017 ilmastohiilen nieluvirta Kuusamon yhteismetsään oli 0,425 hiilitonnia maahehtaaria kohti.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. EU:n pörssit hinnoittelevat sen, tosin vielä vain fossiilisille polttoaineille. Alkusyksystä 2018 päästövirran hinta oli 73 euroa alkuainehiilen tonnia kohti (20 euroa hiilidioksidin tonnilta).

Jos yhteismetsä laskuttaisi syyskuun pörssihinnalla EU:n ilmastorahastoa vuotuisesta hiilen nieluvirrastaan, tulos olisi melkoinen. Yhtä maahehtaaria kohti laskutus olisi 31,2 euroa vuodessa. Koko maa-alalta vuosilaskutus olisi 2,8 miljoonaa euroa.

Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä arvokkaampia metsien hiilivarastot ovat. Niille löytyy lopulta rahoituksensa niin Euroopassa kuin kaikkialla maapallolla. Ja rahoituksen suuruus tulee olemaan sitä luokkaa, että metsäverotus kiinnostuu siitä. 

Ilmastonmuutoksen merkitys on niin syvällinen ja pitkäkestoinen, että metsien hiiltä ei tulla kytkemään hetkellisiin tukiaisiin. Se on luontevampaa kytkeä vakiintuneeseen metsäverotukseen.

Metsätilat, yhteismetsät ja yhtiömetsät ilmoittaisivat vuosittaisessa veroilmoituksessa hiilivarastonsa sen hetkisen suuruuden. Hiilivaraston laskenta on tänä päivänä edistynyt. Sen voi tehdä metsaan.fi palvelun avulla tai kännykkäkuvaukseen perustuvalla sovelluksella.

Verotoimisto laskee vuosi-ilmoituksen pohjalta metsätilan, yhteismetsän tai yhtiömetsän vuotuisen hiilivirran suunnan ja suuruuden, määrittää sen rahallisen arvon ja liittää sen verojen koko pakettiin. Hiilitonnin vuosihinnan määrittää verohallinto, päivärahan tai kilometrikorvauksen tapaan.

Hyvin metsäänsä hoitava kokee hiilimaksun veronpalautuksena. Huonosti metsäänsä hoitava kokee hiilimaksun jälkiverona. Hän, hänen yhteisönsä tai yhtiönsä oli hakannut metsää kasvua enemmän ja aiheuttanut hiilijalanjäljen. Siitä on oikein ja kohtuullista maksaa ilmastoveroa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Upea blogi! Kokonaisuudesta on helppo olla samaa mieltä ja toivottavasti visio toteutuu. Tuollainen tulevaisuus on toivottava!

Ongelma on menneisyys. Metsänomistajilta pitäisi periä takautuvasti vesistöjen pilaamismaksua. Se tulisi kohdentaa kokonaisuudessaan vesistöjen tilan kohentamiseen. Sille on vaikeaa löytää muuta perustetta kuin pinta-ala. Yksi peruste alemmalle hulevesimaksulle voisi olla, että metsää ei ole ojitetttu.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Metsänomistajalle pitäisi maksaa kasvavan metsän hiilinielun hyödyntämisestä, Jyväskylän korkeudella se olisi 100 ha-lta kasvavaa metsää 10000 € vuodessa.
Taannehtavista vuosista keskikorvauksen mukaan OK
Noin 10000 € perustuu seuraavasti päästöhinta on 20 € tonni Jyväskylän korkeudella ha vuosikasvu 4 kiinto-m3 ja yksi kiintokuutio sisältää 1,34 tonnia hiiltä.
1,34 × 4 × 100 × 20 = 10720 blogisti ammattilaisena voisi tarkistaa onko oikein.
Vaihtoehtoisesti tulisi luopua päätehakkuussa myyntitulon verotuksesta.

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen

Jyväskylän taso vertautuu kohtuullisesti. Kuusamon korkeudella 100 ha metsätila laskutus / korvaus olisi 3120 E/vuosi (tosin Kuusamon hiililaskennassa ovat mukana myös oksat ja juuret)

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Kannatan!

Hiililuku on siis kasvanut 17,4 --> 21,8 tonnia/ha eli 4,4 tonnia/ha. Olisi hyvin mielenkiintoista tietää paljonko on puuta hakattu ja minkälaista. Sitten olisi vähintään yhtä mielenkiintoista spekuloida sitä, miten hiililuku olisi kehittynyt erilaisilla hakkuutavoilla ja-määrillä, tai siinä tapauksessa että ei olisi hakattu olenkaan. Tätähän "keskeiset tutkijat" ovat koko Suomen mittakaavassa myös spekuloineet. Ja päätyneet siihen, että suunnitelluilla hakkuiden lisäyksillä hiilinielu pienenee. Vai hiilinielun kasvuko pienenee?

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Euroopan komissio - Lehdistötiedote:

Uusi biotalousstrategia kestävälle Euroopalle

Bryssel 11. lokakuuta 2018

Komissio on tänään esittänyt toimintasuunnitelman Euroopan yhteiskuntaa, ympäristöä ja taloutta palvelevan kestävän ja kiertoon perustuvan biotalouden kehittämiseksi.

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6067_fi...

Edellä olevassa linkissä: - - "EU rahoittaa jo kestävien, osallistavien ja kiertoon perustuvien biopohjaisten ratkaisujen tutkimusta, demonstrointia ja käyttöönottoa. Tähän on osoitettu 3,85 miljardia euroa EU:n nykyisessä rahoitusohjelmassa Horisontti 2020." - -

---

Yrittääkö EU ilmastonmuutoksen torjumiseen tarkoitetulla valtavalla rahasäkillä hitsata rakoilevaa EU:ta yhtenäisemmäksi? EU-vaalit on tulossa jne...

---

Odottelen, Veli, kommenttia edellä kerrottuun...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset