VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Bioenergia nousi Kansainvälisen Ilmastopaneelin raportin myötä

  • Hiilidioksidin päästövirrat (+ merkkiset) ja nieluvirrat (-) vuoteen 2100 saakka IPCC:n ilmastoraportin keskitien skenaariossa
    Hiilidioksidin päästövirrat (+ merkkiset) ja nieluvirrat (-) vuoteen 2100 saakka IPCC:n ilmastoraportin keskitien skenaariossa

Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivistää lokakuun raportissaan ilmaston muutoksen torjunnan kolmeen keinoon. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä. Metsää on viljeltävä lisää. Kolmas keino on vielä vähemmän tutkittu: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”.

Kolmas keino esiintyy satasivuisissa raporteissa uutena lyhenteenä BECCS (BioEnergy with Carbon Capture and Storage). Se on jatkoa italialaisen systeemianalyysin tiedemies Cesare Marchettin 1977 julkaisemasta mallista siepata fossiilinen hiilidioksidi Euroopan kivihiilen ja maakaasun voimaloista.

Nyt IPCC paneeli liittää mukaan bioenergian. Kun biomassaa polttaa voimalassa, siitäkin tulee hiilidioksidia. Sen voi siepata aivan kuin kivihiilestä peräisin olevan hiilidioksidin. Kivihiilellä ja biomassalla on kuitenkin vissi ero. Edellisen hiilidioksidi on peräisin maan alta, jälkimmäisen taivaalta.

Jos hiilidioksidin sieppaaminen kivihiilestä nollaa päästöt ilmakehään, sieppaus bioenergiasta tekee enemmän. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus alkaa vähetä.

Tapahtuu kaksoissieppaus. Ensiksi taivaan hiilidioksidin sieppaavat kasvit, etenkin puut. Välivaihe on biomassa, joka varastoi energian. Se poltetaan voimalassa, ja hiilidioksidi siepataan toiseen kertaan. Lopulta bioperäinen hiilidioksidi haudataan meren pohjaan tai syvälle maaperään.

Biomassalla on hiilidioksidin varastoimisessa IPCC paneelin arvostama ympäristöetu. Bioenergia pystyy ainoana suuren mittaluokan energialähteenä poistamaan ilmakehän hiilidioksidia.

Bioperäisen hiilidioksidin kaksoissieppauksen merkitys painottuu selvimmin IPCC paneelin keskitien skenaariossa, jossa yhteiskunnallinen ja teknologinen kehitys jatkuu nykymenolla (kuva). Päästötavoitteet saavutetaan pääosin siirtymällä päästöttömään energiaan, ei energiankulutuksen pienentämisellä. Tarvitaan sekä metsitystä että runsaasti hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia.

Kaksoissieppaus vaatii kuitenkin vielä tutkimus- ja kehitystyötä. Siksi sen mittava, ilmastoon vaikuttava käytännön merkitys alkaa skenaariossa vasta 2040-luvulla, samoihin aikoihin kun maapallon mittava metsänviljely alkaa vaikuttaa.

Bioenergian suotuisa merkitys kansainvälisessä ilmastokamppailussa nousi uudelle tasolle IPCC paneelin raportin myötä. Bioenergian merkityksen soisi nousevan Suomessakin. 


Lähteet

Suomennettu kuva IPCC raportista: Helsingin Sanomat 8.10.2018
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005856206.html

IPCC paneelin keskeisimmät raportit bioenergian kannalta:

http://www.ipcc.ch/report/sr15/

http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter1.pdf

http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter2.pdf

http://report.ipcc.ch/sr15/pdf/sr15_chapter2_annex.pdf

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Orgaanisen maaperän muodostumisen merkitys hiilensidonnassa on tähän asti aika lailla unohdettu. Orgaanista ainesta hajottavat sienet ja bakteerit pystyvät sitomaan hiiltä pysyvästi maaperään. Tehometsätaloudessa noiden lahottajien ”ruoka” poistuu metsäalueelta suurelta osin. Korjattuun puuainekseen sitoutunut hiili vapautuu muualla metsäteollisuuden prosesseissa ja tuotteissa yleensä melko nopeasti. Hiiltä sitoutuu takaisin kasvaviin puihin, mutta varsin hitaasti eikä maaperään sitoutumista pääse tapahtumaan kovinkaan paljon.

Peltojen osalta maaperään sidontaa tutkitaan mm. Carbon Action-hankkeessa. Ilmeisesti metsiin ei tätä näkökulmaa ole uskallettu ulottaa, koska rahoitus loppuisi kuin seinään. Joku metsäekologi on jossakin saanut julkaistua jotain, mutta tulokset ovat hautautuneet metsäsektorin suuriäänisen tiedottamisen alle.

Maapallolla käynnissä olevaan sukupuuttoaaltoon liityvät tarkastelut ovat sitten jo asia erikseen.

Pienimuotoisesti ja paikallisesti bioenergian hyödyntäminen on järkevää ja sitä on Suomessa aina tehty, mutta suurien laitosten ja massiivisten raaka-ainevirtojen kohdalla vaikutukset lienevät lähinnä negatiivisia. Biotuotteiden osalta pitäisi tähdätä korkeaan jalostusasteeseen. Polttoaineiden kohdalla on tehty hyvää kehitystyötä ja kertynyttä osaamista voidaan hyödyntää jatkotuotteiden jalostamisessa.

Käyttäjän pekkakorvenniemi kuva
Pekka Korvenniemi

Mikä itsesensuuri Suomea vaivaa? Miksei kukaan uskalla enää edes mainita ilmastonmuutoksen yhteydessä kahta megatekijää eli väestön kasvua ja ydinvoimaa. Globaalisti ilmaston kuormittumisen ja väestön lisääntymisen välillä on lähes sadan prosentin korrelaatio, johon puuttuminen kehitysavun keinoin olisi täysin mahdollista. Samalla vähenisi köyhyyden aiheuttama kurjuus. Pohjoisissa osissa maailmaa, johon Suomi kuuluu, ydinvoiman lisääminen lienee kaikkein tehoavin keino fossiilisista polttoaineista eroon pääsemiseksi tarkastellulla aikavälillä.
Minä kannatan Suomessa päästöjen vähentämistä ydinvoiman mahdollisuudet täysin hyödyntäen. Sähköautokin on päästötön vain jos sähkö tuotetaan ydinvoimalla, sillä kaikki saatavissa oleva vesivoima tarvitaan joka tapauksessa säätövoimaksi. Tuuli- ja aurinkovoima vain lisäävät säätövoiman tarvetta ja ajavat talvikylmillä kivihiili- ja öljyvoimaloiden saastuttaviin pikakäynnistyksiin. On todella typerää jos ei maan pohjoista sijaintia päätöksissä huomioida. Jos meillä on varaa investoida tuuli- ja aurinkovoimaan, tehtäköön se lähempänä päiväntasaajaa ja tuulisilla rannikoilla. Siten saisimme sähkön myynnistä sieltä tuloja kattamaan ydinvoimamme kustannuksia.
Järki tunteiden edelle. Kiitos.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No en usko, että aikaa oisi vain 11vuotta, tähdet elävät keskimäärin 10 miljardia vuotta ja voi olla,että tulevat sukupolvet nauravat partaa meidän ilmastojutuille

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset