VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Aurinko, tuuli ja metsä yhdistävät uusiutuvan

Tänään Kuusamosta Posion kautta Rovaniemelle matkaava Rukatunturin laskettelija tuijottaa Kitkan Lohirannan kohdalla vaistomaisesti erämaaluonnon ylle. Katse lukkiutuu kairan mäntymetsissä majesteettisesti pyöriviin, seitsemän tuulimyllyn siipiin. Tuulivoima on merkittävin maiseman muutos vuosikymmeniin. 

Jo vuosisadan kestäneellä öljyn poltollamme ja sitä seuranneella ilmastonmuutoksella on hintansa. Tuulimyllyt tulivat metsän päälle. Samantapaisen ilmiön havaitsee Tanskassa. Siellä tuulimyllyt tulivat peltojen päälle.

Tuuli saa alkunsa auringon säteilystä. Aurinko lämmittää epätasaisesti ilmakehää mantereiden ja merten yllä. Lämmöstä johtuvat paine-erot purkautuvat tuulena. Myllyjen tuulisähkö on osa aurinkovoimaa, samoin kuin paneelien aurinkosähkö.

Tyveninä päivinä tuulimyllyjen vieritse matkaava ajattelee, miten tuulivoimaa voisi varastoida. Aurinkopaneeleiden vieressä sama tulee mieleen kaamoksen aikaan.

Metsiemme puut ovat energian varastoinnin pulman ratkaisseet.

Kun auringon säteet osuvat puiden lehvästöön, alkaa elollisen luonnon tärkein ketjureaktio, fotosynteesi jota myös yhteyttämiseksi sanotaan. Lehtivihreähiukkaset muuntavat auringon säteilyn kemiallisten yhdisteiden sidosenergiaksi eli biomassaksi. Energia varastoituu elävien puiden runkoihin kymmeniksi vuosiksi, halkopinoihin vuosikausiksi ja hakeaumoihinkin vähintään talven ajaksi.

Hyödynnämme tätä auringon voimaa kotonamme pilkkeinä, pelletteinä tai hakkeena. Metsäteollisuus polttaa kuorta, purua, hukkapaloja ja mustalipeää eli ligniiniä. Kaukolämmön hakevoimalasta virtaa sähköä verkkoomme. Nykyiset sellutehtaat sekä etenkin lisäpuuta käyttävät uudet biotuotetehtaat ovat myytävän perussähkön tuottajia ympäri vuoden.

Puiden aurinkopaneelien rakentaminen on helppoa. Puut pystyttävät itse itsensä ja leviävät laajalle alalle, kun ne on kerran kylvetty tai istutettu. Puut kasvavat lehtensä useaan kerrokseen. Tehdasvalmisteiset aurinkopaneelit sen sijaan pystytetään keinotekoisesti ja vain yhden kerroksen telineiksi.

Havupuiden aurinkopaneeleista tehokkain on kuusi. Yhtä maaperän neliömetriä kohti täystiheässä istutuskuusikossa on neulasten auringonpuoleista pinta-alaa seitsemän neliömetriä. Avarammassa männikössä neulasten kennoa on vähemmän, kolme ja puolikertaisesti. Lähes kuusen peittävyyteen pääsevät nopeakasvuiset, tiheään viljellyt lehtipuut, kuten jalostetut hybridihaavat ja pajut.

Puiden monikennojen takia kasvavaa kairan metsää ei kannata raivata mekaanisten yksikennojen, aurinkopaneeleiden kentäksi. Paneeleiden tehoalueiksi valikoituvat talojen katot, lähiöiden avoimet takamaat ja puuta kasvamattomat joutomaat.

Maa- ja metsätalouden sekä tuulivoiman voi yhdistää. Tanskalaiset maatilat osoittivat tämän viljamaillaan 1900-luvun puolella. Metsämailla opimme tämän 2000-luvun alussa Pohjanlahden rannikolla. Uusien tuulimyllyjen siivekkeet pyörivät metsässä reilusti puuston yläpuolella, niin kuin ne pyörivät Tanskassa vehnäpellon yllä.

Suomessa metsien puut ovat energian runsauden varasto. Puuvoimasta saatavalla sähköllä voimme puskuroida niin tuulivoiman tyvenet päivät kuin aurinkopaneeleiden kaamoksen.

Kun lisäämme parhaillaan sekä tuulivoimaa että aurinkosähköä, niiden tukena on koko ajan metsä. Tässä uusiutuvan energian kolmikossa kukin tukee toinen toistaan. Keskenään ne eivät kilpaile.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Veli, kirjoitat, että "Tässä uusiutuvan energian kolmikossa [ts. tuulivoima, aurinkosähkö ja metsä] kukin tukee toinen toistaan. Keskenään ne eivät kilpaile."

Unohdat usein vähintään sen yhden eli ihmisen hyvinvoinnin. Ei Suomessa kaikki metsistä, auringosta tai tuulesta saatava hyöty ole mitattavissa rahassa; tai tarvitse mitata rahassa. Se on myös aineetonta välitöntä "hyötyä" ihmisille: raikasta ilmaa ja hiljaisuutta, kauniita maisemia ja luonnon monimuotoisuutta sekä ainutlaatuisia tunnelmia luonnossa. Niitä sinä et juurikaan näytä puolustavan kirjoituksissasi.

Tässä yhteydessä muistuttaisin jälleen tuulivoimapuistojen suunnittelusta sen, "Kuinka ympäristöasiat otetaan huomioon tuulivoimapuistoa suunniteltaessa?

Suomessa ohjeet tuulivoiman rakentamiselle on antanut ympäristöministeriö huomioiden muiden viranomaisten ja sidosryhmien näkökulmat. Tuulivoimalaitokset tarvitsevat samat luvat kuin muutkin teolliset rakennelmat. Suurille tuulivoimapuistoille yleensä on tehtävä laaja ympäristövaikutusten arviointi (YVA).

YVA tulee tehdä aina tuulipuistoista, joissa on yli 10 voimalaa tai joiden teho on yli 30 MW* [*laki muuttumassa -> yli 45 MW, oma kommentti]. Tätä pienempien hankkeiden YVA:n tarve ratkaistaan tapauskohtaisesti. Lain mukaan toiminnanharjoittajalla tulee olla tiedossa toimintansa aiheuttamat mahdolliset ympäristöhaitat. Siksi myös YVA-kynnyksen alittavista hankkeista selvitetään ympäristövaikutukset hankkeen suunnittelun aikana.

Suomessa tulivoimalaitokset tarvitsevat samat luvat kuin muutkin teolliset rakennelmat. Pienet, kiinteistökohtaiset tuulivoimalat tarvitsevat rakennus- tai toimenpideluvan. Teollisen kokoluokan tuulivoimalat tarvitsevat aina suunnittelutarveratkaisun, yleis- tai asemakaavan tai ranta-alueilla poikkeusluvan [ts. vesilain mukaisen luvan, oma kommentti] sekä rakennusluvan." - -

http://www.tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-tuulivoima...

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen

Kirsi, tuli ainakin näin aikaisemmin kirjoitettua: "... pystykarsinta palkitsee korvaa. Kuulet koko ajan metsän äänet, tai kuulet hiljaisuuden. Ihanteellisinta kuntoliikunnan pystykarsinta on toukokuussa. Joka aamu voit seurustella peippojen, pajulintujen ja metsäkirvisten kanssa. Kuntoilutat myös mieltäsi."

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Veli, muuten hyvä, mutta jätä se pystykarsinta pois.

Ei metsässä tarvitse aina olla jotenkin sen kimpussa. Metsässä voi ihan vaan olla. Imeä siitä voimaa, ei viedä siltä voimaa.

---

Kysyn, onko tiedossasi, että alla olevaan hankkeeseen olisi YVA tehty? Ei se, että jotain tehdään olemassa olevan laitoksen kylkeen tai oheen tarkoita automaattisesti sitä, ettei YVA:a tarvitse tehdä? Ja ko. koelaitos on myös ihan yhtälainen ympäristöhaittoja aiheuttava hanke kuin itse emotehdaskin:

"Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring Oy ja japanilainen Itochu Corporation perustavat yhteisyrityksen, joka investoi noin 40 miljoonaa euroa Äänekoskelle rakennettavaan tekstiilikuitua valmistavaan teolliseen koelaitokseen. Business Finland osallistuu hankkeen rahoitukseen tuotekehityslainalla.

Puupohjaista tekstiilikuitua tuottava koelaitos sijoittuu Äänekoskelle Metsä Groupin biotuotetehtaan yhteyteen. Vuosikapasiteetiltaan 500 tonnin laitoksen rakentaminen alkaa lokakuussa 2018, ja sen tuotannon arvioidaan käynnistyvän vuoden 2019 lopussa. Ulkopuolisena suunnittelukumppanina toimii Sweco."

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/metsa-groupin-j...

Olisin todella kiinnostunut tietämään niin emoyhtiölle kuin tälle koelaitoksellekin tehdyistä YVA-arvioinneista. Osaatko auttaa?

En löytänyt kummallekaan tehtyä YVA:a alla:

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ym...

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen Vastaus kommenttiin #4

Kirsi, enpä ole minäkään Äänekosken tekstiilikuidun erilliseen YVAn törmännyt. Ehkä sellaista tosiaan tarvittaisiin, globaalissa mittakaavassa. Olisi aihetta laskea laitoksen 500 vuositonnin tekstiilikuidun vaikutuksia mm. siihen montako puuvillan hehtaaria voidaan siirtää vehnälle, ja paljonko siirtymä puuvillasta viljalle vähentää haitallisten kemikaalien käyttötarvetta.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

kasvit käyttävät fotosynteesistä jotain 44%,fotosynteesissä voi olla myös vaikeuksiakin, pitäs peukaloida jälsigeeniä
Aurinko säteilee ja siitä kasvit käyttävät vain 44%

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset