VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Puusiutuvaa, komissaarit

EU – komissaarien taustalla pyöriviin ilmastokuiskaajiin on siinnyt merkillinen koulukunta. Se nimeää suomalaisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Puuvoimamme on tyypillisesti havumetsien haketta. Kuiskaajat painostavat komissaareja väitteellä, että 70 vuoden kierron havumetsillä menee turhan kauan sitoa takaisin se hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan. Ilmasto kun lämpenee jo 35 vuodessa.

Suomalainen metsäväki on jyrkästi toista mieltä. Sähkön ja kaukolämmön voimaloissa palavan metsähakkeen varsinaiset vaihtoehdot ovat ikivanhat kivihiili ja polttoöljy. Niihin verrattuna metsissämme kasvava puu uusii jatkuvasti energiaa. Se kierrättää hiilidioksidia ja pitäisi muuallakin ymmärrettynä ilmakehän lämpenemisen loitolla.

Koulukuntien väittelystä on seuraamuksensa. Komissaarit voivat esittää kansainvälisiä rajoitteita pohjoismaiselle pitkän kierron puulle.

Meidän tulee varautua esittelemään Brysselissä nykyistä monipuolisempi hakkeen tuotanto. Siinä tarvitaan havupuiden lisäksi lyhyen kierron lehtipuita. Perinteisen metsämaan oheen tarvitaan myös uutta puunkasvun maata.

Nopeasti kasvava viljelypaju on nopeimmin uusiutuvaa puuvoimaa. Sen viljelyä alettiin kehittää 1980-luvulla. Viljelymaata pajulle silloin riitti. Ennen EU-aikaa pohjoismainen maatalous oli sitkeässä ylituotannossa. Vielä vuonna 1992 Suomen Maataloustieteellinen Seura puhui meidän miljoonan peltohehtaarin ongelmastamme.

Energiapajua kokeili perusteellisimmin Fortum (entinen Imatran Voima), vuosina 1983-1993. Fortumin näyttö oli niin vakuuttava, että valtio alkoi 1993 rahoittaa 30 eteläsuomalaista maatilaa käsittänyttä Energiatilahanketta. Sen merkittävimmät näytöt saatiin Nygårdin kartanossa, Pohjan pitäjässä (nykyisessä Raaseporissa).

Fortumin kehittämä menetelmä ei kuitenkaan sopinut EU-komissaarien silloiseen ajatteluun. Liittymisemme unioniin 1995 poisti kyllä maatalouden ylituotannon. Liikapellot näyttivät palaavan viljalle eikä maata peltojen energiaviljelyyn enää ollut.

Runsaat kaksikymmentä vuotta kestänyt EU-kautemme näyttää nyt, että liikapellot eivät poistuneet. Ne muuttuivat ympäristötuetuiksi luonnonhoitopelloiksi – hömppäheinän pelloiksi miksi viljelijät niitä nykyään kutsuvat.

Suomessa oli vuonna 2018 hömppäheinän peltoja yhteensä 156 000 hehtaaria, seitsemän prosenttia koko peltoalasta. Ensi vuosikymmenellä näille pelloille on uusi ympäristötarve. Niitä tarvitaan ilmastokamppailussa. Niillä voisi kasvattaa lyhyen kierron nopeasti puusiutuvaa biomassaa, ekopajua.

Nopeasti uusiutuvaa biohaketta kasvavien lehtipuiden viljelyä tulisi edistää myös 2020-luvun turvesoilla. Suonpohjat ovat biotaloutemme uusi maavara. Niitä on vapautunut jo 40 000 hehtaaria, ja niitä vapautuu vuosittain 2500 hehtaarin vauhdilla.

Tulevien EU:n ilmastoneuvottelujen päällimmäisenä Suomen kannattaa pitää puu uusiutuvana energiana. Lyhyen kierron hakepaju tulee siinä perinteisen metsäenergiamme avuksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tarvitsemme kaikki liikenevät pellot vielä ruoantuotantoon ja omavaraisuuden ylläpitoon. Suomi voi olla vielä saarrettuna kriisin tullen niin, että laivoilla ei meille saada mitään perille.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Juu, näin on historia meille opettanut. Kirsi olet hyvin opetellut läksysi, ja mediakriittisyys on pelkästään hyve näinä aikoina.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset