Ruoan tuotannon lisäymä on kehitysavun syvin tavoite

Suomen kymmenestä, eniten vuonna 2017 tuetusta kehitysavun maasta kärjessä on Etiopia, kun maita mitataan YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI, Human Development Index). Laskuri yhdistää kolme tekijää: kansantulon kasvun, terveydentilan paranemisen ja koulutuksen lisääntymisen.

Inhimillinen kehitys on jaksolla 2000-2017 kohentunut Etiopiassa 63 prosentilla. Toisena on Mosambik (47) ja kolmantena Tansania 36 prosentilla.

Johtomaa Etiopian erityispiirre on sen maatalousvaltaisuus. Etiopian väestöstä 79 prosenttia asuu maaseudulla. Mosambikissa vastaava osuus on 64 ja Tansaniassa 66 prosenttia.

Köyhässä Afrikan maassa maatalousvaltaisuus tarkoittaa ruoan tuotantoa, viljan kasvatusta, jokapäiväistä leipää ja ylipäänsä ruokaturvaa. Ne kaikki ovat Etiopiassa kohentuneet. Tällä on ilmeinen yhteys inhimillisen kehityksen indeksiin.

Tyypillinen etiopialainen asuu noin hehtaarin kokoisella pientilalla. Tiloja oli 2010-luvun alussa kaikkiaan 13,5 miljoonaa. Ne tuottivat 97 prosenttia maan ruokakasveista (viljat, palko- ja öljykasvit).

Etiopian pientilojen paaluvuosi on 1984. Tiloja koetteli silloin ennen kokematon kuivuus. Perättäisten vuosien kuivuusjakso paitsi alensi satoa, vei mukanaan myös viljan siemenet. Kun sissien kanssa sotiva hallitus ei pystynyt jakamaan uutta siemenviljaa, miljoona nälänhätään ajautunutta ylämaan viljelijää lapsineen jätti kotipeltonsa ja lähti vaeltamaan kohti kaupunkeja.

Rikkaiden maiden antama pika-apu pysäytti pakolaiset leireihin. Nälänhätä poistui, mutta vain tilapäisesti.

Samoihin aikoihin rikkaat maat, Suomi muiden mukana, halusivat lisätä myös Etiopian pitkäaikaista kehitysapua. Hankkeilla oli yhteinen tavoite. Viljasadot on saatava pysyvään nousuun, jotta vuoden 1984 nälkä ja pakolaisaalto eivät enää toistu.

Etiopian maanviljelyä kehitettiin niin, että vettä säästyy ja maaperä hoituu. Pengerrykset ilmestyivät ylänkömaan peltomaisemaan, keräämään sadekauden yli pursuavaa kosteutta.

Suomi oli mukana, kun jokilaaksojen ylärinteille viljeltiin energiapuuta. Juurillaan puut pysäyttivät rinnemaan kulumisen ja tekivät maaperän huokoiseksi. Sateet ohjautuivat enemmän pohjaveteen ja siten viiveellä alarinteiden ja jokilaaksojen viljamaille. Viive lyhensi viljojen kuivinta jaksoa ja nosti niiden satotasoa. 

Mitä Etiopian ruoan tuotannolle on tapahtunut suuren 1984 nälänhädän ja silloin käynnistyneen kehitysavun jälkeen?

YK:n tarkat Etiopian viljan tuotannon lukemat ovat vuodesta 1993, kun pohjoinen Eritrea oli irtaantunut emämaasta. Etiopian vuotuinen viljasato oli silloin 5,3 miljoonaa tonnia. Vuonna 2018 viljasato on tuoreen FAO:n ennusteen mukaan 26,7 miljoonaa tonnia eli viisinkertainen alkulukemaan verrattuna.

Vielä tärkeämpi on ruokaturvan paraneminen. Köyhässä Afrikan maassa ruokaturvan yksinkertaisin mittari on henkeä kohti laskettu vuotuinen viljasato. Vuonna 1993 etiopialaisia oli 53,5 miljoonaa. Vuonna 2018 väkiluku oli noussut 108 miljoonaan. Silti viljan tuotanto kasvoi nopeammin kuin väestö lisääntyi. Ruokaturva oli 131 kiloa jakson alussa ja 248 kiloa jakson lopussa. 

Etiopian esimerkki näyttää, että kehitysapu kannattaa pitää juurillaan, tavallisia pientiloja auttavassa maa- ja metsätaloudessa. Pientilojen ruoan tuotannon nostaminen on kehitysavun syvin tavoite.

Tämän tiedosti YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n pääjohtaja jo vuonna 1950. Hän varoitti sodanjälkeisessä tilanteessa, että silloisella menolla kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta oli ajautumassa elinikäiseen nälänhätään. Varsinainen kehitysapu alkoi. Onneksi FAO, muut kehitysapuun osallistuneet sekä apua saaneet kehitysmaiden pientilat pystyivät torjumaan massiivisen nälänhädän.

Kaikkialla kehittyvissä maissa yrittäjyyden alkukoti on yksityisillä pientiloilla. Kun niiden ruokaturva nousee riittävästi, alkaa syntyä ylijäämää. Kun on mistä jakaa, syntyy sosiaalista hyvinvointia. Se nostaa YK:n inhimillisen kehityksen indeksiä. Se nosti Etiopian ykköseksi Suomen kymmenen kohdemaan joukosta.

Voimme olla tyytyväisiä, jopa ylpeitä pitkäaikaisen onnistuneesta kehitysavustamme tuolle Afrikan sarven köyhälle maalle.

 

*****

Lähteitä:

Kymmenen suurinta Suomen kehitysavun saajamaata tai -aluetta vuonna 2017 olivat Nepal, Etiopia, Afganistan, Mosambik, Tansania, Kenia, Somalia, Turkki, Vietnam ja Myanmar.
https://um.fi/suomen-kehitysyhteistyon-maararahat

Inhimillisen kehityksen indeksi (Human Development Index, HDI); YK ei ole toistaiseksi onnistunut mittaamaan indeksiä levottomimmissa maissa kuten Afganistan ja Somalia:
http://hdr.undp.org/en/composite/trends

Afrikan maiden väkiluku ja maaseudun väestön osuus:
https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/et.html

Etiopian viljan tuotannon kehitys:
http://www.fao.org/3/CA1487EN/ca1487en.pdf

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu