VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Puuvoima vahvistaa leijonanosaansa

  • Energian osuudet Suomessa ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2018
    Energian osuudet Suomessa ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2018

Uusiutuva puu oli tärkeintä voimaamme 1900-luvun alkupuoliskolla. Vielä 1960 saimme siitä tasan puolet kaikesta energiastamme. Fossiilinen tuontiöljy oli kuitenkin jo tulossa. Se ohitti puun 1964. Molemmat olivat silloin 39 prosentissa.

Uusiutumaton öljyvoima nousi musertavan vahvaksi vuonna 1973, aina 61 prosenttiin. Noihin aikoihin suomalainen energiapeli oli varsin yksioikoinen. Se tarjosi tulevaisuudelle vain fossiilivoimaa ja sen vaihtoehtona ydinvoimaa. Puuenergia leimattiin vanhanaikaiseksi ja siitä haluttiin tykkänään eroon.

Olivatko fossiili- ja ydinvoima kestäviä vaihtoehtoja? Niillä molemmilla oli rasitteena yli sukupolven ulottuvat ympäristöongelmat, fossiilivoimilla ilmakehää tukahduttava hiilidioksidi, ydinvoimalla ikuisesti säteilevät jätteet.

Ne molemmat olivat kansantaloutta velkaannuttavaa tuontitavaraa. Ydinvoimankin väitetty kotimaisuus oli samaa luokkaa kuin banaanin. Tuote kypsytettiin Suomessa, mutta raaka-aine ostettiin ulkomailta.

Yksioikoinen energiapeli ei miellyttänyt kaikkia. Jo 1970-luvulla pelin asettelu haluttiin muuttaa niin, että siinä ovat vastakkain kotimainen ja tuontitavara, tai uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat, yksinkertaistettuna: puuvoima vastaan muut voimat. Varsinaisen säväyksen asettelu sai öljyn maailmanhintaa nostaneesta, vuoden 1973 Israelin ja arabien välisestä Jom Kippur sodasta.

Metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikari alkoi vetää 1977 maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolaisen asettamaa Energiametsätoimikuntaa. Sen tehtävä oli suunnitella uudentyyppinen puuvoima ulkomaisen atomivoiman ja fossiilivoiman vaihtoehdoksi.

Kannukseen perustettiin Energiametsäkoeasema. Hakevoimaloiden rakentaminen pantiin kunnissa ja kaupungeissa alulle. Teollisuudessa sahat ja sellutehtaat alkoivat kehittää uutta puuenergian teknologiaa.

Vuosittain julkaistava energiatilastomme kertoo nyt, että Energiametsätoimikunnan suositukset käynnistivät merkittävän muutoksen. Juuri vuonna 1977 pysähtyi puuenergian vuosia jatkunut jyrkkä pudotus. Taso kävi silloin alimmillaan 15 prosentissa.

Kehitystyötä tarvittiin silti vielä runsaat kymmenen vuotta ennen kuin puuvoima kääntyi selvään nousuun. Se tapahtui 1991, ja siitä lähtien nousu on jatkunut tähän päivään saakka. Paaluvuosi oli 2012, kun puu kiri tasoihin öljyn kanssa. Molemmista saatiin 24 prosenttia.

Vuoden 2018 ensimmäisen puoliskon tuore tilasto kertoo, että puuvoima on vahvistanut leijonanosansa. Saimme puusta 25 prosenttia, öljyvoimasta 22 ja ydinvoimasta 17 prosenttia.

Kivihiili (9), maakaasu (6) ja turve (6 prosenttia) olivat energialähteiden keskisarjaa. Tuontisähkön (5), vesivoiman (4) ja tuulivoiman (1 prosentti) voi  lukea energian piensarjaan.

Puuvoima on käsitteenä laajempi kuin tavallinen metsäenergia. Tuttua haketta, pellettiä tai klapia puuvoimasta on yhteensä vain viidennes. Pääosan saamme metsäteollisuudesta: puujätteestä ja mustalipeästä, molemmista saman verran.

Puun vahvuus kasvaa edelleen, kun sahateollisuus laajenee ja sellutehtaat käyvät täysillä. Varma uusiutuvan energian lisääjä on nouseva biotalous, tuottipa se metsistämme sellun lisäksi jotain uutta arvotuotetta tai jo tunnettua bionestettä tai biokaasua. Puuvoimaa syntyy aina biotalouden yhtenä päävirtana.

 

****

 

Päälähde: http://www.tilastokeskus.fi/til/ehk/2018/02/ehk_2018_02_2018-09-27_tie_0...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset