VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Pohjois-Suomen biodieselin pitkän polun soisi jo johtavan maaliin

Kemin biodiesel, Ajoksen sataman viereen rakennettavaksi kaavailtu uuden sukupolven jalostamo on Pohjois-Suomen merkittävimpiä biotalouden hankkeita. Hanke oli kuopattu jo kerran, mutta se nousi 2016 kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta.

Hankkeen vetäjäksi tuli silloin kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi. Raaka-aine on energiapuu. Dieselin tekotavaksi oli valikoitumassa muunnos Saksassa 1920-luvulla keksitystä, alun perin kivihiiltä nesteyttävästä Fischer-Tropsch -synteesistä. Se nesteyttää myös energiapuun.

Tämä polttonesteen synteesi oli Pohjois-Suomessa esillä jo sota-aikana. Turveteollisuuden keskusvaliokunta esitti 1942 bioöljyä valmistavan tehtaan rakentamista Vaalan kuntaan, Pelsolle. Valiokunta esitti nesteytykseen turvetta. Sitä riitti Pelson varavankilaa ympäröivillä soilla.

Myös puu todettiin verrattomaksi biodieselin raaka-aineeksi. Valiokunta ei voinut sitä kuitenkaan suositella, koska puun oli jatkossa ”tyydytettävä puunjalostusteollisuuden kasvava raaka-ainetarve”.

Pelson biojalostamoa ei ehditty sota-aikana rakentaa. Sotien jälkeen halpa fossiiliöljy määritti markkinat. Suomalainen biodiesel hautautui yli puolen vuosisadan ajaksi.

Puudieselin nykyinen kausi alkoi vuonna 2002. Vapo ja Fortum julkistivat uuden biotuotteensa, Forestera –polttoöljyn. Energiapuusta tehtyä Foresteraa ei vielä jalostettu autoihin asti, ainoastaan talojen lämmityspolttimiin. Foresteraa valmistettiin Porvoossa runsaan vuoden ajan. Tehdas suljettiin 2003, koska ”puuhakkeen hinta ja saatavuus ovat kehittyneet epäsuotuisaan suuntaan”. 

Seuraava sykäys tuli länsinaapurista. Ruotsin silloinen energiaministeri Mona Sahlin kohautti 2005 maansa energiaväkeä ehdottamalla Ruotsille tavoitteeksi irtaantua fossiilisesta öljystä vuoteen 2020 mennessä.

Taustalla oli Ruotsin kuorma-autoteollisuuden analyysi omista tarpeistaan. Kemistit suosittivat päälinjaksi dieseliä. Dieseliähän tarvitsevat paitsi henkilöautot myös etenkin kuormurit ja raskaat työkoneet.

Ruotsin analyytikot suosittelivat, että pohjoisten metsien maan kannattaa keskittyä sellaiseen polttonesteeseen jonka raaka-aineeksi käy omien talousmetsien puu. Analyysi käy myös Suomeen.

Ruotsalaisen analyysin jälkeen oli vain ajan kysymys, milloin suomalainen metsäteollisuus tarttuu aiheeseen. Maaliskuussa 2007 Stora Enso ja Neste ilmoittivat perustavansa koelaitoksen Varkauteen. Sellutehdas olisi tuottanut hakkuutähteestä "biovahaa". Neste olisi jalostanut sen puudieseliksi Porvoossa. Stora Enson ja Nesteen yhteishanke eteni vuoteen 2012. EU ei silloin myöntänyt rahoitusta hankkeelle. Hanke kariutui.

Heti Stora Enson ja Nesteen 2007 avauksen jälkeen biodieselin suunnitelmastaan kertoi metsäyhtiö UPM. Sillä oli oma linjansa. Diesel tehtäköön Lappeenrannan sellutehtaan mäntyöljystä. EU tulkitsi sellun päätuotteeksi ja mäntyöljyn jätteeksi. Sen mukaisesti Lappeenrannan hanke sai EU:lta toisen sukupolven biorahoituksen. Hanke eteni maaliinsa. Vuonna 2015 huoltoasemille tuli myyntiin diesel nimellä BioVerno.

Kolmas biodieselin polku vei Pohjanlahden perukkaan. Keminmaan kunnan elinkeinokoordinaattori Antero Lepojärvi kokosi kesällä 2007 Lapin biodieseltyöryhmän. Työryhmä esitteli ajatuksensa elokuussa 2007 kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle. Ministerin palaute oli selvä: ”Tervehdin ilolla lupaavaa hankettanne”.

Työryhmän työ kannatti. Loppuvuodesta 2007 Metsäliitto ja Vapo lähtivät pohjoisen biodieselin polulle. Ne valitsivat paikkakunnaksi Kemin, kolmesta syystä. Metsäliitolla oli siellä jo sellutehdas. Vapo halusi varmistaa raaka-aineen riittävyyden turpeella. Kolmas tekijä oli tehtaan sijainti Ajoksen sataman naapurina. Pohjoisen metsistä korjatun energiapuun lisäksi tehtaalle voi laivata eteläisempää energiapuuta. Ja valmista biodieseliä voi laivata tehtaalta maailmalle.

Metsäliitto luopui biodieselin hankkeesta rahasyistä vuonna 2012. Vapo jatkoi sitkeästi, mutta lopulta se tuskaantui EU:n tempoilevaan tukipolitiikkaan. Vapo kuoppasi hankkeen vuonna 2014. Tässä vaiheessa Kemin biodiesel alkoi kiinnostaa Kaidi -yhtiötä.

Kiinalaisten kiinnostus vahvistui Pariisin 2015 ilmastokokouksen jälkeen. Kiinahan kokouksessa allekirjoitti ensimmäisen kerran muiden mahtimaiden kanssa yhteisen päätöksen pysäyttää ilmakehän lämpeneminen.

Kiinalla on ilmeinen tarve näyttää vuoden 2020 ilmaston tarkistuskokoukselle käytännön hankkeitaan, mitkä allekirjoitukseen liittyvät. Uusiutuviin talousmetsiin pohjaavaa pohjoista biodieseliä sopii esitellä siellä kansainvälisesti. Kiinassa ei siihen energiapuuta riitä. Suomessa puuta riittää.

Huhtikuussa 2018 kiinalaisen Kaidin yritysryppään tytäryhtiöstä yhden (Kaidi Ecological) raportoitiin joutuneen kotimaassaan maksuvaikeuksiin. Vaikeus lienee heijastunut myös Kaidi Finland –yhtiön aikatauluun. Käytännön toimet Ajoksen sataman viereen varatulla biodieselin tontilla eivät ole vielä alkaneet.

Pohjois-Suomen biotalous odottaa, että Kaidi selviää kotimaan maksuvaikeuksistaan ja että Kemin hankkeen eteneminen piristyy. Biodieselin pitkän pohjoisen polun soisi jo johtavan maaliin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Ansiokas listaus ja kertomus siitä miten asioita Suomessa hoidellaan EU:n kanssa. Vaikeudet juontuvat pitkälti turpeen ja puun tiimoilla käytävän vihreän vastustuksen nuoteilla.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Kemin seutu tarvitsee, jotain. Kuitupuun riittävyys ja tehtaan vaikutukset metsiin tulee selvittää. Puuta tuodaan nykyisinkin paljon. Metsistä ei saa tulla puupeltoja.
Kaidin osalta, kun se nousi, nousuloitsut oli karmaisevat. Prosessin ensimmäinen kaasutusidea kaatuikin suorin vartaloin, mutta se, mikä puistatti, oli mittakaava. Se oli kuin Pekka Perän luonnehdinta Talvivaarasta, isoin ikinä.
Ympäristölupa on myönnetty. En ole sen perusteisiin tutustunut. Toivon, että AVI on kerrankin saanut tehdä rauhassa selvityksensä ehdoista, jotta tästä ei tulisi kallis soppa, tai saastainen. Joko se odotettu direktiivi valmistui? Puunhankinnasta (korjuusta) tullee jonkinmoinen ongelma, mutta niin aina.

Olisihan tämä nyt jalostetumpaa tuotantoa kuin sellu, joka vaikuttaa nyt nähtävän Suomen kansantalouden peruskivenä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Suomessa on vielä äärettömän pitkä matka puupeltoihin. Katsokaa ympärille, sellaista risukkoa ja vatukkoako kutsutte puupelloksi?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kun tehtäisiinkin edes sellua ja siitä kernaasti jatkojalosteita esimerkiksi elintarvikepakkauksiin. Ajatus, että pohjoisen hidaskasvuista metsää kaadetaan dieselin takia, kuulostaa huolestuttavalta. Ei-fossiilisiin liikennepolttoaineisiin on muitakin vaihtoehtoja.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Veli, ei yhtään lisää näitä Äänekosken biotuotetehtaan kaltaisia jättilaitoksia Suomeen!!

Meillä on jo ihan tarpeeksi purtavaa Heinäveden grafiittilaitoksen ja alla esitellyn Finnpulp Oy:n havusellutehtaan suunnitelmien kanssa:

"Säilytetään Kallavesi puhtaana – Ei Finnpulpin sellutehdasta Kuopioon

Finnpulp Oy suunnittelee maailman suurinta havusellutehdasta Kuopioon. Tehtaan rakentaminen johtaisi Kallaveden tilan huomattavaan heikkenemiseen. Kuopio on luontokaupunki, jonka valtteja vielä toistaiseksi ovat puhtaat vesistöt ja metsät. Nämä valtit tulisi säilyttää myös tuleville sukupolville.

Tästä syystä Finnpulp Oy:n suunniteltu sijainti Kuopion Sorsasalossa on täysin väärä. Tehtaan rakentaminen vaurioittaisi kestämättömällä tavalla Kallaveden vesiympäristöä, pilaisi Itä-Suomen kasvukeskuksen ilmanlaadun sekä vaarantaisi sen raakavesilähteen laadun." (jatkuu alla)

https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/5862

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset