VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Puupelletti odottaa nousua

Kotimaisen bioenergian tuotannon vuoden 2018 alkupuoliskon uutinen oli Keitele Forest -yhtiön suunnitelma kolmannen sukupolven pellettitehtaasta. Se tulee yhtiön Kemijärven sahalaitokseen. Tuotannon kokoluokka on 20 000 tonnia vuodessa. 

Puupelletti on esimerkki metsätalouden arvotuotteen tarvitsemasta kehityksen jaksosta. Pelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Keksinnön isä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita.

Gunnerman patentoi 1976 Woodex-pelletin. Sen raaka-ainetta olivat Oregonin osavaltiossa kasvaneen sahapuun tähteet kuten puru. Pellettiään hän ehdotti 1970-luvun energiakriisissä kivihiilen vaihtoehdoksi.

Gunnerman ymmärsi kivihiilen ja pelletin väliset laatuerot. Kivihiilessä on 200 kertaa enemmän rikkiä ja 17 kertaa enemmän tuhkaa kuin puupelletissä. Kivihiilen rikistä ja tuhkan pienhiukkasista on peräisin savusumu, mikä saastutti Lontoota 1900-luvulla. Myöhemmin saman ongelman ovat kokeneet Kiinan kaupungit.

Gunnermanin pelletistä kiiri varhain tieto Suomeen. Vuonna 1979 olutyhtiö Lapin Kullan omistajiin kuulunut Arno Stormbom ja Muhoksen metsätutkija Kalevi Karsisto hankkivat Woodexin lisenssin. He rupesivat valmistamaan pellettiä Suomen Voima –nimisen yhtiön alla.

Vaikka Woodex on nimensä mukaisesti puupelletti, Suomen Voima valitsi raaka-aineeksi halvemman turpeen. Jälkikäteen ajatellen valinta oli onneton. Turvepelletissä on vielä kahdeksantoista kertaa enemmän rikkiä ja kaksitoista kertaa enemmän tuhkaa kuin puupelletissä.

Etenkään tuhkansa takia turvepelletti ei omakotiasujia sytyttänyt. Suomen Voima joutui lopettamaan pelletin tuotannon 1985.

Toisen sukupolven pelletin aalto tuli meille Ruotsista 1997, kun Finncambi-yhtiö perusti tehtaansa Vöyriin. Nyt raaka-aineena oli alkuperäisen keksinnön mukaisesti puu.

Pellettiä auttoi, kun toisesta puupolttoaineesta, hakkeesta oli kertynyt yli kymmenen vuoden käytännön kokemus. Hakkeella on kolme kiusallista ongelmaa, joihin pelletillä on ratkaisu.

Hake on normaalitilassaan tuoretta, ja sitä on homevaaran vuoksi vaikea varastoida. Pelletin kosteus on kuivan viljan luokkaa. Varastoidun viljan tavoin pellettikään ei homehdu eikä muhi. Puupellettiä voi varastoida siiloissa vuosikausia. Tarvittaessa sen säilyvyyttä ja lämpöarvoa voi parantaa paahtamalla.

Toiseksi, hakkeen palakoko vaihtelee, ja sen koneellinen siirtely onnistuu vain suurissa lämpölaitoksissa. Tasalaatuinen pelletti soljuu putkikuljettimissa niin isoissa voimaloissa kuin pientaloissa.

Kolmanneksi, hake on löysää. Se vie kuljetuksissa tilaa, ja se maksaa. Irtohaketta ei kannata kuljettaa 100 kilometriä edemmäksi. Pelletöinti tiivistää energian: yksi pellettikuutio vastaa neljää hakekuutiota.

Pellettiä voi markkinoida pitempien matkojen päähän kuin haketta. Tästä on esimerkki yli kymmenen vuoden takaa Kuusamosta. Formados-yhtiön pelletit vietiin aluksi kaikki Ruotsiin, ensin kuorma-autolla Raaheen ja sieltä laivalla Tukholmaan.

Kolmannen sukupolven pelletit tulevat biotalouden automatisoituna sivuvirtana. Kemijärven pelletti puristetaan kuivasta, liimapalkin höyläämön kutterinlastusta.

Tasalaatuisen pelletin tavoitelluin asiakas on, Gunnermanin ajatuksen mukaan, kivihiilestään luopuva voimala. Esimerkiksi puolet Kemijärven pelletistä lasketaan menevän vientinä Ruotsiin, entisiin kivihiililaitoksiin. Myös Suomen suurin pellettivoimala, 2018 valmistunut Helsingin Salmisaari, korvaa seospoltollaan kivihiiltä. Pellettiä Salmisaari tarvitsee vuodessa 40 000 tonnia, kaksi kertaa Kemijärven tehtaan tuotannon verran.

Maailman energiamarkkinat tuntevat jo puupelletin. Se pääsi 2010-luvun alussa Euroopassa tavarapörssiin nimellä mannermainen pelletti. Pörssihinnoiteltua puupellettiä laivataan etenkin USA:sta Englantiin. Kysyntä kasvaa myös Kiinassa, jonka kaupungit tuskailevat kivihiilen savusumussa.

Puupelletin pörssihinta oli keväällä 2012 tasolla 207 euroa tonnilta. Samalla tasolla se on vuoden 2018 syyskuussakin. Hinnan nousua on jarruttanut EU:n pitkään harjoittama hiilidioksidin ilmaisten päästöoikeuksien politiikka. Halpa päästöoikeus on pitänyt kivihiilen voimalat kuumina.

Viimeisen vuoden aikana päästöoikeuden hinta on ampaissut nousuun. Sen voi arvioida nostavan myös puupelletin hintaa. Pelletin lisätuotanto saa pontta.

Puupelletti odottaa nousua niin Suomessa kuin Euroopan unionin rintamailla. Olemme EU:n sisällä lupautuneet vähentämään merkittävästi kivihiilen päästöjä. Puupelletillä se voi tapahtua. Toivoa sopii että Euroopan ilmastomarkkinoilla tulee yhä enemmän kysyntää suomalaiselle puupelletille. 

VELI POHJONEN

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Pellettiä en näe ratkaisuna Suomelle missään muussa muodossa kuin seuraavassa tulevaisuuden skenaariossa yksittäisen metsänomistajan oman asunnon ja saunan lämmittämisessä:

Metsänomistaja voisi metsänperkuujätteen puottaa isoon siiloon, jossa se tekeytyy tasaiseksi puumassaksi, 3D-tulostimen tavoin muotoutuu pelletiksi ja kuivuu. Sen jälkeen lopputuote putoaa automaattisesti polttouuniin tuoden suloista lämpöä isännän ja emännän kipeisiin jäseniin, jotka metsän perkuu on aiheuttanut ;)

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Tämä lienee vitsi, eikö niin? Pakko kysyä kun ei aina ymmärrä teikäläisen aivoituksia.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Tanskassa puulellettejä käytetään aika runsaasti mm. omakotitalojen lämmitykseen. Yhtenä kannustimena on biopolttoaineen veroetu eli se on energiaverosta vapaa.
Pellettiä tuodaan ulkomailta, koska Tanskan oma tuotanto ei riitä alkunkaan.
Suomessakin pitäisi saada lisää vauhtia puupellettien käyttöön.
Miksikäs ei käyttöä edistävällä veropolitiikalla. Samalla saataisiin lisää työtä maaseudulle.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Martti, viestimme samalla minuutilla - jopa lähes samansisältöisinä! :)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Veronmaksajat taas tukisivat pellettien valmistusta, eihän siitä muuten saa kilpailukykyistä. Tässä maassa alkaa olla kaikki liikkuva tuettua kuten myös liikkumatonkin.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Em. 3D-tulostettu kotikäyttöön tarkoitettu pelletti ei tarvitse mitään tukea - muuta kuin sen, että joku innovoisi sellaisen mahdollisimman pian. Jos se innovaatio tarvitsee yhteiskunnan tukea, niin annettakoon se hänelle.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"3D-tulostettu kotikäyttöön tarkoitettu pelletti"

Onko tämä jonkinlainen vitsi?

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Rohkenen arvella että kommentoija Oksiala-Mäki-Petäjä ei ollenkaan vitsaillut.

Siksipä arvelen että tällä kommentoijalla ei ole pienintäkään jos edes sen vertaistakaan käsitystä 3D-tulostuksen toimintaperiaatteesta.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Mielestäni kotimaisen puun polttaminen teollisessa mitassa on monipuolisen kemikaalilähteen väärinkäyttöä.

Hannes Tuohiniitty

Hyvä selvitys pelletin käytön historiasta ja lähtökohdista!

Sahojen sivujakeille kaivataan kipeästi käyttökohteita. Sähköä ei niistä ole järkevää tehdä pohjoismaiden markkinoiden ollessa kyllästettyjä vesi- ja tuulisähköllä.

Nimenomaan lämpölaitoskäytösdä ja teollisuuden prosesseissa (myös nopeasti säätyvänä pölypolttona) on hyvät mahdollisuudet korvata fossiilisia polttoaineita. Kasvu on ollut vaan tyrhan hidasta mihin on vaikuttanut aiemmin matala EU ETS hinta ja energiaveron palautusjärjestelmä mutta nyt ennusmerkit lupailevat varsin kiivasta kasvua.

Uusien pellettitehtaiden investoinnilleille ei kuitenkaan ehkä pariin vuoteen tarvdtta sillä tuotantokapasiteettia on lähes tuplasti kotimaiseen tuotantoon nähden.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset