VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Ilmastokamppailun kehitysapua syteen ja saveen

YK:n ilmastokokouksissa ja koko maapallon hiilitutkimuksissa on käynyt vuosi vuodelta selvemmäksi, että ilmastokamppailussa ei riitä pelkästään päästöjen vähentäminen. Kasvihuoneilmiön torjunta tarvitsee monipuolisempia menetelmiä.

2000-luvun alussa puhutuin vaihtoehto oli hiilidioksidin sieppaus suoraan voimalan savupiipusta ja hiilidioksidin pumppaus kaasuna syvälle maaperään. Hiilidioksidin sieppaus piti maksettaman YK:n ilmastokokouksissa yhteisesti sovittavalla hiilidioksidin päästökaupalla. Suuret päästäjät Kiina ja Yhdysvallat eivät kuitenkaan maailman laajuiseen päästökauppaan vielä viime vuosikymmenellä syttyneet.
 
2020-luvulla uutta vaihtoehtoa odotetaan biohiilestä. Biohiili on maahan kynnettävää alkuainehiiltä. Se on kuivatislattu biomassasta, esimerkiksi pienpuun hakkeesta.

Nykypäivän kuivatislaus on räätälöity teknisesti niin, että mikrobit eivät pääse käsiksi väkevään tisletuote biohiileen. Siksi biohiili ei kompostoidu. Se säilyy savessa kuten kivihiili kalliossa. Biohiili tekee pellosta hiilen nieluvaraston.

Biohiili muistuttaa entisajan maamiiluista eli tervahaudoista saatuja sysiä. Nykypäivän näkökulmasta katsoen maamiilut olivat kiusallisen tuhlaavia. Vain terva ja sydet otettiin talteen. Tämän päivän miilua kutsutaan retortiksi. Se muuntaa hyödyksi myös ennen maamiiluista hukkaan valutetut tisleet, haihtuneet kaasut ja karanneen lämmön.

Hiilidioksidin voimalasieppaukseen verrattuna biohiilellä on ekologinen etu. Kun jauhettu biohiili kynnetään peltoon, se toimii hieman maanparannuskalkin tavoin. Biohiili parantaa maan viljavuutta, sitoo ravinteita, kuohkeuttaa tiivistyneitä peltomaita ja parantaa ruokakasvien satoja.

Biohiiltä on kokeiltu nykyaikaisessa peltoviljelyssä niin Amerikan kuin Euroopan puolella, ja myös Suomessa. Menetelmän suurimmat mahdollisuudet ovat kuitenkin kehitysmaissa. Niissä eroosion ja kuivuuden riivaamia peltoja riittää. Biohiilellä on nostettu merkittävästi maissin satoa esimerkiksi Keniassa.

YK päätti 2010-luvun alussa, että kehitysmaiden ilmastotoimia rahoitetaan 100 miljardilla dollarilla vuoteen 2020 mennessä. Suomen hallitus päätti puolestaan maaliskuun 2013 kehysriihessä, että kaikki päästökaupasta saatavat tulot ohjataan kehitysapuun tai ilmastorahastoon. Näin tapahtui vielä vuonna 2014. Hallitus ohjasi kaikkiaan 69 miljoonan euron päästökauppatulot kehitysapuun ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen.

Syksyllä 2016 hallitus päätti tutkijoiden ja järjestöjen vastustuksesta huolimatta ohjata päästöhuutokaupan tuloja sähköintensiiviselle teollisuudelle. Päästökaupan ajatuksena on saada saastuttajat maksamaan tuottamistaan päästöistä. Nyt Suomi sen sijaan maksaa saastuttajille (viite).

Maailmanlaajuista kehitysavun rahaa voisi jatkossa siirtää biohiilellä Afrikan maatalouteen. Menetelmään tarvittavien kenttäkelpoisten hiiltämöiden eli retorttien kehittämisessä Suomikin voisi olla mukana.

Siirtämällä osa maapallon ilmastokamppailua kehitysmaiden syteen ja saveen, kehitysapu palaisi juurilleen, maanläheiseksi. Ruokakasvien sadot nousisivat, nälänhädän uhka poistuisi, köyhyys vähenisi ja muuton paine kehitysmaista rikkaampiin maihin pienenisi.

***

viite

https://www.kepa.fi/tiedostot/julkaisut/Ilmastorahoitus-ja-Suomi.pdf

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Hyvä ja ajankohtainen kirjoitus! Toivottavasti sinua kuunnellaan - Vaikuttaa siltä että maailman hallitukset tekevät päätöksiä lyhytjänteisesti ja vähäisin tiedoin. Oma pieni porukka menee aina kokonaisedun edelle. Olen pessimistinen - Mitään ei tapahdu ennen kuin ihmiskunta on kuilun reunalla.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Monista ilmastonvakiointikeinoista on haittaa isolle osalle ihmiskuntaa, mutta maaperään piilotettava biohiili saattaa olla melko haitaton keino. Ei ainakaan tule mieleen, että siitä välttämättä kärsisi kukaan. Riippuu tietenkin, mistä se hiillettävä materiaali otetaan. Jos se viedään puita kantavalta naiselta, joka on menossa sytyttämään tulia ruokapatansa alle, niin silloin kärsijäkin löydetään. Vaan jos järjestyy ensin parempi keittiö ko. ihmiselle, niin sitten ei tule haittaa.

Ihmisille haitattoman vaihtoehtona näen ennen muuta muutoin lahoamaan jäävän puuaineksen osittaisen käytön biohiiltämiseen. Jos kaikki tulevat lahopuut käytetään, siitä taas joku laji kuolee sukupuuttoon. Oljet, joita ei tarvita kattojen materiaaliksi, joutanevat nekin hiillettäviksi?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset