Vehnän valttikortti siirtyi Venäjälle
Peltoviljelyämme koetteli ennätyskuiva kesä. Osa heikkokasvuisia viljoja kynnettiin maahan etuajassa. Luonnonvarakeskus arvioi vehnäsadon putoavan kolmanneksella viime vuoden tasosta. Kasvukauden ilmaston muutosta huokaili myös muun Euroopan maatalous.
Katokesän jälkeen on entistä tärkeämpää muistaa että nyt kuivuudesta kärsinyt vehnä on vuodesta toiseen ihmiskunnan tärkein ruokavilja. Vehnä on taustalla esimerkiksi Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä kymmenen vuotta sitten alkaneessa ja edelleen jatkuvassa kuohunnassa.
Väkirikkaissa arabimaissa väestön tuloista suurin osa kuluu aivan jokapäiväisen vehnäleipään. Kun hallitsijat eivät pysty pitämään ruoan hintaa kurissa, työttömät nuoret nousevat kapinaan. Ruokaturvan putoaminen ja lopulta nälkä ajaa heidät ääriterroristien järjestöihin.
Edellisen kerran vehnän valttikortti oli maailmanpolitiikan keskiössä 1980-luvulla. Silloinen itänaapurimme Neuvostoliitto joutui ostamaan vehnää lännestä. Neuvostoliiton pellot olivat olleet yhteisomistuksessa 60 vuoden jakson, mutta sitkeästi kokeiltu kommunistinen maatalous ei vain ruvennut toimimaan.
Vuonna 1984 Neuvostoliitto osti kaikkiaan 28 miljoonaa tuontitonnia ulkomaista vehnää. Se vastasi 100 kiloa eli kahta säkillistä asukasta kohti. Takavuosien maailmankaupan vehnämahti Yhdysvallat täytti samana vuonna vajeen helposti 39 miljoonalla vientitonnillaan.
Vehnän jatkuva osto lännestä sapetti itänaapuriamme, mutta vehnää ei saatu tasapainoon. Alituotannon maatalous on perimmäisiä syitä, miksi Neuvostoliitto luhistui.
Uuden vallan aikana Venäjä joutui aluksi jatkamaan vehnän tuontia, mutta vuosituhannen vaihteessa tapahtui käänne. Kolhoosipellot olivat muuttuneet yhtiöpelloiksi. Maauudistuksen myötä pellot olivat alkaneet tuottaa. Venäjä muuttui maailmankaupassa vehnän tuojasta vehnän viejäksi.
Kehitys jatkui. Satokaudella 2016/2017 Venäjä yllättäen nousi vehnän viennillään maailmankaupan kärkikolmikkoon. Venäjän nettovienti oli 27 miljoonaa tonnia, USA:n 25 ja EU:n 22 miljoonaa tonnia.
Seuraavalla kasvukauden lukemat yllättivät vielä enemmän. Venäjä vei vehnää 42, EU 22 ja USA 20 miljoonaa tonnia.
Kuivan ja kuuman 2018 kesän jälkeiset satolukemat ovat vielä hieman arvoitus. Yhdysvaltain maatalousministeriön elokuussa päivittämä kauden 2018/2019 ennuste pitää järjestyksen silti selvänä. Venäjä tulisi seuraavalla kaudella viemään 34 miljoonaa tonnia, USA 24 miljoonaa tonnia mutta EU vain 18 miljoonaa tonnia.
Tänään maailmankaupan vehnän ostavat – öljyllään – Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan levottomat maat. Niiden yhteenlaskettu nettotuonti on ollut viime satokausilla tasolla 44 miljoonaa tonnia. Venäjä yksin pystyy kattamaan siitä jo yli puolet.
Vehnän painoarvo ruoan tuotannossa vahvistuu edelleen ihmiskunnan väkiluvun myötä. Vehnän poliittinen painoarvo vahvistuu niin kauan kuin Venäjä yhtäältä vahvistuu maailman ykkösviejänä ja toisaalta Lähi-itä sekä Pohjois-Afrikka vehnän ykköstuojina.
Vehnän valttikortti siirtyi Venäjälle. Tämä vaikuttaa Euroopan unionin tulevaan maatalouteen. Vehnän viljelyä kannattaa edistää myös metsien Suomessa.
Mielenkiintoinen artikkeli Venäjästä.
” Vehnän viljelyä kannattaa edistää myös metsien Suomessa.”
Olsiko noin? Minun käsitys, toki vuosien takaa, on se, että suomalainen vehnä on niin huonolaatuista, ettei sitä juurikaan myydä puhtaana jauhona, vaan siihen sekoitetaan parempilaatuista ulkomaalaista vehnää, jolloin saadaan leipoutuvaa tuotetta. Tästä syystä näkisin, että juuri vehnän osalta omavaraisuustavoitteesta voisi reilusti tinkiä ja säästää samalla maataloustuistakin.
Ilmoita asiaton viesti
#1
Kyllä minulla on ihan samat kokemukset. Tosin lähes 50 -vuoden takaa.
Olisiko tullut markkinoille nopeammin tuleentuvaa vehnää tai syysvehnää.
Ilmoita asiaton viesti
Vehnän vientimäärät eivät ole tae vehnän viennin kannattavuudesta. Vehnä on kansainvälisessä futuurikaupassan noteerattava hyödyke muiden hyödykkeiden tavoin kuten öljyn tai metallien.
Vehnän markkinahintaa mitataan dollareissa/bushel (USd/27,2 ton).
Historiallisesti vehnän hinta on ollut korkeimmillaan v.2008 noin 1 194 USd/BU ja alimillaan 192 USd/BU vuonna 1999.
Eilen vehnän futuurihinta oli hienoisessa laskussa ja noterattiin 535 USd/BU.
Kaikesta negatiivisesta kuivuuden aiheuttamasta tuotantoinformaatiosta huolimatta vehnän globaali tuotanto on vuonna 2017/2018 satokaudella historian korkeimalla tasolla n. 758 miljoonaa tonnia.
https://www.statista.com/statistics/267268/product…
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä plogi.
Onko nuo luvut pelkästään Venäjältä?
Lasketaanko Ukraina Eurooppaan?
Entä Kazakstan, jossa vehnää viljellään 14 miljoonalla hehtaarilla?
Ilmoita asiaton viesti
Neuvostoliiton aikoihin data sisälsi myös Ukrainan ja Kazakstanin (ja muutakin). Nyt FAO ja WASDE tilastoi ne omina mainaan.
Ilmoita asiaton viesti
Veli, laittaisitko lähteet näkyviin? Myös kuviin.
Ilmoita asiaton viesti
http://www.fao.org/faostat/en/#data/TP
https://www.usda.gov/oce/commodity/wasde/
Ilmoita asiaton viesti
Veli, tarkemmatkin sivut ovat mahdollista linkittää, jos haluaa lukijoita palvella. Löytyisikö ne?
Ilmoita asiaton viesti
Olisi hyvä juttu jos Veli Pohjosen juttu pitäisi paikkansa. Mutta monet seikat osoittvat päinvastaista.
Venäjän ääni-lehdessä 1/2015 Valeri Mitenjev kirjoittaa:
”…Tuloksena on, että nykyään kaikesta kynnösmaasta käytetään vain 10 prosenttia. 100 miljoonaa hehtaaria kynnösmaata ovat hoitamattomia ja metsittyvät nopeasti.”
Kun kolhoosit loppuivat, koneet varastettiin ja viljely niissä loppui. Tämän olen omin silmin todennut ainakin Moskovan pohjoispuolella. Kolhooseista on jäljellä vain sementtitiilistä tehtyjen navetoiden raunioita.
Miten kymmenesosalla peltojen tuotolla voitaisiin päästä edes omavaraisiksi?
Vehnän vienti sinänsä on mahdollista. Veihän NL viljaa silloinkin kun oma kansa kärsi nälkää. Oligarkit eli riistokapitalistit myyvät vehnän ulkomaille koska sieltä saa paremman hinnan. Venäjän hallitus ei pysty tai halua estää vientiä vaikka joutuu enemmän tuomaan.
NL/Venäjä on tunnettu tilastojen väärentäjä. Tässä asiassa on hyödyksi väittää että Venääjä nousee kohisten pakotteista huolimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskinpa Venäjä pystyy kuukausittain päivitettävää WASDE (USA:n maatalousministeriön) tilastoa väärentämään.
Ilmoita asiaton viesti
Missä WASDE:n linkki tai lähdetieto, johon viittaat? Onko se tämä alla:
https://www.usda.gov/oce/commodity/wasde/
Voit myös suoraan lainata tekstiä tänne blogiin.
Ilmoita asiaton viesti
WASDE ’ssa mukana myös Cornell University — http://usda.mannlib.cornell.edu/MannUsda/viewDocum…
Ilmoita asiaton viesti
Mistä WASDE saa tiedot? Vaikka vientitiedot olisivatkin oikeita, ei Venäjä julkaise sitä tietoa että samalla tuo vehnää enemmän kuin vie.
Se on tietysti hullun hommaa. Näin kerran Venäjän hallituksen toivomuksen että oligarkit möisivät vehnänsä kotimaassaan. Mutta ei venäläinen oligarkki ole mikään hyväntekijä!
Ilmoita asiaton viesti
WASDE on osa Yhdysvaltain hallinnon koneistoa, eli tietoja varmaan osataan onkia. Blogikuvan oikeanpuoleinen osuus on laskettu vehnän nettovientinä (vienti-tuonti), eli siinä on mukana myös tuonti. Tuonti on sen mukaan vain prosentin luokkaa viennistä.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjästä puhuttaessa pätee vanha kansanviisaus:
Valhe – emävalhe – tilasto
Ilmoita asiaton viesti