VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Perusvoimamme hyvät, pahat ja rumat

Perusvoimaksi kutsumme energialähteitä, joista saamme jatkuvasti yli kymmenen prosenttia voiman tarpeestamme. Vuoden 2018 tuoreimman laskennan mukaan saamme perusvoimaa kolmikosta puuvoima (25 prosenttia), öljyvoima (20) ja ydinvoima (16 prosenttia).

Lähimpänä perusvoiman tasoa on toinen fossiilivoima, kivihiili 9 prosentillaan. Vaikka tuulivoima on noussut vauhdilla, saamme siitä vasta 1,3 prosenttia koko energiastamme.

Jos haluamme lähivuosina tai vuosikymmeninä merkittävästi lisätä tai vähentää perusvoiman kolmikosta yhtä, se tapahtuu käytännössä kahden muun kustannuksella. Esimerkiksi tuulivoimasta ei ole vielä vuosikausiin merkittäväksi korvaajaksi puu-, öljy- tai ydinvoimalle.

Perusvoimamme valinta pyörii jatkuvasti tuskallisessa ympäristöajattelussa. Kaikesta energiasta saamme ympäristöllisiä haittoja. Vaikeaksi valinnan tekee se, että haittojen kestosta ja voimasta emme itse ehdi saada selvyyttä. Siihen pystyvät vasta tulevien aikojen historian kirjoittajat.

Historian janalla perusvoiman haitoilla on kolmea mittaa: on ikuisia jätteitä, on sukupolvisia saasteita ja on lyhytaikaisia päästöjä.

Ydinvoimaa rasittaa säteilyjäte, joka on muurattava peruskallioon 200 000 vuodeksi. Sen lopullista hoitovastiketta ei tiedä kukaan. Talouslaskennassa se ohitetaan ulkoistamalla tappio kolmannelle osapuolelle. Tappiota ei maksa ydinsähkön tämän päivän tuottaja eikä kuluttaja. Sen maksaa vasta tulevien sukupolviemme ketju. Hoitovastike eli ydinvoiman tuleva haittavero tosin puolittuu jo 100 000 vuoden kuluttua.

Öljyvoiman päästämä hiilidioksidi on tyypillinen yhden sukupolven jäte. Vuonna 1958 sen pitoisuus ilmakehässä oli 315 miljoonasosaa ja tänään 409 miljoonasosaa, eli 30 prosenttia korkeampi. Tiede on jo selvittänyt, että hiilidioksidin palautus vanhalle tasolleen onnistuu puolen vuosisadan aikana, kunhan maailman maat palauttamiseen sitoutuvat. Tätä painotti Pariisin ilmastokokous 2015.

Lyhytaikaisia päästöjä ovat esimerkiksi puun poltosta savuun leijuvat tuhkan pienhiukkaset. Ne ovat insinööritietein ratkaistavia ongelmia, niiden poisto hallitaan, poiston kulut tiedetään ja ne kuuluvat sähkön hintaan.

Tulevat historioitsijat punnitsevat, valitsemmeko energialähteistä hyvät, pahat vai rumat. Jo sadan vuoden päästä he voivat nimetä öljyvoiman rumaksi, kun sen annettiin lämmittää ilmakehä. Jo tuhannen vuoden päästä he voivat nimetä ydinvoiman pahaksi, kun säteilevän rapistuvia ydinluolastoja joutuu muuraamaan umpeen yhä useammin ja yhä työläämmin.

Ajattoman hyväksi energialähteeksi he voivat nimetä puuvoiman. Se oli vuosituhannesta toiseen aidosti uusiutuvaa, puiden itseensä turvallisesti varastoimaa energiaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Yksi vaihtoehto unohtui. Suomessa käytetään vuodessa energiaa 371 TWh, eli jokainen suomalainen kuluttaa vuorokauden ympäri keskimäärin 7.7 kW teholla. Siis seitsemän mopoa kaasu pohjassa jatkuvasti jokaisella. Mukaan ei ole laskettu sitä, että Suomi on ulkoistanut suuren osan energiankäytöstään Kiinaan.

Jos otettaisiin vähän rauhallisemmin ja kulutettaisiin jokainen vaikkapa vain 5.0 kW teholla yötä päivää, niin aika moni ongelma ratkeaisi. No, tuo on tietenkin vain teoreettinen vaihtoehto. Emmehän saa vaarantaa jatkuvaa kasvua emmehän.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hyvä "Puumies" Veli, kirjoituksesi on informatiivinen.

Mutta on se myös asenteellinen. Tuntuukin, että et voi missään tilanteessa nähdä sellaista tilannetta, että puut ja puusto olisivat kärsijänä ja häviäjänä maapallollamme.

Tunnut olevan varma, että puut pärjäävät. Mutta jos ne eivät kuitenkaan pärjää?

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Kyllä energiapaletissa tarvitaan näitä kaikkia, jopa tuulivoimaakin jossain. Poistetaan kumpi tahansa, öljy tai ydin, niin jäljelle jäävää aukkoa ei kyetä korvaamaan puulla, ja jos vielä se kolmas fossiili eli hiili saa mennä, niin yhtälö käy entistä mahdottomammaksi.

Puu on kyllä ollut vuosituhansia luotettava energian lähde, siellä missä sitä on ollut saatavilla järkevin kustannuksin, mutta niiden vuosituhansien aikana ihmiskunnan energiankulutus on noussut kertaluokkia suuremmaksi ja samaan aikaan puiden määrä on vähentynyt.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

On suoraan sanoen hävytöntä väittää hiilidioksidia saasteeksi ja jätteeksi, joka on elinehtomme. Väitän jopa tärkeämmäksi kuin vesi.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Olen joskus aikaisemmissa Velin kommenteissa ottanut kantaa biotuotelaitosten ym. ympäristöä pilaavien hankkeiden YVA-arviointeihin.

Huomasin juuri, että "Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain liitteen 1 muuttamisesta" (HE 102/2018) on saanut päivänvalon:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsity...

Lähde:

https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisio...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset