VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Metsäosaamisemme vientiä odotetaan - Operaatio metsänrajasta mallia

Vuonna 1989 maailmalta kotiutunut suurlähettiläs, ulkoministeriön kehitysavun päällikkönäkin toiminut Pekka Malinen julkaisi testamenttinsa "Kehitysapu täysremonttiin". Malinen ohjeisti seuraajiaan. Kehitysavun tilkkutäkistä, kaikkien alojen kirjavasta hankekokoelmasta tulisi hankkiutua eroon.

Tilkkutäkin asemesta voimme keskittyä avunannossa siihen mitä maailma meiltä odottaa. Se odottaa metsäosaamisemme jakoa ja vientiä.

Mullistavien ehdotusten kypsyttely vie aikansa, niin Malisen tapauksessakin. Lopulta vuonna 2015 aloittanut hallitus tarttui ehdotukseen, mutta tarttui vain sen alkupuoleen. Hallitus alkoi leikata kehitysavun rahoitusta rajusti. Avun tilkkutäkki on sen jälkeen hieman kutistunut.

Tänään taloutemme kuitenkin nousee ja kansainvälinen paine kehitysavun jatkamiseen kasvaa. Malisen ehdotuksen jälkiosaa, metsäapua olisi nyt syytä harkita uudelleen.

Ennen ilmastokokousten aikaa Malisen ymmärsi jo metsien kasvun ja ilmaston muutoksen välisen yhteyden. Hän esitti esitti kehitysapuna toteutettavaa massiivista metsitystä, millä voisimme "parantaa luonnon kykyä absorboida nykyistä enemmän hiilidioksidia". Massiivinen metsitys on "suuri tehtäväalue, jolle on varattava kehitysapuvaroja", totesi Malinen.

Esimerkiksi nousi Sahelin vyöhyke Afrikassa. Saharan etelälaidan kaistaleella metsänraja voi siirtyä kilometrikaupalla vuodessa. Metsänviljely metsänrajalla tiedetään tärkeäksi aavikoitumisen pysäyttäjäksi. Sahelin vyöllä metsityksen merkitys on paikallisille asukkaille tärkeä, koska metsänrajalle viljelty puusto "lisää uusiutuvien energiavarojen määrää" ja "vahvistaa maatalouden perustaa sitomalla kasvumaata".

Operaatio metsänraja Saharan etelälaidalla oli Malisen aikoihin ehdolla Suomen kehitysavuksi. Se olisi ollut monen Sahelin maan yli ulottuva metsityshanke aavikoituvilla Afrikan alueilla. Metsänviljelykokemusta Suomesta löytyi. Kuivuusmetsänrajalla kokemusta oli saatu Sudanin metsityshankkeessa 10 vuoden ajalta, vuoristometsänrajalla Etiopian polttopuuhankkeessa 5 vuoden ajalta.

Virikkeensä Operaatio metsänraja sai professori Gustaf Sirénin samannimisestä, 1960-luvun kotimaisesta hankkeesta. Toimiessaan Metsäntutkimuslaitoksen Pohjois-Suomen erikoistutkijana hän käynnisti Lapissa metsityskokeet. Yhteistyössä partiolaisten kanssa mäntyä istutettiin vuonna 1964 kahden tyyppiselle puurajalle.

Partiolaisten ”Tuntsan nokisavotaksi” nimeämä metsänrajan istutus oli viime vuosisadan suurimmalla metsäpalon alueellamme Sallan kunnan pohjoisosassa. Alun perin Venäjältä alkanut palo oli tuhonnut siellä metsää 100 000 hehtaaria ja Suomen puolella 20 000 hehtaaria.

Toinen, ”Kaamasen leiriksi” kutsuttu metsänrajan istutus toteutettiin Inarin ja Utsjoen välimaastossa. Kaamasen koealueet Siren valitsi aidon arktisen metsänrajan yläpuolelta.

Nyt mänty kasvaa niin Tuntsassa kuin Kaamasessa. Yli puolen vuosisadan kokemus kertoo, että Operaatio metsänraja oli Sirénin menestyksekkäimpiä hankkeita.

Pekka Malisen testamentti saattoi osaltaan vaikuttaa siihen, että Sahelin maat käynnistivät vuonna 2007 omin toimin "Afrikan Vihreä Muuri" - nimisen hankkeen. Puuta istutetaan 15 kilometriä leveälle ja 8000 kilometriä pitkälle vyöhykkeelle, yli koko mantereen.

Vaikka hanke on jo kestänyt kymmenen vuotta, se mataa rahoituksen vähyyden vuoksi alkuvaiheessaan. Puita oli vuonna 2017 istutettu 11,4 miljoonaa kappaletta, mutta se on vasta prosentin luokkaa koko valtavan Sahelin vyön tavoitteesta.

Joko olisimme valmiit elvyttämään metsäalan kehitysapumme Malisen varhaisten ehdotusten mukaisesti? Sirénin kehittämä malli puolestaan osoitti miten nuoret kansalaiset saadaan innostumaan kaikille tärkeään asiaan.

Metsäosaamisemme uusjako voisi alkaa ilmastometsien koulutusohjelmalla. Se sisältäisi tietopaketin ilmastometsätalouden koko ketjusta, taimitarhoista metsien viljelyn, hoidon ja kestävän hyödyntämisen kautta metsien hiilen nieluvaraston seurantaan.

Afrikan ilmastometsien koulutusohjelmaan halukkaita nuoria, eri maiden kansalaisia maastamme luulisi jo löytyvän.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Veli, ihan asiallisia ja kehiteltäviä ajatuksia. Annetaan niitä "onkia" ennemminkin, kuin kaloja... Oikea asenne.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Tämä olisi juuri sitä oikeantyyppistä kehitysapua ja se todennäköisesti samalla onnistuessaan ennalta ehkäisisi maasta muuttoa paremman elämän/elintason toivossa yli vaarallisen Välimeren ylityksen Eurooppaan. Tällä hankkeella olisi varmasti mahdollisuuksia työllistää metsän istutuksessa afrikkalaisia nuoria, jotka kaipaavat tekemistä itselleen. Loistava kirjoitus, kun vain saataisiin päättäjät ymmärtämään koko Euroopan Unionin alueella, miten tärkeästä asiasta on kyse.

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Yhdyn metsäammattilaisena täysin blogistin sanomaan.
Miksi Suomi ei antaisi parasta osaamistaan kehitysmaiden käyttöön?
Maailman metsäpinta-ala laskee joka vuosi huolimatta monien maiden tehokkaista metsänhoidon toimenpiteistä.
Suuri metsien tuhoaja ja aavikoitumisen lisääjä on kehitysmaiden polttopuun käyttö.
Kyllä nykytekniikalla löytyy ruuanlaittoon muitakin tapoja kuin puunpoltto- myös kehitysmaissa.
Sademetsin tuhoamiselle olisi saatava stoppi ensitilassa.
Tässä pari esimerkkiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset