VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Vesistömme odottavat ekopuhdistamoita

Nykytaloutemme päästää vesistöihin kiusallisia aineksia. Typpeä ja fosforia karkaa rehevöittämään ojia, puroja, jokia, järviä ja lopulta Itämerta. Etenkin Suomenlahdella helteisenä kesänä veneilevät näkevät seuraamukset meren pinnalla kelluvina, vihertävinä tai kellertävinä sinilevän lauttoina.

Puhdistamojen kasvava ongelma ovat poistuvan puhtoveden lääkejäämät. Niiden hajottamiseen tai pysäyttämiseen eivät nykypuhdistamot pysty. Maailmanlaajuiseksi kasvava ongelma on muovin mikrohiukkasten valuminen jokiin ja lopulta meriin.

Päästöjen, ravinteiden, raskasmetallien, lääkejäämien ja hienojakoisten ainesten pysäyttämiseen sopiviin kosteikkopuihin kehitettiin Uppsalan yliopistossa 1970-luvulla ekopuhdistamon oppi nimeltään ”phytoremediation” (phyto = kasvi, remedium = palauttaa tasapainoon). Suomalaista nimeä Ruotsin opille ei vielä ole, mutta kyse on haitta-ainesten tasapainottavasta sieppauksesta, huleainesten haravoinnista.

Opin puhemies oli suomalaissyntyinen, Helsingin yliopistossakin metsänhoitotiedettä opettanut professori Gustaf Sirén. Hänen haravansa oli puhdistamon viereen riveihin viljeltävä kosteikkopaju.

Ruotsiin syntyi Sirénin oppien mukaan Enköpingin ekopaketti, johon kuuluvat sähköä ja kaukolämpöä tuottava biovoimala, jäteveden puhdistamo ja niiden läheisyydessä 1000 hehtaaria haihduttavia pajuviljelmiä.

Jätevedellä kasteltu paju puidaan hakkeeksi kolmen vuoden välein. Lääkejäämät ja mikromuovit palavat voimalan hakepolttimessa tuhkaksi. Tuhkat ja puhdistamon liete sekoitetaan lannoitteeksi. Kesäaikaan seos kierrätetään: levitetään ja mullataan pajuviljelmien riviväleihin.

Kierto on niin ihmis- kuin karjanruoankin suhteen suljettu. Vaikka puhdistamon lietteessä olisi sittenkin vielä lääkejäämiä tai mikromuovia, ne eivät päädy viljapelloille eivätkä karjan laitumille vaan pelkästään biohakkeen tuotantoon.

Suomessa ekopuhdistamon uranuurtaja oli Pälkäneen (Hämeen) koeaseman johtaja Mauri Takala. Hän pumppasi 1980-luvun alussa salaojaputkien läpi koeaseman raakaa jätevettä pellolle viljellyn kosteikkopajukon alle. Pajut kasvattivat juurensa nukaksi salaojaputkien ympärille, haravoivat typen sekä fosforin putkien saumoista, ja kasvoivat vauhdilla. Ravinnepäästöjä naapurijärviin ei mittauksissa löytynyt. Takalan malli ei meillä ole kuitenkaan edennyt vielä käytäntöön.

Toinen 1980-luvun ennakkoselvitys oli Kannuksen energiametsäkoeaseman johtaja Ari Fermin kaatopaikkojen entisöimiskokeet Lahdessa ja Hollolassa. Kaatopaikoilta niskaojiin valuva hulevesi kierrätettiin pumppaamalle se jatkuvasti takaisin vanhan kaatopaikan päälle viljeltyyn haihdutuspajukkoon. Pajut kasvoivat biomassaa Suomen ennätysvauhtia ja imivät hulevedestä ravinteet ja haitta-aineet. Myöskään Fermin malli ei edennyt vielä käytäntöön.

Ekopuhdistamoiden suurin tulevaisuuden haaste liittyy biotalouteen. Uuden ajan biotuotetehtaat ovat aikaisempiin verrattuna ympäristönsä kannalta tiukan puhtaita. Siitä huolimatta ne joutuvat päästämään jätevettä vesistöihin.

Ympäristökiistely tiukkenee. Jo 1990-luvulla tämän koki kainuulainen Pohjan Sellu –hanke. Kajaaniin suunniteltu uusi tehdas ei toteutunut. Oulujärven puhtauden puolustajat kaatoivat hankkeen.

Kainuun kuvio uhkaa nyt Kuopioon suunniteltua maailman suurinta havusellutehdasta. Pro Kallavesi liike käynnisti elokuussa kansalaisaloitteen tavoitteenaan pysäyttää Kallaveteen jätevettä päästävän Finnpulp yhtiön hanke.

Uuden ajan biotuotetehtaiden tulisi pyrkiä veden ja ravinteiden suljettuun kiertoon. Myös siinä ekopuhdistamoille olisi käyttöä. Niiden tutkimus- ja kehitystyötä tarvitaan edelleen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Oulujärven puhtauden kiivaimmat puolustajat olisivat kaatamassa myös Paltamoon suunniteltua biotuotetehdasta. Huoli on toki ymmärretävä, kun huomioi Kajaani Oy:n päästöt ja toimintamallin aikoinaan ja Talvivaaran. Äkkiseltään ekopuhdistamo kuulostaa hyvältä. Pajulle pitäisi keksiä järkevää käyttöä, koska itse biojalostamo sitä tuskin tarvitsee. Luulisi, että sellutehtaan jätevedessä ei ole niin rankkoja myrkkyjä, että pajun polttamisessa tulisivat päästörajat tai muut rajoitukset vastaan.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Juha, sellutehtaan "rankat päästöt" olisi tullut selvittää viimeistään sellutehtaan YVA-arvioinnissa eli ympäristövaikutusten arvioinnissa hankesuunnittelun yhteydessä.

Näin tulee tehdä kaikissa tulevissa biotuotetehdashankkeissa ja hyvissä ajoin ennen kuin hankepäätöstä edes tehdään (vrt. SEA-direktiivi). Kansalaisten ja sidosryhmien kuuleminen ja hankesuunnitelman kuuluttaminen tulee tehdä YVA-arvioinnin yhteydessä. Päätös tehtaan rakentamisesta tehdään näiden kaikkien lopputuloksena, ei siis ennen hanketta.

Myös SOVA-laki tulee hankesuunnittelussa huomioida.

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen

Hei Veli,

pieni asiavirhe, että sinilevä (blue-green algae tai cyanobacteria) ei ole viherlevä (green algae):

https://fi.wikipedia.org/wiki/Viherlev%C3%A4t

--

Kasvien sijasta fytoremedaatiossa, tulisi käyttää mikrolevää. Niiden yhteyttäminen on satoja kertoja tehokkaampaa, kuin minkään kasvin.

Lisäksi mikrolevistä voi saada arvotuotteita kuten biodieseliä. Useiden mikrolevien soluseinä on myös selluloosaa, josta voisi tehdä esim. paperia.

Olen suunnittelemassa uudenlaista jätteenkäsittelylaitosta. Siinä on näillä näkymin 3 reaktoria eri lämpötiloille.

Lopullinen reaktori kuumentaa pyrolyysikaasut valokaaren avulla jopa 10 tuhanteen asteeseen. Tällöin kaikki haitta-aineetkin hajoavat atomeiksi, jopa metallit höyrystyvät.

Tekniikkaa on jonkin verran jo käytössä, mutta ajattelin siis tähän samaan ympätä mikrolevän kasvatuksen. Polttolaitos tuottaisi mikrolevän kasvatukseen vaatiman sähkön ja mahdollisesti myös sähköverkkoon.

Kun biomassa kaasuuntuu, siitä voidaan tehdä biodieseliä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Plasma_gasification

--

Olen tästä mikrolevän kasvatuksesta tehnyt pienen esityksen, jos aihe kiinnostaa:

http://spirulinasuomi.wordpress.com/

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen

Hei Henri, kiitos tarkennuksesta, korjasin tekstiin. Mielenkiintoisia innovaatioita Sinulla.

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen

Eipä kestä kiittää, sittenpä minunkin pitää nyt kiittää Sinua kun aihe on varsin ajankohtainen ja alkuperäinen esittelemäsi innovaatio, hyvä idea.

Paljon muuta mielestäni keskustellaan, paitsi miten ongelmia saataisiin kuntoon.

Ongelmia toki on, sitä tuskin kukaan kiistää.

Lyhytnäköiset ja tunneperusteilla tehdyt ratkaisut kuten "rajat kiinni" tai järvien "puhdistaminen" alumiinilla ja kloorilla eivät ole hyviä.

Siksi asiantilojen korjaamiseen tarvitaan ennenkaikkea pitkää mietintää. Sillä onhan "hyvin suunniteltu puoliksi tehty".

Mietin vain, että koskas se mietintä näin yleisesti alkaa, edes eduskuntatasolla: ja loppuu kaikki muu turha sanailu?

Onhan tämä järvi nyt "siistin näköinen" mutta eikös nyt ihan kuntatasollakin, ollut tarkoitus kiertotaloduen ratkaisuihin ja että pikemminkin, pitäisi niitä kemikaaleja ja ties mitä: saada pois sieltä luonnosta, eikä kaataa rekkalastillisia koko järvi täyteen?

No, nuoret kai ovat niin hätäisiä että virheitä sattuu?

Lisäksi, itse teko oli aika epätavallinen kannanotto ympäristöpolitiikkassa yleensäkin kun niin monia kaloja, varmasti kituen: kuoli.

Lapsena kun puolipikkuveli rääkkäsi kaloja niin kielsin sitä, kun se tuntui väärältä.

http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/litt...

P.s.

Tässä mikrolevään liittyvä asia.

Kun kompostireaktoriin laitetaan fosforia sisältäviä kiviä, niin niistä liukenee mikrobien vaikutuksesta: fosfori kasveille ja levälle käytettävään muotoon.

Käsittääkseni ainakin yksi mekanismi on sienirihmaston ja b. subtilis yhteistyö paikan päällä pellolla ja kasvien juurissa symbioosina.

Ilmakehässähän on typpeä loputtomasti. Kun sidomme sen typpeä sitoviin bakteerimassoihin, valitsemme vain hyvät bakteerit jotka toimivat kasvien kanssa symbioosissa: niin voidaan muodostaa tämä osa lannoitteesta.

Täysi NPK saadaan vielä siitä, kun tuhkaa laitetaan veteen niin syntyy lipeää. Tällöin siis liukenee kalsiumia ja kaliumia nesteeseen, mutta pääosa mm. raskasmetalleista, jää tuhkaan joka voidaan käyttää betoniin.

Kompostineste, typpimikrobit ja lipeä yhdistetään, jolloin lannoite myös nostaa maan pH-arvoa. Levää tosiaan kannattaa kasvattaa myös lannoitteeksi, lisäksi kastematojen erittämät suoliston aineet ovat kasvuhormoneja kasveille, joten isomman mittakaavan systeemissä, käytämme biojätettä myös kastematojen kasvatukseen: kastematojen kompostineste on lannoite ja kastemadot itsessään ruokaa aquaponics kalalle.

Suurempi systeemi on siis laajempi, kuin mitä blogissa vielä, paljon pitäisi suunnitella ja kokeillakin osaksi että saisi paperille tiivistettynä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Phosphate_rich_organ...

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Yhteiskunnan ongelmana on että tietoa on, mutta sitä ei oteta käyttöön. Tietävätkö esimerkiksi ministerit ja kansanedustajat mainitsemistasi ekopuhdistamoista? Tietääkö teollisuus? Pitääkö teollisuus puhdistamoita liian kalliina? Voiko ideaa käyttää maataloudessa? Paljon kysymyksiä :)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Nita, ihan oikein. Eri intressipiirit vetävät asioita eri suuntiin. Tietämättään toiset, ja useimmat tarkoituksella. Montako hellekesää peräkkäin tarvitaan, jotta konsensus ilmastonmuutoksen torjunnasta syntyy...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset