VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Nostetaan kasvuturve pöydälle

Vuonna 1955 Helsingin yliopiston professori Viljo Puustjärvi käynnisti kasvihuoneessa merkittävän koesarjan. Hän halusi parantaa peltoperäistä kasvihuonemultaa lisäämällä siihen rahkasammaleesta syntynyttä, suosta kaavittua pintaturvetta.

Eri maaseoksissa läpiviedyt kokeet yllättivät Puustjärven. Turpeen lisäys ei pelkästään nostanut satoja. Parhaimman sadon antoi seos, josta peltomulta jätettiin tykkänään pois. Pelkkä turve kasvatti eniten muun muassa tomaattia.

Tänään kasvuturve on käytännön testit läpäissyt, koko maapallolla tunnetun nykyaikaisen puutarha- ja kasvihuonetalouden kasvualusta. Euroopassa etenkin Hollanti ja Saksa ovat merkittäviä turvealustojen käyttäjiä.

Kasvuturpeen ominaisuudet tulevat sen soluista. Kuoltuaan solu pysyy huokoisena. Se imee vettä ja ravinteita pesusienen tapaan. Rahkasolukko säilyttää silti riittävästi ilmavuutta, mitä turpeen pintaan kylvettyjen kasvien juuret kaipaavat.

Parasta, vaaleaa kasvuturvetta saisimme Varsinais-Suomen kohosoilta, mutta ainutlaatuisuuttaan ne suot ovat jo lähes rajatut suojeluun. Nostokelpoista kasvuturvetta on silti kaikkialla maassamme. Kysynnän kasvaessa rahkasammalta voi viljellä lisää. 

Valtakunnalliselle soiden suojeluohjelmalle täytyisi vain löytyä yksimielisyys. Soista niin kuin muistakin luontotyypeistä olemme Aichin kansainvälisessä kokouksessa luvanneet suojella 17 prosenttia. Kun tähän pääsemme, sertifioidun kasvuturpeen nosto voi taloussoilta jatkua.

Syvältä nostettavasta polttoturpeesta poiketen pintasuon kasvuturve kasvaa vuosittain. Osaamme vuosikasvun laskea. Voimme säädellä vuotuista kasvuturpeen nostoa metsien hakkuun tapaan, Hans Carl von Carlowitzin 1713 ohjetta hieman muokaten: ”Turvetta ei saa nostaa enemmän kuin suot kasvavat”.

Vuosikymmeniä kasvuturve eli polttoturpeen kainalossa. Ennen kuin musta, maatunut polttoturve oli turvekoneen ulottuvilla, vaaleampi pintaturve oli joka tapauksessa kuorittava suon pinnalta. Lämpöarvoltaan se on pohjaturvetta heikompaa, eikä se ollut haluttua voimaloissa. Pintaturve jouti puutarhoille.

Kun polttoturpeen tuotanto oli kovassa nousussa, kasvuturve oli sen luonnollinen kylkiäinen. Kasvuturpeen osuus oli noin kymmenen prosenttia koko turvetuotannosta.

Tällä vuosikymmenellä turveala kärsii polttoturpeen rapistuneesta ilmastomaineesta. Uusia polttoturpeen soita ei enää avata entiseen tahtiin. Pinnoilta saatavan kasvuturpeen tuotanto laskee vielä polttoturvetta nopeammin.

Ymmärsimme kasvuturpeen vientimahdollisuudet jo varhain, ja vienti länsimaihin käynnistyi. Suomalaisen kasvuturpeen osuus kansainvälisistä markkinoista oli 1980-luvun alkupuolella kaksi prosenttia. Vientinousu notkahti 1990-luvulla, kun Baltian maat itsenäistyivät ja täyttivät vuosiksi maailman markkinat halvalla turpeellaan.

EU-aikana markkinatilanne on tasaantunut. Silti kasvuturve on meillä 2010-luvulla sangen vähän arvostettu vientituote. Vientiä Suomesta ei edes tilastoida tarkasti; tilastokeskus raportoi vain poltto- ja kasvuturpeen viennin yhteismäärän.

Kasvuturvetta ostetaan maailmalla kaikkiaan 40 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se on runsaat kaksi kertaa Suomen koko polttoturpeen tuotanto.

Turvetalouden voisi 2020-luvulla kääntää ylösalaisin. Sen päätuotteeksi voisi ottaa kasvuturpeen, ja päätavoitteeksi voisi ottaa luontoarvoiltaan sertifioidun ja puutarhaoloihin jalostetun kasvuturpeen viennin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Veli, ei nosteta kasvuturvetta - edes "pöydälle"!

"Virolaisen Tarton yliopiston tutkijat selvittivät ilokaasun muodostumista lähes 60 kohteessa eri puolilla maailmaa, havumetsävyöhykkeeltä sademetsiin."

Lähde:

https://www.nature.com/articles/s41467-018-03540-1...

---

”Tässä ei ole mitään hauskaa:

Kuivatut suot tupruttavat ilokaasua ilmaan. Tutkijoiden suositus on karu: kuivatettuja alueita pitäisi palauttaa entiseen kuntoon.

Tässä tutkimuksessa havaittiin, että tehokkaimmin ilokaasua syntyi puolikuvassa – tai puolimärässä – nitraattipitoisessa ympäristössä. Tutkijoiden mukaan luonnonvaraiset suot tai kosteikot ovat niin märkiä, että siellä ilokaasua ei muodostunut merkittäviä määriä. Jos suo kuitenkin kuivatettiin niin, että se jäi osittain märäksi, ilokaasun tupruttelu alkoi.

Entiset turvepellot pahimmat lähteet

Tutkijat suosittelevat, että jos ilokaasun pääsyä ilmakehään halutaan hillitä, luonnonvaraisia soita ja kosteikkoja on suojeltava kuivumiselta ja kuivatettuja alueita on palautettava entiseen kuntoon.
Myös Suomessa on selvitetty ilokaasun lähteitä, ja näissäkin tutkimuksissa on havaittu, että pahimmat lähteet ovat entiset turvepellot, jotka on otettu maatalous- tai metsityskäyttöön." - -

Lähde:

https://seura.fi/asiat/tiede-ja-luonto/ei-mitaan-h...

--

Tästä aiheesta jo hieman juttelimmekin blogissasi otsikolla "Suomen ilmastometsä pulskistuu, ei hiilijalanjälkeä":

http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25908...

Ehditkö jo tutustua em. Tarton tutkimukseen? Mitä mieltä olet?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tiedotearkisto: 2018 (4.4.2018)

"Ilokaasu ei ole naurun asia - soiden kuivatuksesta suuria ilokaasupäästöjä ilmakehään"

Nature Communications -tiedejulkaisussa vastikään ilmestynyt tutkimus osoittaa soiden ojituksen olevan maailmanlaajuisesti suuri ilokaasun lähde. Erityisesti rehevät ja ravinteikkaat suot puskevat tätä voimakasta kasvihuonekaasua ilmakehään kuivumisen seurauksena.

Ilmatieteen laitos oli yhdessä 22 muun instituutin kanssa mukana Tarton yliopiston johtamassa tutkimuksessa. Tutkijat peräänkuuluttavat artikkelissa toimia luonnontilaisten soiden säilyttämiseksi tai jo kuivattujen soiden palauttamiseksi luonnontilaan.

Tutkimuksessa selvitettiin kenttämittausten avulla turvemaiden ilokaasupäästöjä ja niihin vaikuttavia tekijöitä ympäri maailmaa. Tutkimuksessa havaittiin, että erityyppisten ja eri ilmastovyöhykkeillä sijaitsevien soiden ilokaasupäästöjä pystyttiin pitkälti selittämään maan kosteuden ja nitraattipitoisuuden avulla. Nitraatti on maan orgaanisen aineksen hajoamisessa syntyvä typen yhdiste ja kasviravinne ja muodostaa palasen ilokaasun muodostumiseen johtavassa kemiallisessa reaktioketjussa.

Tutkimuksen mukaan päästöt olivat sitä suuremmat, mitä korkeampia nitraattipitoisuuksia maasta löytyi. Kosteuden suhteen ilokaasua muodostui eniten sopivan kosteassa maassa, kun taas liian märässä tai liian kuivassa maassa ilokaasua ei juurikaan synny. Tämä tarkoittaa, että luonnontilaisilla soilla päästöt ovat tyypillisesti olemattomia, mutta ojitus muuttaa tilannetta radikaalisti kosteuden vähetessä sopivasti, erityisesti rehevillä soilla.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun eri puolilla maailmaa sijaitsevilla erityyppisillä luonnontilaisilla ja ojitetuilla soilla mitattuja ilokaasupäästöjä pystyttiin selittämään samalla, varsin yksinkertaisella mallilla.

Suot varastoineet paljon typpeä ja hiiltä

Suot ja kosteikot ovat aikojen saatossa varastoineet itseensä hiilen lisäksi yli kymmenesosan maailman typpivaroista. Kun suot kuivataan maa- tai metsätalouskäyttöön, niihin sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään hiilidioksidina. Vähemmän tunnettua on, että samaan aikaan turpeen sisältämä typpi vapautuu ilokaasuna eli typpioksiduulina. Typpioksiduuli on hiilidioksidia rajusti voimakkaampi kasvihuonekaasu ja vahingoittaa auringon ultraviolettisäteilyltä meitä suojaavaa otsonikerrosta. Erityisesti ravinteikkaat suot toimivat suurina ilokaasun eli typpioksiduulin lähteinä.

Koska ilokaasupäästöt kasvavat myös lämpötilan noustessa, ja toisaalta koska soiden raivaus on nykyään kiihkeintä trooppisilla leveysasteilla, on trooppisten soiden suojelu kuivaamiselta erittäin tärkeää ilmakehän suojelun ja ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta.

Lähde:

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/510014606

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Suomessa turvesoita on n.9 miljoonaa ha,josta ojitettuja vajaat 6 milj, ha,josta käytössä vain n.70 000 ha.
Meillä on valtavat turvevarat, joita voitaisiin käyttää kestävästi suuria määriä ja siten luoda työtä, hyvinvointia ja vaurautta maakuntiin. Juuri sinne missä eniten tarvitaan työtä.
Suomessa on suojeltuja turvesoita ehkä eniten suhteessa maapinta-alaan kuin missään muualla.
Miksi päättäjät jahkailevat?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Martti, miten turvevarat käytetään kestävästi?

Martti, ehkä päättäjät jahkailevat juuri siksi, että turve tulee jättääkin sen omille sijoilleen (vrt. edellä esittämäni tutkimustulokset).

Lisäksi "Ympäristöjärjestöjen rahoitusta ehdotetaan valtion budjetissa vähennettävän 0,6 prosenttia tai 105 000 euroa vuonna 2019. Ratkaisu olisi kestämätön. Valmisteilla oleva maakuntauudistus heikentää toteutuessaan valtion viranomaisten roolia maankäytön ja ympäristölupien valvonnassa [vrt. LUOVA-virasto, oma lisäys]. Tämä lisää kansalaisten ja järjestöjen vastuuta ympäristön valvonnassa, mikä on myös julkisesti todettu valmistelun yhteydessä. Siten ympäristöjärjestöjen toimintaedellytykset ja resurssit tulee tässä tilanteessa turvata valtion budjetissa rahoitusta lisäämällä."

https://www.sll.fi/ajankohtaista/verkkouutiset/ymp...

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No miten sitten meinataan viljellä ruokaa, kasvaahan tomaatti kivivillassakin. Onhan kasvihuoneissa kasvualustana villa-alusta johon tulee ravinnevesi ja tomaatti siinä kasvaa, nyt ihminen viljelee ja samalla tulee ruokaa ja samalla sinileväkin saa ravintoa eli ihminen joutuu tekemään sillai, että tekee hyvää ja samalla pahaa, ei varmaan koskaan ihminen voi tehä sillai, että viljely tuottaisi vain positiivia tuloksia eli kaikissa ruuissa on hyvää ja sitten on huonoja ominaisuuksia, ei ole semmosta tuotetta jossa oisi vain hyvää. Esim kahvissa on hyviä puolia ja sitten siinä on niitä huonojakin,näin on kaikki ruuat, kanelissa on hyviä juttuja ja sitten siinä on huono asia mukana, maksalle myrkky tai jos syömme pottuja, niin tärkkelys nostaa rajusti verensokeria kuten vehnä jne ja turve tuottaa ilokaasua ja sitten se on hyvä kasvualusta, eli et voi mitään tehä sillai, että tekemisessä oisi vain positiiviset tekijät mukana.Jne. Jos istut ja teet työtä, työn saan valmiiksi ja se hyvä asia, mutta sitten se istuminen on taas huono asia jne.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jali, ihan hyvin juoksuttelet asioita - noin yleisellä tasolla.

Luonto ei kauan enää tee meidän kanssa kompromisseja.

Meidän tulisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja yksinkertaisesti hiljentää tätä nykyistä hullua kerskakulutusta. Tulisi miettiä, miten teemme kestävämmin ts. vähemmällä luonnonvarojen tuhlauksella asioita. Meidän maapallo ei yksinkertaisesti kestä tällaista länsimaista kulutusjuhlaa.

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Kyllähän ihminen on ympäristöään pahasti pilannut, mutta myös maailmanlopun ennustajilla on kirves kilahtanut väliin kiveen. Kovin on oltu joukkohysteriassa hiilidioksidinkin syyllistämisessä, ilman tietoa itse asiassa. Varmuuden vuoksihan sitä pitäisi varautua, mutta olisi se kiva nähdä sellaisiakin uusia laskelmia, joissa metaanin ja ilokaasunkin vaikutusta on arvioitu. Ja kenttäkokeita, vaikutusta ilmakehään suljetuissa olosuhteissa.

Luonnontilaiset aapasuot tuottavat siis metaania, jonka sanotaan olevan ilmakehän lämmittämisessä 20 kertaa tehokkaampaa kuin hiilidioksidi. Ojitettu metsämaa ja suo tuottaa sitten ilokaasua, minkä sanotaan olevan muutaman sataa kertaa hiilidioksidia tehokkaampaa. Mutta jos tuo turve otetaankin ja poltetaan, niin syntyy lähinnä vain hiilidioksidia ja vettä, sekä hiili- ja muuta pölyä. Polttoturpeen käytöllä estetään ilokaasun synty. Kasvuturpeen käytöllä on sama vaikutus, mikäli turve lopulta poltetaan. Mitähän kaikkea syntyy, jos lopulta kompostoidaan? Pitäisikö siis ympäristäsyistä lisätä ojitettujen alueiden turpeen käyttöä ja metsäojitukset kieltää kokonaan?

Nuori suo toimii hiilinieluna, myös turpeenoton jälkeen. Vanha suo sen sijaan ei vakio-olosuhteissa tietyn paksuuden saavuttuaan kasva enää lainkaan, vaan palaa aerobisesti pintaosiltaan tuottaen hiilidioksidia ja ilokaasua ja anaerobisesti pohjaltaan tuottaen metaania. Pitäisikö siis kaikki suot polttaa pikaisesti energiaksi ja panna ne keräämään hiilidioksidia?

Esitän tässä siis vain sitä, että kovin vähäisillä tiedoilla ilmastopolitiikkaa teemme. Ja maapallon rajathan laajenevat joka päivä, se on itsestään selvää, ja energiaa on kaikkialla. Siitä huolimatta ahne ihminen saattaa saada katastrofeja aikaiseksi.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Maurilla olikin jännää tietoo eli siis jos tieto on vain yksipuolista kuten nyt ilokaasu näyttäisi, niin se sitten viekin harhaan eli siis turvetta voisi poltaa ja käyttää kasvuturpeena ja kait turpeet vaativat sen 10 000 vuotta että tulee uutta eli siis jos käyttää turvetta , niin sillä sitten estetään ilokaasu. No hiilen varastot ovat jotain ilmassa ja maapallossa jotain 60 000GtC ja ilmassa sitä on hiiltä co2 nyt 412ppm. Tämä Veli Pohjosen blogi pitää minun saattaa kaupunginvastuuston eräälle poliitikolle joka toimii Vapossakin täällä Kajaanissa. Tässä oli hyvää tietoo Maurilta ja muiltakin osallistujilta

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Eli siis oli tutkimus, että ilokaasu on mörkö ja nyt sitten Mauri esitti asian eritavalla että ilokaasu ei oisikaan mörkö eli siis onko sillai, että tutkitaan vain jotain tiettyä aluetta ja sitten kokonaisuus on toinen kun ei olekaan tutkittu loppuun asti vai?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jali, ihan totta. Vertailevaa tutkimusta asiasta tarvitaan, ennen kuin teemme päätöksiä. Muistettava kuitenkin aina, etä suot kuuluvat monipuoliseen alkuperäiseen luontoomme, ja ne ovat meille aina tärkeitä monimuotoisuuden saarekkeita ja virkistyksen lähteitä. Noita arvoja ei voi mitata rahassa.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Nii no miten sitten ihmisen pitää käyttää luontoa että saisi toimeentulon, miten keksitään työtä ilman soita

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Arvokeskustelu soiden suojelusta kontra talouskäytöstä tulee käydä seuraavien vaalien alla. Yleisesti ottaen ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta tulee käydä rakentavaa keskustelua ilman poliittista kiihkoilua.

Kyse ei ehkä ole toimeentulosta niinkään, vaan yleisistä elämän edellytyksistä maapallolla. Kun turvataan elämä, vasta sen jälkeen voi miettiä toimeentuloa. Siis talousmielessä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset