Kehitysavun suurta linjaa kannattaa jatkaa
Afrikkaan antamaamme kehitysapua on vuosikausia mollattu tehottomaksi. Sitä on verrattu Kankkulan kaivoon. Rahaa vain kaadetaan Afrikkaan vuodesta toiseen.
Kehitysavun suuri linja on mollaajilta hämärtynyt. Se vedettiin 60 vuotta sitten. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön (FAO:n) pääjohtaja varoitti että kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on ajautumassa nälänhätään.
Nälänhädästä oli silloin tuoreita muistoja Neuvostoliitosta. Siihen kuuluneessa Ukrainassa kuoli 1920- ja 1930-luvuilla miljoonia ihmisiä.
Toisen maailmansodan jälkeen maapallon väkiluvun arvioitiin räjähtävän etenkin Afrikan köyhissä maissa, kun uuden lääketieteen sovellukset sinne yltävät. Kehitysavun ytimeen nousi jokapäiväinen leipä. Päätavoitteeksi tuli torjua Afrikan maita uhkaava nälänhätä.
Tänään ymmärrämme, että YK:n suurta linjaa olisi kannattanut heti syventää. Linjan jatkotavoitteeksi olisi kannattanut kirjata nälkäpakolaisten vaelluksen ja sitä seuraavan hallitsemattoman maastamuuton ennalta ehkäisy.
Suomi liittyi kehitysapuun 1965. Ulkoministeriöön perustettiin kehitysaputoimisto. Sen vetäjiksi tulivat Jaakko Iloniemi ja Martti Ahtisaari.
YK:n nälkäennustus tuli ajankohtaiseksi Etiopiassa vuonna 1984. Maata koetteli silloin ennen kokematon kuivuus. Perättäisten vuosien kuivuusjakso oli vienyt mukanaan kyläläisiltä viljan siemenet. Kun sissien kanssa sotiva hallitus ei pystynyt jakamaan maaseudun kyliin siemenviljaa, miljoonalle viljelijälle tuli nälänhätä. He jättivät kotipeltonsa ja lähtivät vaeltamaan perheineen kohti kaupunkeja.
YK:n pika-apu pysäytti perheet leireihin. Nälänhätä poistui, mutta vain tilapäisesti.
Me rikkaat maat lisäsimme Etiopian kehitysapua. Hankkeilla oli yhteinen tavoite. Viljasadot on saatava pysyvään nousuun, jotta vuoden 1984 nälkä ja pakolaisaalto eivät enää toistu.
Etiopian maanviljelyä kehitettiin niin, että vettä säästyy ja maaperä hoituu. Pengerrykset ilmestyivät ylänkömaan peltomaisemaan, keräämään sadekauden yli pursuavaa kosteutta.
Suomi oli Etiopian kehitysavussa mukana, kun jokilaaksojen ylärinteille viljeltiin energiapuuta. Juurillaan puut pysäyttivät rinnemaan kulumisen ja tekivät maaperän huokoiseksi. Sateet ohjautuivat enemmän pohjaveteen ja siten viiveellä alarinteiden viljamaille. Viljasadot paranivat.
Mitä Etiopian ruoan tuotannolle tapahtui? FAO:n tarkat lukemat alkavat 1993, kun pohjoinen Eritrea oli irtaantunut emämaasta. Etiopian vuotuinen viljasato oli silloin seitsemän miljoonaa tonnia. Vuonna 2017 viljasato oli 25,1 miljoonaa tonnia eli yli kolminkertainen alkulukemaan verrattuna.
Tärkeämpi on ruokaturvan paraneminen. Köyhässä Afrikan maassa sen yksinkertaisin mittari on henkeä kohti laskettu vuotuinen viljasato. Vuonna 1993 etiopialaisia oli 53 miljoonaa ja vuonna 2017 jo 105 miljoonaa. Silti henkeä kohti laskettu viljan tuotanto nousi. Ruokaturva oli 131 kiloa jakson alussa ja 239 kiloa jakson lopussa.
Onhan Etiopian ruokaturvassa silti vielä tarvetta nostaa. Esimerkiksi turvallisessa Suomessa tuotamme vuodessa viljaa keskimäärin 600 kiloa per henki.
Etiopia osoitti, että kehitysapu tuo tulosta kun avun ohjaa suureen linjaan: kohdemaan ruokaturvaan. Koko Afrikan kehitysavulla oli osansa siinä, että pääosa maailman väestöstä sai jokapäiväisen leipänsä. Emme ajautuneetkaan YK:n pelkäämään nälänhätään.
Onnistuneella Etiopian avulla on osansa myös siinä, että maa näyttäytyi Euroopassa verraten hillittynä 2010-luvun maastamuutossa. Etiopialaisia pakolaisia ei Suomen raja-asemillakaan juuri näkynyt, kun koimme vuoden 2015 hämmentävän, pienimuotoisen kansainvaelluksen.
Vuoden 2015 jälkeen olemme alkaneet ymmärtää, että Suomen kannattaisi pysyä mukana kehitysavun suuressa linjassa.
Miksei Suomi voisi toimia kuin Singapore?
Ilmoita asiaton viesti
Monet nykyiset ”kehitysmaat” ovat jo rikkaampia kuin nykyiset lahjoittajamaat silloin, kun aloittivat kehitysavun ja avokätisyyden. Ruotsin ja muiden kehitysapu ajettiin ylös silloin, kun väestön ikärakenne oli vielä suotuisa ja sen jälkeen on ylläpidetty tasoa. Singaporessa jo valmistellaan kansaa väestön vanhenemisen kustannuksiin ja siitä johtuviin veronkorotuksiin. Singapore ei tule ikinä antamaan Ruotsin, Norjan tai Alankomaiden tavoin kehitysapua. Ainakaan niin kauan, kuin kiinalaiset ovat siellä vallassa. Sama koskee Taivania ja Hongkongia. Kiinalaiset ovat geneettisesti itsekkäämpiä kuin Annex II -maiden valtaväestö. Sama ilmiö näkyy Taivanin ja Hongkongin budjeteissa. (Ensimmäisessä virkkeessä en viittaa näihin mainittuihin maihin, jotka OVAT jo NYT rikkaampia kuin nykyiset lahjoittajamaat OVAT NYT huolimatta kehitysmaan virallisesta asemastaan YK:ssa. Viittaan paljon suurempaan määrään maita, jotka ovat rikkaampia kuin nykyiset lahjoittajamaat aloittaessaan toimintansa ja joita ei kiinnosta pätkääkään aloittaa omien resurssiensa antaminen muiden käyttöön).
Singaporen BKT asukasta kohti 2017 oli 85535 USD, Norjan 64800 USD, Suomen 40586 USD. Silti Singapore on virallisesti ”kehitysmaa” YK:ssa.
http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252626-…
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoituksestasi voisi päätellä myös sen, että mitä enemmän Afrikan maita autetaan, sitä enemmän väkiluku kasvaa? Minä en usko alkuunkaan, että pieni Suomi tai edes isommat kehittyneet valtiot voisivat ratkaista Afrikan ongelmat ja estää sieltä tulevan väestön joukkopaon esimerkiksi juuri tänne Eurooppaan ja vaaralliset Välimeren ylitykset saataisiin loppumaan.
Niin kauan kuin Afrikan maiden omat maat riistävät kansaansa, sotivat ja kylvävät kauhua, niin ongelmat eivät poistu mihinkään. Ratkaisevaa on se, että Afrikan maiden johtajat ja hallitukset ryhtyvät itse toimeen ja jakavat sitä rikkautta ja varallisuutta tasaisemmin mitä näistä Afrikan valtioista löytyy. Siellä on edelleenkin valtava potentiaali vaikka mihin, mutta ei todellista halua.
Sitäpaitsi kehitysapua ei pitäisi koskaan jakaa rahana yhdellekään valtiolle, vaan se vanha sanonta anna onki, älä kalaa pitää edelleenkin paikkansa. Kehitysavun antamisessa on varmasti onnistuttukin, mutta juurisyihin puuttuminen vaatii paljon enemmän näiltä valtioilta itseltään.
Ilmoita asiaton viesti
Taas Afrikka. Saharan eteläpuolinen Afrikka nykyisellä väestöllään ei voi kehittyä niin, että alueen maista tulisi eurooppalaisten tai kiinalaisten maiden kaltaisia kehittyneitä, korkean teknologian yhteiskuntia. On alueellista vaihtelua Saharan eteläpuolisen Afrikan sisällä, mutta yleisesti voidaan sanoa, että alueen väestön henkiset ominaisuudet eivät mahdollista kehitystä kehitysmaasta kehittyneeksi maaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kehitysapu ja Afrikka. Aina Afrikka. Minunkin eiliseen kirjoitukseeni tuli typeriä kommentteja. Aina Afrikka. Sitä ja tätä Afrikassa. SUURIN OSA KEHITYSAVUSTA EI MENE AFRIKKAAN, vaan se suunnataan aivan muille maille.
Ilmoita asiaton viesti
Jos joku ymmärtää yllä olevan väärin, sanon, että tarkoitan sitä, että nykyisestä kehitysavusta (koko potti, en viittaa Suomeen erityisesti) liian pieni osuus menee vähiten kehittyneisiin maihin ja sinne, missä on suurin KHL (kokonaishedelmällisyysluku, englanniksi TFR).
Ilmoita asiaton viesti
Vähän pelkistettynä: parasta kehitysapua olisi ostaa elintarvikkeita Afrikasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kehitysavusta on tullut kehittymättömyysapua monessa autettavassa maassa, koska rahat menevät suurelta osin korruptoituneiden vallanpitäjien ”omiin liiveihin.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Dambisa_Moyo
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen kannattaisi pysyä mukana kehitysavun suuressa linjassa.”
Suuri linjahan ei ole auttaminen, vaan verorahojen kuluttaminen. Koskaan päätavoite ei ole ollut laittaa joku asia kuntoon. Päätavoite on aina ollut nostaa kehitys apu x% BKTstä.
Ilmoita asiaton viesti
Globalisaatio pitää viedä afrikkaan, niinkuin vietiin aasiaankin.
Valtava markkina potentiaali ja samalla ratkeaa ongelma kuin itsestään.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitin grafeenia koskevassa blogissasi mm. näin:
”Veli & co, katsokaa Yle.fi (31.1.2013) alla:
– -”EU:n kaikkien aikojen suurin apurahapotti annettiin tällä viikolla grafeenin tutkimukseen. Hiilipohjaisen materiaalin tutkimus sai seuraavan kymmenen vuoden ajalle miljardin euron tuen. Palkittua tutkimusprojektia johtaa Göteborgissa suomalaisprofessori Jari Kinaret.” – –
https://yle.fi/uutiset/3-6473809
Mitäpä em. tutkimus on poikinut? Missä kerrottu tulokset? Onko sinulla, Veli, niistä tietoa?”
—
Jostakin syystä videopätkä ei ole enää nähtävissä (!). Miksiköhän?
Vastausta en myöskään saanut sinulta kysymykseen, mitä Kinaretin miljardin euron grafeenitutkimus on meille antanut?
Grafeenikalvoilla merivedestä saatava juoma- ja kasteluvesi olisi se ”onki” mitä kuivuudesta kärsivissä kehitysmaissa tarvittaisiin. Ja olisihan se apu meillekin jätevesien puhdistamiseksi esim. muovista, lääkejäämistä ym.
Ehditkö, Veli, nyt vastaamaan?
—
Löysin tämän alla:
http://graphene-flagship.eu/
… mutta missä on suomen kielellä grafeenin tutkimustuloksista tähän mennessä? Vai ovatko ne ehkä liikesalaisuuksia?
Ymmärsin, että miljardi yhteisiä eu-varojamme annettiin tutkimukselle eikä vain yksityisille yrityksille.
Ilmoita asiaton viesti
Kirsi, enpä tiedä grafeenin uusimmista kuvioista juuri enempää; Puolan yliopistossa tutkitaan eri puulajien soveltuvuutta. Kansainvälisessä netissä aihe pyörii päivittäin.
Ilmoita asiaton viesti
Eli Kinaretin EU:lta saama grafeenimiljardi hävisi kuin tuhka tuuleen – pysyäksemme näissä hiiliatomeissa edelleen 😉
Vai olisiko joku ehkä kuvaavampi esimerkki – vaikka Saharasta?… 😉
Ilmoita asiaton viesti
Muistan hyvin tuon Hallituskadulla olleen vaatimattoman kehitysaputoimiston. Jossain vaiheessa siitä tuli Ulkoministeriön demarilinnake 1970-luvulla (ilmeisesti Sorsan pari ulkoministerikautta vaikuttivat) alkaen ja ahneus kasvoi kunnes rakennettiin Katajanokalle ihan oma komea talo ulkomaan köyhien auttamiseen. Muu ministeriö oli hajallaan 18 pisteessä ympäri kaupunkia kunnes saivat sitten Merikasarmin. – Olen aina ihmetellyt, miksi näillä avustusinstansseilla pitää olla hulppeat puitteet ja johtajaportaalla keskimääräistä paremmat palkat vaatimustasoon nähden. Ei oikein saa vaikutelmaa esimerkillä johtamisesta.
Etiopiasta ei todellakaan ole tullut Suomeen kovinkaan paljon porukkaa, mikä on sinänsä sääli koska heidän työllistymisasteensa täällä – kuten kenialaistenkin – on tilastojen mukaan jopa parempi kuin suomalaisten. Sen sijaan eritrealaisia on tullut, jopa EUn ns. taakanjakoperiaatteella parisen tuhatta, mikä on sinänsä hämmentävää. Eihän perusteena saisi olla se, että siellä on tämä ikävä pitkä ”kansalaispalvelus”. Nähtäväksi jää, kotiutuvatko yhtä hyvin kuin etiopialaiset, toivottavasti.
Määritelmä vuoden 2015 ”hämmentävä, pienimuotoinen kansainvaellus” on mielestäni melkoinen aliarviointi tuolloisesta tilanteesta. 32.500 tulijaa 5,5-miljoonaiseen maahan. Nyt, kun 45-miljoonaiseen Espanjaan on tullut vain 27.000, on kyseessä suuri ongelma ja EU on luvannut kriisintorjuntaan 30 milj. euroa. Jotain epäsuhtaa tässä näyttää olevan…
24 vuodessa Etiopian väkiluku siis kaksinkertaistunut. 48 vuodessa se ei tuosta vain kaksinkertaistu vaan potensseilla mennään. Mikään viljakasvi ei tuohon pystyne. Miksi ihmeessä tuohon juurisyyhyn eli Afrikan väestöräjähdykseen ei häveliäästi puututa, vaan kaikkeen muuhun?
Blogisti on ilmeisesti Etiopian-tuntija? Kun siellä näyttää tuo kehitysapu harvinaisesti onnistuneen, niin onko siellä ollut viisaammat ja vähemmän korruptoituneet päättäjät? Tietämykseni maasta on hävettävän pieni rajoittuen vain kopteihin ja keisari Selassie’en.
Ilmoita asiaton viesti