VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Etanolia, energiabambua ja etiopiansinappia

  • Etanolin tuotanto USA:ssa
    Etanolin tuotanto USA:ssa

Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee lopusta, fossiilisen öljyn osuudesta.

Pariisin 2015 ilmastokokous päätti että hiilijalanjälkeä on pienennettävä. Euroopan unionin parlamentti puolestaan asetti alkuvuodesta 2018 jäsenmailleen tavoitteeksi, että etanolin prosentti nousee tasolle 12 vuoteen 2030 mennessä.

Bioetanoli on 1970-luvulla keksityn energiaviljelyn näkyvin tuote. Kun tutkimus- ja kehitystyötä oli tehty 30 vuotta, maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Harppaus tapahtui 2005, etanoli pääsi Chicagon pörssiin. Sen jälkeen etanolin tuotanto on USA:ssa nelinkertaistunut.

Energiaviljelyn alussa tiedemaailmassa käytiin läpi kaikki biomassakasvit, joista polttoalkoholia voisi tislata. Meillä harkinnassa olivat sokerijuurikas, rypsi, peruna, vehnä, ohra, viljan olki, järviruoko, ruokohelpi, energiapaju, rauduskoivu ja ylipäänsä metsähake.

Maailman etanoli tislataan nyt pääosin kahdesta kasvista. Vahvin tuottaja on Yhdysvallat, maissillaan. Kakkonen on Brasilia, sokeriruo’olla. Vuonna 2017 USA tuotti kaikesta maapallon bioetanolista 58 prosenttia ja Brasilia puolestaan 26 prosenttia.

Euroopan unioni on etanolin maailmanlistalla kolmantena, mutta vain viidellä prosentilla. EU on pitkään kiistellyt edistääkö energiaviljelyä. Kiistelyn epäilevä osapuoli on vuosia vastustanut ajatusta ennusteella, että ruoan hinta maailmalla nousee kun osan pelloista viljelee energiakasveille.

Ennuste osuu harhaan. Vehnän maailmanhinta on pitkäaikaisessa laskussa. Inflaatiosta puhdistettu maailmanpankin tilasto kertoo, että tonni vehnää maksoi 306 dollaria vuonna 1960 ja 181 dollaria vuonna 2017. Etanolivilja maissin hinta laski puolestaan 249:stä 135 dollariin tonnilta.

Amerikkalaisen ajattelun mukaan bioetanoli ei syrji ruoan tuotantoa vaan tukee sitä. Malliesimerkki on amerikkalainen tislaamo. Se ostaa ensin viljelijältä 1000 kiloa maissia. Seuraavaksi maissi tislataan alkoholiksi. Sitten tislaamo myy markkinoille kaksi energiaviljelyn lopputuotetta: 378 litraa etanolia ja 309 kuivakiloa rehua. Etanoli menee nesteenä autoilijoille, rehu (mäski) menee sikatiloille. Sianlihan kysynnän kasvu USA:ssa takaa rehulle menekin ja samalla puskuroi etanolin myynnin.

Meillä energiaviljelyn ja etanolin kehitys mataavat alkuvaiheessaan. Suunnittelussa pisimmällä on oululaisen Chempolis-yhtiön ideoima Sievin etanolilaitos. Scanchips –nimellä kehitettävä laitos käyttää biohaketta (chips), jonka raaka-aine saadaan lehtipuusta, ruokohelvestä ja oljesta. Sievin laitos on monimutkaisen suunnitteluketjunsa loppusuoralla.

Askelta pidemmälle Chempolis on edennyt Intiassa, missä etanolin raaka-aineena käytetään viljeltyä ja luonnostakin kerättävää energiabambua. Sievin laitos voi käyttää Intian oppeja tulevassa tehtaassaan. Sievin lähialueen viljelijöille on puolestaan jo kehitetty suomalainen energiabambu: suopohjille istutettava energiapaju.

Sievin laitosta kertaluokkaa kookkaampi on UPM:n kaavailema Kotkan laitos. Se käyttäisi raaka-aineenaan kotimaista metsäbiomassaa ja sen lisäksi Uruguayssa energiaviljellystä, kaalinsukuisesta etiopiansinapista uutettua, Suomeen laivattua kasviöljyä.

Etiopiansinappi on merkittävimpiä energiaviljelyn viime vuosien löytöjä. Siitä valmistetulla, sataprosenttisella polttoalkoholilla lensi suihkukone Kanadassa ensimmäisen koelentonsa vuonna 2012. Lentokoneiden fossiilipolttoaineen korvaaminenhan on ilmastokamppailun kasvava ongelma. Maapallon hiilidioksidin päästöistä jo kymmenen prosenttia tulee lentokoneista.

Etiopiansinappi on sukua energiarypsille, jonka viljelyä Suomessakin tutkittiin 30 vuotta sitten. Halventunut fossiiliöljy lamautti tutkimuksen. Vielä runsas 10 vuotta sitten sinappikasveja viljeltiin silti koemielessä Varsinais-Suomen maatiloilla. Viljelijät puristivat siemenistä traktoreihinsa omaa dieseliä. Traktorit jyrisivät pelloilla aikansa. Sitten ajatus jäi muhimaan.

Energiaviljely olisi Suomessa lopultakin elvytettävä, nyt ilmastosyistä. Uusiutuvan polttonesteen tarpeen takaavat niin jokapäiväinen autoilumme, EU:n uudet biosäännökset  kuin alati lisääntyvä lentomatkailumme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Pari kommenttia
1) Etanolia voi lisätä useimpien bensiinimoottoreiden polttoaineeseen, vaikkei kyse olisikaan flexifuel- tai vastaavasta moottorista. Omassa vanhassa rellussani jos kesällä tankkaa puolet E85-etanolibensiiniä ja puolet tavallista 95 oktaanista, ei juuri huomaa eroa toiminnassa. Uusissa autoissa toki takuu saattaa raueta moisesta. Eräässä vanhassa Corsassa oli kaasari, josta etanoli söi kumiosan, ettei viina ihan kaikille sovi.

2) "Siitä valmistetulla, sataprosenttisella polttoalkoholilla lensi suihkukone Kanadassa ensimmäisen koelentonsa vuonna 2012. " Näkyvät puhuvan biopolttoaineesta. Koska etiopiansinappi on öljykasvi ja koska suihkumoottoreita ei ole rakenettu etanolilla käyviksi, kyse oli mitä ilmeisemmin biokerosiinista.

3) Suomessa tankattavissa oleva bioetanoli ei ole vaatinut peltopinta-alaa viljelyyn, koska se tehdään jätteistä.

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Minä kun ajelen kaasuautolla (biokaasu muuten tehdään jätteistä), ihmettelen sitä, että kasvatetaan pellolla polttoaineen raaka-ainetta kun voisin kasvattaa ihmisravinnoksi kelpaavia kasveja.
Talviaikaan bioetanoli on saastuttavampaa kuin bensiini ja diesel.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Menee energiapolitiikasta Suomen maatalouspolitiikan puolelle, mutta en minä pitäisi sitä kovin huonona, jos Suomen "pelto-omavaraisuusaste" olisi 120%, mutta elintarviketuotannon omavaraisuusaste n. 80%. Eli pahan päivän varalle olisi ylimääräistä peltoa, mutta normitilanteessa tuotaisiin viljaa ulkomailta. Tässä oletuksena, että tuo ruokahuollon ulkopuolinen pelto tuottaisi vähemmillä tukiaisilla.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Veli, mikä on "Etanolin tuotanto USA:ssa" -kuvan lähde?

Annatko myös muitakin tekstissäsi olevia tietoja koskevia lähteitä, jos mahdollista?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Leppä Tyrnävällä: "Suomi on siirtymässä fossii­li­ta­louden aikakaudesta biotalouden aikakauteen"

https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/40...

---

Tutkija: Ruoan­tuo­tannon alasajo Suomessa olisi vastuutonta – ”Ruoasta ei pitäisi puhua samoilla termeillä kuin autoista tai kännyköistä”

https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/40...

---

Suomen tulee pian valita, ohjataanko pellot ruoantuotantoon vai biotalouteen? Melkoisen isoja arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä...

"Ristiriita ruoan- ja biopolttoainetuotannon välillä on monimutkainen, ja sen välttämiseksi tarvittaisiin huolellista ympäristönsuojeluun ja kestävään tuotantoon liittyvää suunnittelua." (Artikkelin tiedot perustuvat tutkimusraporttiin, joka esiteltiin Kenian kansallisessa akatemiassa Nairobissa kesäkuussa 2007. Julkaistu: 30.1.2008)

Lähde:

https://www.ykliitto.fi/uutiset-ja-tiedotus/uutisa...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Edelliseen kommenttiini liittyen - ja Veli, hiukan ohi aiheen, mutta asiani on tärkeä:

Otetaanko mallia Sveitsistä? Ks. Maaseudun Tulevaisuus:

"Kansa äänesti ruokaturvan perustuslakiin Sveitsissä" (Maatalous 25.09.2017 Riitta Mustonen):

Sveitsin tuottajaliiton aloite saada ruokaturvallisuus perustuslakiin voitti sunnuntain kansanäänestyksessä vahvoin luvuin. 78,7 prosenttia äänesti aloitteen puolesta.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/kans...

Katso myös (MT pääkirjoitus 6.8.2018):

"Ruokaturvallisuudesta kauppasodan uhri"

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/p...

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen

Olen ruoantuotannon omavaraisuudesta samaa mieltä ... Mekin voisimme (Suomi voisi) määrittää ruoantuotannolle omavaraisuusasteen, esim. 80 %, mikä olisi biotalouden yläpuolella. Sveitsistä voisi ottaa mallia - ja panna mallin vielä paremmaksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset