VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Propsin aikana metsän talous kasvoi

Takavuosilta muistamme metsistä hakatun pöllin tapaisen, jolla oli kauppanimenä propsi. Suomen kielen sana muuntui englannista: pitprop, mikä tarkoittaa kaivoskuopan (pit) tukipaalua (prop).

Veimme taannoin propsia Englannin kivihiiliteollisuudelle. Propsi oli pääosaksi mäntyä, jolla oli kestävän tukipuun maine kaivoksen käytävissä. Läpimitaltaan propsi oli 5-23 senttistä, siis nykyisen sellupuun luokkaa.

Propsin kauppa alkoi 1870-luvulla, kun kivihiiltä louhittiin Englannissa yhä enemmän ja yhä syvemmältä. Propsivienti ylitti miljoona kiintokuutiota 1900-luvun alussa. Vienti näkyi yksityismetsissä. Hoitavasta harvennuksesta sai muutakin kuin polttopuuta.

Vuonna 1913 propsin vienti saavutti huippunsa, kaksi miljoonaa kuutiota. Samaan aikaan metsäteollisuus käytti puuta kotimaassa yhdeksän miljoonaa kuutiota.

Propsipuun kasvatus, korjuu, osto ja vienti olivat 1900-luvun metsäyrittäjyyttä. Metsän talous kasvoi. Kuumimmillaan, Korean sodan aikoihin 1950-luvun alussa pelkästään pyöreän puun kauppa ja vienti työllistivät 700 suomalaista pienyrittäjää. Puun kasvattajia oli mukana tuhansittain.

Kannattavaan propsin kauppaan liittyivät myös sahat sekä Metsähallitus. Erikoisin propsiyrittäjä oli Metsäliitto. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) perusti 1934 nykyisen metsäjättinsä alun perin perin pyöreän puun vientiliikkeeksi.

Toisen maailmansodan jälkeen propsin kysyntä väheni, kun Englannin kivihiilikaivosten tuotanto kääntyi laskuun. Propsia häiritsi myös kotimaamme metsäteollisuuden ja puun kasvattajien kesken syntynyt riita pyöreän puun viennistä. Teollisuus vakuutti, että kaikelle puulle on kotimainen käyttö. Propsipuun viennille lyötiin epäisänmaallisuuden leima.

Propsivienti jatkui silti, kieltolakiajalle tyyppisenä kansallisurheiluna. Pienyrittäjien käyttämiä lastauspaikkoja oli kätkössä pitkin rannikkoamme.

1900-luvun jälkipuoliskolla propsikauppa viimein loppui. Se näkyy nyt puustossamme. Keskimäärin metsiemme kasvu ylitti poistuman vuonna 1960, samoihin aikoihin kun propsista luovuttiin. Siitä lähtien puun ylituotanto on paisunut.

Ylituotanto ei johdu tukkipuusta, vaan propsikoon harvennuspuusta. Etenkin ensiharvennusten kannattavuus metsissämme putosi, kun propsi poistui viennistä. Näemme sen kaikkialla maassamme. Harventamattomat talousmetsät odottavat propsiin verrattavaa uutta kysyntää.

Kyseessä on 2020-luvun biotalouden suurin haaste. Miten löytää uusia ostajia ja uusia käyttömuotoja ylituotannon puulle? Biotalous ja sen tutkimus ajavat nyt takaa kaikkia niitä vielä löytymättömiä arvohiilen ketjuja, joita puhtaassa propsin ydinpuussa on.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

Suomi hirtti itsensä tolkuttomiin veroihin ja silloin talous on jumissa.

Uusia innovatiivisia keksintöjä on, mutta logistiikkaverot tekevät ne kannattamattomiksi.

Kepu on maaseudun pahin vihollinen.

Esim. Egyptinparrua menisi koko Arabimaailmaan. Tekniikka on olemassa, mutta sekin on veroilla tuhottu sektori.

Pekka Iiskonmaki

Suomalaisen ja ruotsalaisen metsämyyntitykin eron näkee jo lentokentällä.

Ruotsalaisella ei ole pakkosuomea ja siksi hän on erittäin kielitaitoinen verrattuna suomalaiseen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Veli, tulipa mieleeni kun propseista puhut, miksi näitä nykymaailman lenteleviä pikku lennokkeja eli droneja ei kehitetä propsien korjuuseen.

Mielessäni ihan nään jo kun nykymaajussien lapset ja nuoret keräisivät ihan mielikseen metsätiloilta pois turhat pikkupuut, propsit, nättiin kasaan, josta biotuotelaitoksen auto ne kävisi keräämässä kuin maitotonkat laiturilta entisajan malliin.

Eihän näiden nykyisten dronejen tulisi olla paljonkaan voimakkaampia, kun ne jo tähän hommaan pystyisivät. Propsit kerättäisiin droneilla kuin kukat kedolta, vanhingoittamatta naapuripuita ja aiheuttamatta juurivahinkoja.

Mitäpä sanot?

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen

Joensuun yliopistossa etsittiin parikymmentä vuotta sitten erilaisia menetelmiä, millä pienpuun saa kätevästi ja riittävän halvalla metsästä tien varteen. Drone-ajatuksesi on jatkumoa näille Joensuun jutuille ... jospa joku nykyopiskelija ajatukseen syttyisi.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Meinaatko että se propsi vaan nyt on siellä metsässä ja se sitten haetaan dronella pois? Vähän niin kuin se sähkö tulee pistorasiasta. Samalla lailla propsi vaan tulee sinne metsään?

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Millä menetelmällä nuo propsit hakattaisiin tai jos vietäisiin kokorunkona, niin millä irroitettaisiin tyvestä.

Mikä olisi tuollaisen kuljetusmuodon hyötysuhde. Käsittääkseni lentäminen vaatii suhteellisen paljon energiaa suhteessa liikuttuun matkaan tai sillä siirrettyyn kuormamäärään. Jos lennättämällä kuljettaminen olisi edullista niin tiellä mutkittelevien yhdistelmien sijasta Suomen ilmatila olisi täynnä lennokkena.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset