VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Suomen ilmastometsä pulskistuu, ei hiilijalanjälkeä

  • Hiililuvun kehitys Suomessa, alkuainehiilenä koko maa-alaa kohti laskettuna, Luken tilastojen pohjalta
    Hiililuvun kehitys Suomessa, alkuainehiilenä koko maa-alaa kohti laskettuna, Luken tilastojen pohjalta

Hiilijalanjälki mittaa paljonko ilmastopäästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, kuntaasi kohti tai koko maatasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. EU on ymmällään syntyykö metsämaana itseään mainostavasta Suomesta sittenkin hiilijalanjälki?

Metsäntutkimuslaitos (nykyisin Luonnonvarakeskus) on mitannut metsämme Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoillaan 12 kertaa vuodesta 1922 lähtien. Tuskin mikään muu maa on yltänyt vastaavalla tarkkuudella ja yhtä pitkällä ajanjaksolla tehtyyn puuvaraston laskentaan ja puumäärän muutosten seurantaan.

Viimeksi mittaukset on tehty vuosille 2011 ja 2015. Lähtövuonna runkopuuta oli 2356 ja loppuvuonna 2465 miljoonaa kuutiota. Kasvukauden 2018 jälkeen olemme laskennallisesti tasolla 2547 miljoonaa kuutiota.

Koko maapinta-alaa (30,39 miljoonaa hehtaaria) kohti meillä on runkopuuta 83,8 kuutiota hehtaarilla. Runkopuusta johdettu hiililuku eli alkuainehiilen määrä (rungot, oksat ja juuret) on vastaavasti 29,6 tonnia maahehtaarilla vuonna 2018. Hakkuista huolimatta kansallinen hiililukumme kasvaa. Ylitämme tason 30 tn/ha hiiltä vuoden 2019 kasvukauden jälkeen.

Hiilijalanjälkeä ei Suomen metsistä synny. Kokonaisuutena metsämme pulskistuu. Se nielee ilmakehästä hiiltä biomassaansa, vuodesta toiseen. Nieluvirta on keskimäärin 340 kiloa hiiltä, laskettuna vuotta ja maahehtaaria kohti.

Ilmastokamppailussa hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Vuodesta 2004 lähtien EU:n pörssit ovat hinnoitelleet fossiilisista polttoaineista lähtevän hiilen päästövirran. Vuoden 2018 elokuun alussa päästövirran hinta eli päästömaksu oli 64,5 euroa alkuainehiilen tonnilta.

Hinta oli pitkään pohjalukemissaan, alle 20 eurossa tonnilta. Tähän kiinnitti huomiota ilmastokamppailua nykyisin vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti joulukuussa 2017 järjestämässään Pariisin seurantakokouksessa, että päästöhiilen hinta pitäisi nostaa tasolle 110 euroa hiilitonnilta. Tätä kohti kehitys on vuoden 2018 aikana edennyt.

Jos voisimme elokuun hinnalla laskuttaa EU:n ilmastorahastoa vuotuisesta hiilen nieluvirrastamme, tulos olisi melkoinen. Yhtä maahehtaaria kohti laskutus olisi 22 euroa vuodessa. Koko maa-alaltamme vuosilaskutus olisi 670 miljoonaa euroa. Keskimäärin yksi suomalainen voisi kuitata EU:lta metsähiilen nielurahaa 120 euroa vuodessa.

Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä halutummaksi ja arvokkaammiksi metsien hiilivarastot nousevat. Niille löytyy lopulta rahoituksensa niin Suomessa, muualla Euroopassa kuin kaikkialla maapallolla.

Ilmastonmuutoksen merkitys ja pitkäkestoisuus ovat sitä luokkaa, että metsien hiilivarastoja ja hiilen nieluvirtoja ei tulisi kytkeä hetkellisiin tukiaisjärjestelmiin. Hiili olisi luontevampaa kytkeä vakiintuneeseen metsäverotukseen.

Eri kokoluokan metsätilat, yhteismetsät ja yhtiömetsät ilmoittaisivat vuosittaisessa veroilmoituksessa hiilivarastonsa sen hetkisen suuruuden. Hiilivaraston laskenta on tänä päivänä edistynyt. Sen voi tehdä esimerkiksi metsaan.fi palvelun avulla tai erillisellä kännykkäsovelluksella.

Verotoimisto laskisi vuosi-ilmoituksen pohjalta metsätilan, yhteismetsän tai yhtiömetsän vuotuisen hiilivirran suunnan ja suuruuden, määrittäisi sen rahallisen arvon ja liittäisi sen verojen koko pakettiin. Hiilitonnin vuosihinnan määrittäisi ylempi verohallinto, päivärahan tai kilometrikorvauksen tapaan.

Hyvin metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun veronpalautuksena. Huonosti metsäänsä hoitava kokisi hiilimaksun jälkiverona. Hän, hänen yhteisönsä tai yhtiönsä oli hakannut metsää sen kasvua enemmän ja aiheuttanut hiilijalanjäljen. Siitä on oikein ja kohtuullista maksaa ilmastoveroa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Ei vihreät ole nähneet metsää kuin auton ikkunasta.

Minulla ei ole kovin suuri metsä, mutta sinne eksyi kaksi vihreää koko päiväksi.

Itkunsekainen puhelinsoitto tuli metsästä ja lähetin koirani heitä noutamaan.

Kovin olivat järkyttyneitä ja väsyneitä.

Edes vessapaperia ei ollut mukana.

Huom! Puut olivat silloin täydessä lehdessä ja sammalta yllinkyllin.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Lyhyesti sanottuna: järkipuhetta. Kiitos tästä ja aiemmistakin kirjoituksista.

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Ei kai metsä kovin kauan kasva nopeasti ja sido hiiltä tehokkaasti, ellei sitä välillä hakata?

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Miksi pitää rakentaa erittäin kalliita järjestelmiä, jos ei edes tiedetä onko ihminen aiheuttanut ilmaston muutosta.
Järki käteen hyvät ihmiset, sille rahalle on parempaakin käyttöä hyvinvoinnin edesauttamiseen.

Ilmastovouhotus aiheuttaa vain mielenterveys ongelmia.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No ilmasto Lunkan kirjan Maapallon Ilmastohistoria kertoo, että ilmastot lämpenevät ja viilentyvät omalla ajallaan. Sillai ei voi olla, että ilmastot vain aina jäähtyisivät eli siis ilmastot voivat lämmetä ja vedet voivat nousta omalla hitaalla ajalla ja lajeja voi kuolla ja vyöhykkeet voivat pallossa muuttua ja päiväntasaajan alue voi kylmetä ja siellä voi sateet vähentyä ja voi tulla aavikoita ja autiomaita ja tundra voi muuttua ja jäät voi sulla pohjoiselta alueelta kun ne ovat siellä sulaneet jo 17 kertaa 2 miljoonan vuoden aikana prof Hailan ja Levinsin kertomuksen mukaan eli pitää muistaa että ilmasto jäähtyy ja myös tulee lämpimiä aikoja omalla ja vauhdilla. Eli ei voi sillai inttää, että ilmasto aina vain jäähtyisi.Ilmastoa kuvataan sääilmiöilla, muuten sitä ei voi kuvata

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Kiitokset tosiaan Veli näistä asiapitoisten blokien kirjoittamisesta.

Mieleni tekee kuitenkin kommentoida hieman ajatusta metsän sitoman hiilen hyvityskäytännöstä metsän laskennallisen kasvun perusteella.

Suurin ajatuksellinen ero pohdintojeni aikana syntyi siihen kuinka metsän hiilisidonnan hyvitys rahoitettaisiin.

Rahaa ei tulisi kerätä metsän hakkuun yhteydessä vaan kustannus hiilen käytöstä tulisi viedä lähemmäs sitä paikkaa, jossa mahdollisen puun polton vuoksi hiilidioksidi vapautuu taas ilmakehään. Merkittävälle osalle puustahan näin ei käy pitkään aikaan vaan puu jatkaa elinkaartaan hiilivarastona erilaisissa käyttötarkoituksissa.

Metsän hiilensidonnan vuosittaisen hyvityksen voisi nykytilanteessa luontevimmin rahoittaa päästökaupan keräämillä rahoilla.

Ajatuksellisesti tämä olisi palkkio ilmakehään tuprutetun hiilidioksin poistamisesta ja palauttamisesta takaisin kiinteään hiilivarastoon.

Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen

Kirjoitetaanko Veli aloite ympäristöministeriöön?

:)

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen
Käyttäjän TimoKeklinen kuva
Timo Kekäläinen Vastaus kommenttiin #8
Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tiedotearkisto: 2018 (4.4.2018)

"Ilokaasu ei ole naurun asia - soiden kuivatuksesta suuria ilokaasupäästöjä ilmakehään"

Nature Communications -tiedejulkaisussa vastikään ilmestynyt tutkimus osoittaa soiden ojituksen olevan maailmanlaajuisesti suuri ilokaasun lähde. Erityisesti rehevät ja ravinteikkaat suot puskevat tätä voimakasta kasvihuonekaasua ilmakehään kuivumisen seurauksena.

Ilmatieteen laitos oli yhdessä 22 muun instituutin kanssa mukana Tarton yliopiston johtamassa tutkimuksessa. Tutkijat peräänkuuluttavat artikkelissa toimia luonnontilaisten soiden säilyttämiseksi tai jo kuivattujen soiden palauttamiseksi luonnontilaan.

Tutkimuksessa selvitettiin kenttämittausten avulla turvemaiden ilokaasupäästöjä ja niihin vaikuttavia tekijöitä ympäri maailmaa. Tutkimuksessa havaittiin, että erityyppisten ja eri ilmastovyöhykkeillä sijaitsevien soiden ilokaasupäästöjä pystyttiin pitkälti selittämään maan kosteuden ja nitraattipitoisuuden avulla. Nitraatti on maan orgaanisen aineksen hajoamisessa syntyvä typen yhdiste ja kasviravinne ja muodostaa palasen ilokaasun muodostumiseen johtavassa kemiallisessa reaktioketjussa.

Tutkimuksen mukaan päästöt olivat sitä suuremmat, mitä korkeampia nitraattipitoisuuksia maasta löytyi. Kosteuden suhteen ilokaasua muodostui eniten sopivan kosteassa maassa, kun taas liian märässä tai liian kuivassa maassa ilokaasua ei juurikaan synny. Tämä tarkoittaa, että luonnontilaisilla soilla päästöt ovat tyypillisesti olemattomia, mutta ojitus muuttaa tilannetta radikaalisti kosteuden vähetessä sopivasti, erityisesti rehevillä soilla.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun eri puolilla maailmaa sijaitsevilla erityyppisillä luonnontilaisilla ja ojitetuilla soilla mitattuja ilokaasupäästöjä pystyttiin selittämään samalla, varsin yksinkertaisella mallilla.

Suot varastoineet paljon typpeä ja hiiltä

Suot ja kosteikot ovat aikojen saatossa varastoineet itseensä hiilen lisäksi yli kymmenesosan maailman typpivaroista. Kun suot kuivataan maa- tai metsätalouskäyttöön, niihin sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään hiilidioksidina. Vähemmän tunnettua on, että samaan aikaan turpeen sisältämä typpi vapautuu ilokaasuna eli typpioksiduulina. Typpioksiduuli on hiilidioksidia rajusti voimakkaampi kasvihuonekaasu ja vahingoittaa auringon ultraviolettisäteilyltä meitä suojaavaa otsonikerrosta. Erityisesti ravinteikkaat suot toimivat suurina ilokaasun eli typpioksiduulin lähteinä.

Koska ilokaasupäästöt kasvavat myös lämpötilan noustessa, ja toisaalta koska soiden raivaus on nykyään kiihkeintä trooppisilla leveysasteilla, on trooppisten soiden suojelu kuivaamiselta erittäin tärkeää ilmakehän suojelun ja ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta.

Lähde:

http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/510014606

--

Veli, mitä edellä kerrotusta olet mieltä?

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Nyt Kirsi taas vedät hieman aiheesta sivuun. Mutta kysymys kuuluu että paljonko nykyään soita kuivatetaan maa-ja metsätalouskäyttöön? Tämä tietohan sinulla täytyy olla?

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen

Myös sekä ilokaasu (dityppioksidi) että metaani ovat olennaisia ilmastonmuutoksen kaasuja, ja ne tarvitsevat perustutkimusta. Karu tosiasia tänään on, että kummankaan kaasun (tai niiden alkuaineiden) nieluvarastoista ja nieluvirroista ei ole ylläolevan kuvani tapaisia, lähes 100 vuoden mittaussarjoja. Ilokaasun tai metaanin nieluvarastoja (tai lähdevirtoja, tai nieluvirtoja) ei voi myöskään vielä määrittää kännykkäsovelluksella tai metsaan.fi tyyppisellä nettipalvelulla ("suolle.fi"). Kun perustutkimus ja käytännön sovellukset puuttuvat, vie oman aikansa ennen kuin tästä aiheesta löytyy yhteisymmärrys vaikkapa Suo-Suomen ja EU:n elinten välillä. Lisää tutkimukseen rahoitusta!

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Juhani, en vedä sivuun: Veli on kirjoitellut pääasiassa metsien talouskäytön puolesta, mutta kyllä soiden suojelu kuuluu myös tähän "metsänviljelyn" kokonaisuuteen, ks. alla "EU:lta miljoonarahoitus Suomeen – yli 5 000 hehtaaria suota palautetaan kohti luonnontilaa (Metsä 22.08.2017 Maria Pohjala). Projekti tähtää soiden, purojen ja lintuvesien turvaamiseen."

Lähde:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/eu-...

---

Juhani, Maaseudun tulevaisuudesta löysin tiedon (2014), jota peräsit:

"Suomessa on kuivatettu suota metsätalouskäyttöön 5,4 miljoonaa hehtaaria ja maatalouskäyttöön 0,7 miljoonaa hehtaaria. Luonnontilaista suota on neljä miljoonaa hehtaaria."

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lu...

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

En kysynyt sitä paljonko niitä on ojitettu aikain saatossa vaan sitä että paljonko niitä ojitetaan nykyään.

Tekstisi mukaan pitää olla juuri sopiva kosteus että sitä ilokaasua ilmakehään pääsee. Mikä on tämä sopiva kosteus? tekstistä päätellen jo kuivatettu suo ei päästä enään ilokaasua ilmakehään jolloin siinä kasvava puusto toimiikon jo sitten hiilen sitojana.

Sitten tietysti pitäsisi olla jonkinlaista laskelmaa siitä paljonko tämä vapautunut ilokaasu sitten lämmittää ilmastoa, ei vain jotain mutua ja jonkun mieipiedekirjoituksesta kaivaettua "tietoa". Vasta sitten voimme arvioida mikä vaikutus sillä on globaaliin ilmastoon. Muutenhan asia menee vain huutamisesksi että näin tapahtuu vaikka sillä ei ole merkitystä mihinkään suuntaan. Mutta näinhän se on aina. Suhteellisuuden tajun puute estää kaiken järkevän keskustelun ja asia menee loppujen lopuksi vain inttämiseksi ideologisella tasolla.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

SLL:

- -"Reilusti yli puolet Suomen alkuperäisestä suoalasta on menettänyt luonnontilansa ja paljolti myös luonnonarvonsa. Alunperin Suomen maa-alasta noin kolmannes eli 10,4 miljoonaa hehtaaria on ollut suoalaa. Nykyään suot ja turvemaat kattavat noin 8,9 miljoonaa hehtaaria.

Suoluonnon tuhoutumisen syitä ovat olleet soiden raivaaminen pelloiksi sekä erityisesti ojitus metsätalouskäyttöön. Metsäojituksella tarkoitetaan suon kuivattamista ojittamalla metsän kasvatusta varten. Nykyään suurin uhka suoluonnolle on turpeenkaivuu.

Noin 5,7 miljoonaa hehtaaria suota eli 55 % alkuperäisestä suoalasta on ojitettu metsätalouden tarpeisiin. Ojituksista jopa yli kolmannes on osoittaunut taloudellisesti hyödyttömiksi. Ojittamattomistakin soista tai suon osista osa on muuttunutta vesitalouden häiriinnyttyä lähialuieden tai reunaosien ojitusten takia.

Ojitusten kuivattava vaikutus ulottuu kolmeen neljäsosaan suoalasta Lappia lukuunottamatta. Tiheimmin ojitetuilla alueilla maan etelä- ja länsiosissa lähes kaikki suo on ojitettua. Ainoastaan avosoiden metsänkasvuun kelvottomat ydinosat ovat säilyneet ojittamattomina, mutta nämäkin ovat usein kuivahtaneet ympäristön totaalisen ojituksen seurauksena."- -

Lähde:

https://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/uhattuja-soita

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Virolaisen Tarton yliopiston tutkijat selvittivät ilokaasun muodostumista lähes 60 kohteessa eri puolilla maailmaa, havumetsävyöhykkeeltä sademetsiin."

https://www.nature.com/articles/s41467-018-03540-1...

Lähde:

https://seura.fi/asiat/tiede-ja-luonto/ei-mitaan-h...

---

"Tässä tutkimuksessa havaittiin, että tehokkaimmin ilokaasua syntyi puolikuvassa – tai puolimärässä – nitraattipitoisessa ympäristössä.

Tutkijoiden mukaan luonnonvaraiset suot tai kosteikot ovat niin märkiä, että siellä ilokaasua ei muodostunut merkittäviä määriä.

Jos suo kuitenkin kuivatettiin niin, että se jäi osittain märäksi, ilokaasun tupruttelu alkoi.

Entiset turvepellot pahimmat lähteet

Tutkijat suosittelevat, että jos ilokaasun pääsyä ilmakehään halutaan hillitä, luonnonvaraisia soita ja kosteikkoja on suojeltava kuivumiselta ja kuivatettuja alueita on palautettava entiseen kuntoon.

Myös Suomessa on selvitetty ilokaasun lähteitä, ja näissäkin tutkimuksissa on havaittu, että pahimmat lähteet ovat entiset turvepellot, jotka on otettu maatalous- tai metsityskäyttöön." - -

---

Veli, oletko tietoinen näistä Tarton yliopiston tutkimustuloksista; tai Suomen vastaavista tutkimuksista?

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen

Kirsi, en ole aiheeseen syvemmälle vielä mennyt ...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kannattaisi varmaan tutustua. Aihe on nyt aika kuuma.

--

Veli ja co, katsokaa myös "Hiilipörssi" alla (suora lainaus):

HIILIPÖRSSI on osa Koneen säätiön Ekologisten kompensaatioiden ohjelmaa ja Suomen luonnonsuojeluliiton vastaus ilmastomuutokseen ja monimuotoisuuden vähenemiseen. Koneen Säätiön avulla rakennamme ensimmäiset Hiilipörssin konttorit ja käynnistämme ”Upota päästösi suohon -pörssimerkintöjen myymisen.

Kustantamalla noin 5 hehtaarin verran paksuturpeista suota kompensoit jopa koko elämäsi hiilijalanjäljen. Hiilivuoto hehtaarilta ojitetulla suolla on Väli-Suomessa keskimäärin 1500 kg/vuosi. Suomalaisen keskimääräinen hiilijälki on 4300 kg/ha/vuosi.

Hiilivuodon tukkiminen metsänkasvatuksessa epäonnistuneilta soilta on ehdottomasti nopein yksittäinen toimenpide ilmastomuutoksen torjunnassa.

Hiilipörssi avattiin 25.5.2018 ja kauppaa siellä pääsee tekemään heti:

https://hiiliporssi.fi/

Lähde:

https://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/Hiiliporssi

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen Vastaus kommenttiin #18

Suo / turveperäisiä maita meillä on pyöreästi 10 miljoonaa hehtaaria. Aichin sopimuksen mukaan niistä on suojeltava (varjeltava) 17 prosenttia. Nyt olemme suojelun tasolla 12 prosenttia (noin 1,2 miljoonaa hehtaaria). Hiilipörssi vie osaltaan kohti Aichin 17 prosenttia --- matkaa vielä on

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset