VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Ilmastokamppailu on vietävä uusiin puihin

  • Fossiilisen alkuainehiilen päästöt jatkavat nousuaan (globalcarbonproject.org)
    Fossiilisen alkuainehiilen päästöt jatkavat nousuaan (globalcarbonproject.org)

Vielä 10 000 vuotta sitten maapallo näkyi avaruuteen nykyistä vehreämpänä. Luonnonmetsät peittivät 48 prosenttia maapallon maapinnasta. Vehreä kasvusto eli biomassa koostuu valtaosin puiden rungoista, oksista, lehdistä ja juurista. Alkuainehiiltä niissä oli kaikkiaan 850 miljardia tonnia. Ilmakehässä oli alkuainehiiltä 550 miljardia tonnia. 

Piakkoin jääkauden jälkeen metsää alkoi ihmiskunnan kasvun kera hävitä, ensin hitaasti mutta 1700-luvulla virinneen teollistumisen kauden myötä alati kiihtyen. Tänään metsämme ovat huvenneet niin, että biomassan hiilen koko määrä maapallolla on pudonnut tasolle 550 miljardia tonnia. Ilmakehän hiilen määrä on vastaavasti noussut.

Metsät ja ilmasto ovat seurustelleet pitkään. Nyt osat ovat vaihtuneet. Ilmastopelin valttikortti, enemmistö alkuainehiiltä, on siirtynyt metsiltä ilmakehälle. 

Metsien vähenemällä oli syvällinen vaikutus maapallon ekosysteemiin. Metsistä peräisin oleva alkuaine hiili päätyi hiilidioksidina taivaalle. Ilmakehän liiallinen hiilidioksidi on ihmiskunnalle haitaksi. Ilmasto lämpenee, muuttuu ajoittain helteisemmäksi, ajoittain tuuliltaan myrskyisämmäksi ja ajoittain sateiltaan ruoan tuotannolle entistä arvaamattomammaksi. Tämän ovat viime vuosina saaneet kokea niin rikas Amerikka, köyhä Afrikka kuin keskiluokan Eurooppakin.

Jo hälyttävän pitkälle edenneen ilmaston muutoksen alkusyy ei ole fossiilisissa aineksissa: öljyssä, kivihiilessä, maakaasussa ja sementin lähtöaineissa. Niiden hyödyntäminen teollisella kaudella on muutoksen jatkosyy. Se kiihdytti jo alkaneen kasvihuoneilmiön nykyiseen vauhtiinsa, ja se kiihdyttää ilmiötä edelleen.

Pohjimmainen syy on metsien vähenemässä. Sillä oli päävaikutus ilmakehän hiilidioksidin nousuun aina vuoteen 1950. Vasta sen jälkeen fossiilista alkuainehiiltä on päätynyt ilmakehään enemmän kuin metsäbiomassan hiiltä.

Viime vuosina fossiilisen hiilen päästöt ovat nousseet jyrkästi (kuva). Sen ohella maapallon metsien vähenemä jatkuu edelleen, hiilidioksidiltaan pienempänä mutta verraten vakiona. 2010-luvulla fossiilinen hiilivirta (mukaan lukien sementti) oli noin 7,5 -kertainen metsien häviön eli maankäytön muutoksen hiilivirtaan verrattuna.

Huojuvaa ilmastoajatteluamme on muutettava. Fossiilisten ainesten käytön rajoituksilla, hiilidioksidin päästökaupalla tai kansainvälisillä ilmastosopimuksilla emme onnistuneet kasvihuoneilmiötä pysäyttämään. Jatkossakin näillä toimilla ilmaston lämpenemistä voinee vain hidastaa, tai sen voi parhaassa tapauksessa pysäyttää nykytasolleen.

Päästötalous tarvitsee rinnalleen metsiä. Mikä metsillä alkoi, sen voi metsillä lopettaa. Kasvihuoneilmiö on edennyt kuitenkin jo niin pitkälle, että metsäinen Suomi, metsäinen Eurooppa tai edes koko pohjoinen pallonpuoliskomme eivät enää riitä nielemään kaikkea ilmakehän liikahiiltä.

Tarvitsemme ilmastometsitykseen koko maapallon mittakaavassa näkyviä, puista tyhjiä ja riittävän kookkaita metsitysalueita. Sellainen löytyy: Sahara ja sen eteläpuolinen Sahelin vyö.

Saharan ytimen suurin haaste on viljelypuiden kastelu. Mutta jos öljyä voi pumpata autiomaasta rannikolle, vettä voi samoin pumpata, merestä autiomaahan.

Ennen kastelua merivedestä on poistettava suola. Se hallitaan jo, käänteisosmoosilla. Vielä uudempi menetelmä on grafeeniverkkojen käyttö suolan suodattimina. Veden pumppaamisen ja suolan poistoon tarvittavan energian voi luoda aurinkopaneeleilla. Aurinkoahan Saharassa riittää.

Saharan aukon metsitykseen, ilmastometsitykseen, tehtiin vuonna 2014 Suomesta aloite Yhdistyneille Kansakunnille. Aloitteen takana olivat emeritusprofessorit Eero Paloheimo ja U.B. Lindström.

Saharassa ei ole metsittämisen alkuvaiheessa riittävästi väkeä. Hanke tulisi käynnistää YK:n ilmastojoukoilla, rauhanturvajoukkojen tapaan. Mukaan liittyisivät asteittain Saharan maiden omat joukot.

Saharan aukko metsitettäisiin YK:n yhteismetsänä. Metsityttyään alue jaettaisiin kansallisiksi yhteismetsiksi ja lopulta metsäalueille muuttaneiden pienviljelijöiden yhteismetsiksi.

Yhteismetsien perustamiseen ja hallinnointiin Suomella on tietotaitoa 1880-luvulta asti. Monipuolisimmat ja pinta-alaltaan laajimmat kokemukset löytyvät Kuusamon yhteismetsästä.

Ilmastokamppailu on vietävä uusiin puihin. Saharan aukon metsittämisellä voi kääntää koko maapallon ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden laskuun.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (61 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hyvä, että sait 23.7. kommentistani potkua tähän kirjoitukseesi:

http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25850...

Ehdotin em. kommentissani, että "Grafeenisuodattimilla on jo saatu merivettä muutettua juomavedeksi, mutta se on vielä liian kallista. Em. kehittelyä tulee pikaisesti jatkaa, jotta kuivuuden aiheuttamia pakolaisvirtoja Eurooppaan voidaan ehkäistä turvaamalla puhdas juoma- ja kasteluvesi. Tähän tutkimus- ja kehitystyöhön tulee Eu:n satsata. Autetaan ihmisiä heidän omilla kotiseuduillaan."

https://tekniikanmaailma.fi/ihmeaine-grafeeni-pyst...

Grafeenin avulla suolaisesta merivedestä juoma- ja kasteluvedeksi -ajatusta tulee viedä aktiivisesti eri yhteyksissä eteenpäin, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

Heinävedelle ei tule perustaa grafiittikaivosta, ks. alla:

https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/0be0168a-ad39-4...

Heinäveden gafiittikaivoshanke pilaa Saimaan luonto- ja kulttuurimaiseman ja on vahingollinen alueen matkailulle.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Veli, muistuttaisin vielä avohakkuiden vahingollisuudesta metsiimme. Tässä alla viimeisintä uutisointia asiaan, ks. alla Maaseudun tulevaisuus:

"Lämpenevä ilmasto muokkaa Suomen metsiä – "Jos on riskinvälttäjä, kannattaa kasvattaa sekametsiä"

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/art...

- -"Metsäekonomian ja -politiikan professori Olli Tahvonen Helsingin yliopistosta korostaa, että vaikka ilmastonmuutoksella voi olla metsätalouteen myös edullisia vaikutuksia, se pitäisi ottaa nykyistä suunnitelmallisemmin huomioon metsänhoidon eri osa-alueilla.

"Tutkimukset maailmalla viittaavat vahvasti siihen, että metsien monipuolistaminen puulajivalikoiman suhteen voisi olla yksi keino varautua erilaisiin ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin riskeihin. Käsitykseni mukaan mitään tällaista ei Suomessa kuitenkaan ole kehitteillä."

Lajistoltaan monipuolinen metsä kestää paremmin tuhohyönteisten invaasiot. Tahvosen mukaan ilmastonmuutos ja sään lisääntyvät ääri-ilmiöt pitäisi huomioida myös siinä, miten hakkuut toteutetaan. Niin sanotulla jatkuvapeitteisellä metsänhoidolla saattaisi olla merkitystä myös myrskytuhojen torjunnassa.

"Keski-Euroopassa on tehty jonkin verran tutkimusta siitä, ovatko myrskytuhot isommat vai pienemmät tällaisessa jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa, jossa ei tehdä avohakkuita."

Myrskytuhot ovat Tahvosen mukaan yleensä suurimmat juuri aukkohakkuiden reunoilla."

PS. Avohakkuiden kieltoa valtion maille ajava kanslaisaloite kerännyt jo lähes 42 000 allekirjoitusta, ks. alla:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3184

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Mutta metsissä on sukkessio ja jääkausi kun meni ohi, aluskasvillisuudesta synty. vähitellen sekametsä jääkauden jälkeen n 10 000 sitten, koivu tuli ja mänty ja muita puita ja kuusi Eli noina aikoina ei kukaan niitä metsiä istuttanut, vaan Luojan luonto ite teki ne metsät

No sitten taas metsiä oli luonnossa joskus 8000 vuotta sitten jo n yli 62 milj neliökilometriä muistaakseni ja nyt niitä on vain jotain 40 milj neliökilometriä. Ilkka Hanski kertoo kirjassa Kutistuva Maailma

Ja nyt meillä on kovasti kasvanut metsiä luontoon ja hakkuut ovat nousseet ja varmaan genetiikka tulee metsiin ja varmaan on jo tullutkin jo. Geenipuita on jo istutettu ja haapa puu saatiin kasvamaan jopa 80% enemmän kuin mitä se luonnossa voisi kasvaa, siis genetiikan avulla haavat kasvoi rajusti.

Nyt meillä on vähä luonnontilassa olevia metsiä jäjellä. Metsät eivät vanhana sido hyvin hiiltä co2. Metsäala työllistää paljon meillä.Metsiä oli Saharassa ja Lähi-idässä aikoinaan ja Kreikassakin. Nyt noissa maissa ei paljoo ole metsiä, kun pohjavesi on alhaalla ja luonnon omatoimita teki Saharasta autiomaan. Ekologian kirjoissa kerrotaan miten autiomaat syntyvät jne.Metsiä oli myös pohjoisella alueella esim Grönlannissa jne.

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Hienoa että maapallon metsittämisestä puhutaan ja toivottavasti myös ryhdytään toimiin käytännössä. Etelä-Euroopan maiden pitäisi vaatia joka turistilta veroluontesen maksun metsittämisen hyväksi. Afrikan ja Lähi-idän metsittäminen tarvitsee erittäin laajan tekijäjoukon ja Eero Paloheimo onkin suositellut YK-joukkojen käyttöä. Varmasti Afrikasta löytyy myös tekijöitä, siellähän asuu valtavasti toimettomia nuoria miehiä.

Ihminen on tyhmyyksissään kaatanut metsät ja syytänyt myrkkyjä ja liikaa lannoitetta luontoon. Suomessa tämä näkyy vesistöissämme parhaiten ja eteläisesellä pallonpuoliskolla metsättömyytenä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo, nykyään tuo lannoittaminen on tarkempaa, perustuen maaperänäytteisiin ja ravinnetaseisiin. Lannoitteet myös maksavat, että tuskin kukaan enää lannoittaa peltojaan muuta kuin tarpeeseen.

Metsien osalta lannoitusta pitäisi suositella ainoastaan, mikäli puutteita ravinteissa ilmenee neulasanalyysin pohjalta, jolloin kyse olisi ns. terveyslannoituksesta.

Mutta noissakin asioissa on edetty ja Suomesta löytyy alan tietämystä esim. Helsingin yliopistosta.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Ensiapu
Yhteiselle maailmallemme:

Aloite Yhdistyneille Kansakunnille:

YK:n pääsihteerille ja sihteeristölle
Helsinki, 4.11.2014

Me allekirjoittaneet käännymme puoleenne, koska olemme huolestuneet maapallon ympäristön tilasta. Useilla seuduilla ympäristön huonontuminen on vuorovaikutuksessa väestön sosiaalisten ongelmien kanssa. Kielteiset kehityskulut ovat voimistuneet ja vahvistavat usein toisiaan. Näköpiirissä on, että muutos saattaa edetä huomaamatta vaiheeseen, jossa prosessia ei enää saada inhimillisin keinoin pysähtymään.

Kampanja pyrkii pysäyttämään maapallon ympäristön jatkuvan huonontumisen. Muuten vaarallinen kehitys kiihtyy ja vie meidät lähelle tilaa, josta ei ole paluuta.

Vain vahvat ja tehokkaat vastatoimet voivat torjua muutoksen kiihtymisen tulevina vuosikymmeninä. Ehdotamme harkittavaksi, että maailman varustelumenoja suunnattaisiin nykyistä tehokkaammin vahingollisen ekologis/sosiaalisen muutoksen pysäyttämiseen, ympäristön muun suojelun rinnalla.

Toimenpiteitä ehdotamme hankkeisiin, joihin tarvitaan suuria henkilö- ja kalustoresursseja. Niitä ovat esimerkiksi laajat peltometsäviljelyn käynnistämiset sekä puuston, kasvien ja eläimistön migraation tuki ilmastonmuutoksen takia. Hankkeet auttaisivat pahimman katastrofin torjuntaa. Tämä edistäisi myös paikallista ekologis/sosiaalista vakautta ja työllisyyttä, jos seudun asukkaat osallistuisivat toimintaan.

Maailman valtioiden yhteisiksi varustelukuluiksi on arvioitu 1500 miljardia dollaria vuodessa. Näitä kuluja voi verrata esimerkiksi Saharan metsittämisen kustannuksiin, jotka olisivat vuosittain noin 1/6 mainituista varustelumenoista. Esimerkki kuvaa suuruusluokkaa, joka on latenttina käytettävissä planeettamme pelastamiseksi, jos poliittinen yhteisymmärrys saavutetaan.

Poliittisella tasolla on yleisesti hyväksytty, että armeijat kutsutaan apuun pelastettaessa äkillisten ja odottamattomien luonnonkatastrofien uhreja. Saman potentiaalin luonnollista käyttöä olisi hitaamman, mutta mittakaavaltaan suuremman ja vääjäämättä etenevän katastrofin pysäyttäminen, toivottavasti yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa.

Toivomme, että YK harkitsisi maailman armeijoiden suuntaamista uuteen tehtävään ja tekisi maailmanlaajuisen aloitteen edellä esitetyn ehdotuksen nopeaksi toteuttamiseksi. Aloitteella olisi myös ilmeinen maailmanrauhaa edistävä vaikutuksensa."

http://unite-the-armies.org

PS. katso "Lue lisää" -kohdasta em. linkistä ja "Kannata"-kohdasta voit kannattaa.

Kannattajia tällä hetkellä eri maista yhteensä 4109 hlöä. Seuraavat, eri aloja edustavat henkilöt ovat antaneet vetoomukselle kannatuksensa:

Mikael Fortelius, evoluutiopaleontologia
Pekka Kauppi, ympäristönsuojelu
Anto Leikola, oppihistoria
Pentti Murole, kaupunkisuunnittelu
Heikki Palva, arabian kieli
Juha Pentikäinen, pohjoinen etnografia

Eero Saksela, lääketiede
Jan Söderlund, arkkitehtuuri
Peter Tigerstedt, kasvitiede
Tuija Vihavainen, puutekniikka
Reijo Vihko, lääketiede
Yrjö Wiherheimo, teollinen muotoilu

Seuraavat suomalaiset kirjailijat ja suomentajat ovat antaneet vetoomukselle kannatuksensa:

Maikki Harjanne, kirjailija
Arto Häilä, suomentaja
Timo Hännikäinen, kirjailija
Risto Isomäki, kirjailija
Tiina Krohn, kirjailija
Pentti Linkola, kirjailija

Harri Manner, kirjailija
Hannu Mäkelä, kirjailija
Kimmo Pietiläinen, suomentaja
Mauno Saari, kirjailija
Hannu Salama, kirjailija
Kaari Utrio, kirjailija

Seuraavat merkittävät entiset kansanedustajat ovat allekirjoittaneet vetoomuksen:

Claes Andersson
Sirpa Asko-Seljavaara
Mikko Elo
Heidi Hautala
Timo Juurikkala
Risto Kuisma

Kalle Könkkölä
Markku Laukkanen
Outi Ojala
Kati Peltola
Pentti Tiusanen
Marjatta Vehkaoja

Lähde henkilöluettelosta alla:

http://unite-the-armies.org/

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kai, otsikoit, että "Ilmastokamppailu on vietävä uusiin puihin". Yhtä hyvin otsikkosi olisi voinut olla:

"Ilmasto- ja pakolaiskamppailu on vietävä uusiin puihin" (vrt. kommenttini nro 1)

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"Ilmasto- ja pakolaiskamppailu on vietävä uusiin puihin"

Mutta miten?

Olen itse näillä sivuilla moneen kertaan todennut, että Pariisin vain menetyksiä tuottava sopimus on korvattava vaihtoehtoisella strategialla, mikä tarkoittaa pyrkimystä sopeutua mahdollisimman hyvin luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Tämä saattaa myös 'pakolaiskamppailun uusiin puihin'.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kommenttini nro 6: tottakai tarkoitin puhutella Veli Pohjosta, en Kaita, kuten vahingossa olin kommenttiini laittanut. Anteeksi - tätä se helle teettää.

Varsinkin kun olen vielä tässä helteessä juuri samaan aikaan keittämässä herukkamehuja - asteita keittiössä sama kuin lasten saunassa ;) Olisko 60 astetta, ja silleen...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lauri, kyllä kuivuus ajaa ne pakolaiset ensin oman maan kaupunkeihin, ja kun he eivät sielläkään sitten pärjää, niin he jatkavat tänne Eurooppaan.

Kaikki keinot, millä kuivuutta saadaa siellä heidän lähtömaissaan hoidettua ovat kullanarvoisia. Ei ilmastopakolaisuutta vähentävästi voida hoitaa muuten kuin siellä pakolaisten lähtömaissa. Eli grafeenin avulla merivedestä voitaisiin tuottaa sinne juoma- ja kasteluvesiä, jos ko. tuotanto saadaan vain kohtuuhintaiseksi.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Sopivan kastelun järjestämismahdollisuus tarjoaa tietystysti yhden, osittaisen keinon pyrittäessä luonollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin sopeutumaan.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

10. Maan periheli­-kiertymä ja prekessio saavat yhdessä aikaan sen, että noin 20000 vuoden välein Maa on perihelissä samaan aikaan vuodesta, suhteessa aurinkoon. Näiden ilmiöiden vuoksi eri vuoden­aikojen pituus vaihtelee, joka osaltaan vaikuttaa ilmaston vaihteluihin ja esimerkiksi jääkausien syntyyn.

Jos viittaat holoseeniin luonnollisena ilmaston-muutoksena esi-teollisesta ajasta tähän päivään (n. 200v), sen vaikutus globaaliin lämpötilaan on vain n. ± 0,0125°C. Arvio perustuu holoseenin n. 8000 vuoden pituiseen aika-sarjaan, joka on siis planetaarisen pitkä ja todella hitaalla ja loivalla kulma-kertoimella. Kuvattakoon tätä vaikkapa ∂P:llä.

Antropogeeninen vaikutus planetaarisessa mittakaavassa on äärimmäisen lyhyt, nopea ja kasvava. Kuvattakoon tätä vaikkapa ∂A:lla, eli:

(∂A / t) / (∂P / t) >>1

Lyhyesti:

Kumpaan suuntaan tahansa olemme planetaarisessa mittakaavassa menossa (kohti jääkautta, tai lämmintä kautta), ihminen vaikuttaa molempiin suuntiin joko loiventamalla, tai jyrkentämällä lämpötila-gradienttia.

Veli Pohjoselta asiallinen kirjoitus.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

"Kumpaan suuntaan tahansa olemme planetaarisessa mittakaavassa menossa (kohti jääkautta, tai lämmintä kautta), ihminen vaikuttaa molempiin suuntiin joko loiventamalla, tai jyrkentämällä lämpötila-gradienttia."

Ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskottu ilmaston lämpeneminen on niin vähäistä, että sille ei ole asianmukaista näyttöä todellisuudesta.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ihmisen vaikutuksesta ilmasto myös viilenee, aerosolit, rikki yms., jotka vaikuttavat pilvienmuodostumisiin ja heijastavat lyhytaaltoista auringon säteilyä avaruuteen.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

12 ja 14.

Metsittämisiin ja kastelujärjestelmiin ryhtyminen, ei ole vain plasebo-ilmiö, eikä huvin vuoksi ryhtymistä. Kysykää vaikkapa akatemia professori Markku Kulmalalta, hän on maailmalla ehkä eniten siteerattu ilmastotutkija. Hiilinieluja on edelleen n. 2 kertaa vähemmän kuin hiililähteitä.

En jaksa ymmärtää, miksi tästä syntyy aina näin paljon polemiikkia, vaikka ihmisen vaikutus on selvä asia.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Heinäkuun 2018 anomalia näyttää 0,32 ºC, eli lämpenemistrendi on (1979 - heinäkuun 2018 perusteella) 0,13 ºC vuosikymmenessä.

Kun huomioidaan erinäisiä asioita AMO, PDO, tulivuorenpurkaukset, TSI... Ja sitten toisaalta CO2:n osalta jatkunut kasvu ei viittaa erityiseen antropogeeniseen signaaliin. Vain aika näyttää.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #16

16.

Jos vertaat mainitsemiasi lämpötila-anomalioita holoseenin anomalioihin ± 0,0125°C on sanomattakin selvää, mistä on kysymys. AMO ja PDO ym. ovat oskillaatioita, jotka vaikuttavat pitkällä aika-välillä. Myös näiden oskillaatioiden muutoksiin on ollut vaikuttamassa kasvanut ihmisen populaatio (nyt 7,5mrd). Ihmisen populaatiota ja luontoa ei ole järkevää eriyttää, olemme osa luontoa.

CO2:n signaalia voi edelleen tulkita Keeling-käyrästä, jossa ei näy minkäänlaisia anomalioita, joka selittäisi luonnolliset muutokset, vaan nousu on jatkuva. Nousu näkyy sekä pohjoisella, että eteläisellä pallon-puoliskolla. Ainoa luonnollinen anomalia näkyy vuodenaikojen CO2:n pitoisuutena, joka on luonnollinen

Näiden asioiden ymmärtäminen oikeassa kontekstissa on välttämätöntä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #17

CO2 -pitoisuuksien muutokset vaikuttaa sadantaan, siksi CO2:n vaikutus voi olla joillakin alueilla haitallista, mutta pääasiassa kuitenkin hyödyllinen. Metsittäminen liittyy tähän ilmastonmuutokseen, metsät sitovat hiiltä sekä puustoon että maaperään tehokkaasti. Metsät lisäävät myös sadantaa.

Ilmakehän CO2 -pitoisuus seuraa lämpötiloja. Kts. linkki.

"ABSTRACT More than 90,000 accurate chemical analyses of CO2 in air since 1812 are summarised. The historic chemical data reveal that changes in CO2 track changes in temperature, and therefore climate in contrast to the simple, monotonically increasing CO2 trend depicted in the post-1990 literature on climate-change. Since 1812, the CO2 concentration in northern hemispheric air has fluctuated exhibiting three high level maxima around 1825, 1857 and 1942 the latter showing more than 400 ppm."

http://www.geocraft.com/WVFossils/Reference_Docs/1...

----
"As a result, an increase in the atmospheric concentration of carbon dioxide tends to suppress precipitation. Similarly, a decrease in the atmospheric concentration of carbon dioxide tends to increase precipitation.
The results of this study show that cutting the concentration of precipitation-suppressing carbon dioxide in the atmosphere would increase global precipitation. This is important because scientists are concerned that unchecked global warming could cause already dry areas to get drier. (Global warming may also cause wet areas to get wetter.) Cao and Caldeira's findings indicate that reducing atmospheric carbon dioxide could prevent droughts caused by climate change."

https://www.eurekalert.org/pub_releases/2011-03/ci...

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #18

18. Ei tässä sinänsä ole mitään uutta.

On myös harmillista ja ikävää jälleen todeta, miten ei kyetä ymmärtämään isoa kuvaa ja fysiikan perusteita. Se kun ei ole oleellista, kumpi tuli ensin "muna vai kana".

Toisaalta globaali sadanta vaikuttaa koko hydrologiseen kiertoon summana, joka sisältää kaikki mahdolliset pitoisuudet.

Paikallisina muutoksina varsinkin silloin, jos sadanta on vähäistä, tilanne on toki toinen. Liika kuivuus on ääripää, kuten myös liika kosteus.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #19

No tämä on ns. vesiplaneetta ja merillä sattuu olemaan huomattavan suuri kyky säilöä lämpöä, kun taas ilmakehällä se kyky on mitätön verrattuna meriin.

Tästä ja merten ja ilmakehän suhteesta johtuen meret joko absorboivat tai emittoivat CO2:ta.

Tämä merien vaikutus kun suhteutetaan ihmiskunnan vaikutukseen CO2 -pitoisuuksiin yleisesti ottaen päästään prosenteissa mitaten 96 %:iin ja ihmiskunnan osalta 4 %:iin, joka on pieni luku. Asioiden ei pitäisi olla vaikeita ymmärtää.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #20

20. Höpö höpö.

Ja sillähän ei tietenkään ole mitään merkitystä, että 1800 -luvulla populaatio oli luokkaa 1mrd, kun se nyt lähestyy 7,6mrd. Koitetaan nyt vaan pitää mielessä tämä tosiasia. Muutokset ovat oleellisia.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #20

"No tämä on ns. vesiplaneetta ja merillä sattuu olemaan huomattavan suuri kyky säilöä lämpöä, kun taas ilmakehällä se kyky on mitätön verrattuna meriin."

Olennaista olisi sellainen lämpötila missä meillä on pohjoisnavalla jäätikkö. Ei niin kylmää, että jäätiköt laajenevat peittämään yli suomen. Muuten mahdollisimman paljon jäätikköä. Jää heijastaa tehokkaasti energian pois.

Planeetan luontainen lämpötila haittaa itseasiassa meitä mutta jos lämpötila nousee rooman lämpökauden huippuajoista yli, se on tuhon tie.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #17

Kysyn toistamiseen, millä konstilla aikoinaan paljon korkeammalla olleet CO2 pitoisuudet laski?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #21

21. Sen aikaisissa olosuhteissa. Tyydyttikö vastaus?

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #23

Ei todellakaan. Kerro ne olosuhteet niin sitten ehkä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #25

25. Se riittää kun oivaltaa, että olosuhteet menneisyydessä olivat totaalisesti erilaiset kuin nykyisin. Jos hyvin tarkalleen tietäisin, mikä vaikutti mihinkin silloin, olisin melkoinen ennustaja-ukko. Sama koskee tulevaisuutta. Eli eletään siis tätä päivää ja keskitytään siihen ympäristöön, missä nyt elämme ja yritetään tehdä jotakin hyödyllista sen sijaan, että väitellään perus-asioista.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #30

Voisi olettaa merien osallistuneen tähän mukauttamiseen. Meret ovat kuhisseet elämää, jolloin hiilidioksidi on muuttunut hapeksi. Happea on ollut nykyistä paljon enemmän ilmakehässä, yli 30 %, josta se on laskeutunut nykyiselle tasolleen, 21 %:iin.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #32

32. On luonnollista, että kaikki liittyy kaikkeen. Kysymys on yksinkertaisesti aika-perspektiivistä ja luonnon dynamiikasta, johon on tullut mukaan ihmisen vaikutus. Dynamiikka mukailee muutoksia suhteessa aikaan, joka on jatkuvassa muutoksessa. Jos jokin elementti muuttuu, se vaikuttaa koko dynamiikan luonteeseen ja energia-tasapainoon. Mitään ei voida jättää pois tästä kokonaisuudesta. Ihmisellä ei ole varaa jäädä vain sivusta seuraajaksi. Kulma-nopeudet ja erilaiset aika-vakiot, luovat sen oleellisen tiedon sisällön.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #33

Terveen ihmisen ruumiinlämpö on 37 °C. Tuskin on tällä asialla paljoa merkitystä merten lämpötilaan, josta on kyse.

Kylmä merivesi absorboi hiilidioksidia ilmakehästä ja lämmin merivesi emittoi hiilidioksidia.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #34

34. Sinänsä aika hupaisa olettamus. Kysymys ei ole ihmisten ruumiin lämmöstä vaan siitä, kuinka paljon ihmiset käyttävät energiaa. Tuskin tästä nyt on kovinkaan tarpeellista esittää eriäviä arvioita.

Huomio, mikä olikaan se välittäjä?

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #38

38. Ks. video ei vastaa esittämääni kysymykseen. Eli siis mikä olikaan ’välittäjä’ ja onko ’välittäjässä’ vuorovaikutusta vai ei? Eli nimeä tämä ’välittäjä’?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #34

Kyse onkin siitä miten paljon ihminen raivaa metsiä, miten paljon on aavikoita, miten paljon päästellään ilmakehään kaasuja.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #32

Niin ja sen aikainen planeetta oli meille elinkelvoton.

Eliöstö on sopeutunut viimeisten satojen tuhansien vuosien jääkausi-lämpökausi vaihteluun.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #30

En oikein ymmärrä tuollaista asennetta, koska voisihan siitä olla hyötyä tähänkin päivään. Vaikka nyt tuon paljon parjatun CO2 tason laskemiseen, jos se kerran on joskus aiemminkin laskenut.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #39

39. Minun laskelmieni mukaan, CO2:n ja lämpötilan välillä vallitsee korrelaatio, joka saadaan luonnollisella logaritmillä:

∆T = 1,66 ln (412ppmv / 318ppmv) ≈ 0,43°C, vuodesta n. 1960 - vuoteen 2018.

Jos jotkut ovat eri mieltä ja saavat lasketuksi eri lukemia, se suotakoon. Meitä on eri koulukuntia.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #21

Ilmakehän hiilidioksidipitoitoisuuden muutostrendit ovat kautta aikojen seuranneet valtamerien pintavesien lämpötilan muutostrendejä.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #24

24. Laurille edelleen tuottaa vaikeuksia fysiikan perus-säännöt, mutta ei niistä sen enempää. Tautologiallakin on ääripäänsä.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #29

Mikäli kylmenevä vesi absorboi ilmakehän hiilidioksidia, niin on loogisesti oikein ajatella, että lämpenevä vesi emittoi hiilidioksidia ilmakehään.

Tässä ei ole mitään fysiikan lakien vastaista. Kun totuus on tämä, asian toistaminen on osoitus vain siitä, että näinkään selvää asiaa ei haluta ymmärtää.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #31

"Mikäli kylmenevä vesi absorboi ilmakehän hiilidioksidia, niin on loogisesti oikein ajatella, että lämpenevä vesi emittoi hiilidioksidia ilmakehään.”

Aivan oikein, mutta mikä tässä toimii ’välittäjänä', eli syntyykö ’välittäjässä' vuorovaikutusta vai ei?

Opetelkaa pojat edelleen fysiikkaa.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #37

37. Ks. video ei vastaa esittämääni kysymykseen. Eli siis mikä olikaan ’välittäjä’ ja onko ’välittäjässä’ vuorovaikutusta vai ei? Eli nimeä tämä ’välittäjä’?

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen Vastaus kommenttiin #35

Hannu, olen monella tavalla, monitieteellisten käytännön ongelmien osalta, itse oppinut, että fysiikalla syntyy vasta hypoteesi, mikä pitää todellisuudesta tehdyin havainnoin varmistaa. Tätä varmistamista et ole omille väitteillesi ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen osalta ilmaston lämpenemiseen pystynyt todellisuudesta osoittamaan. Senvuoksi - käsitykseni mukaan - näytät uskovan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen hallitsemaan lämpenemiseen, vaikka sille ei todellisuudesta minkäänlaista näyttöä ole löydettävissä.

Yksinkertaimmillaan näyttö tästä on se, että ainakin viimeisen 100 miljoonan vuoden ajalta ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden muutostrendit ovat seuranneet ilmaston lämötilan muutostrendejä eikä päinvastoin.

Mitä viimeaikaiseen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendiin tulee, se on viiveellä tapahtuvaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua luonnollisten El Niño -ilmiöiden lämpenemistä hallitsevista tapahtumista. Tämä selviää esimerkiksi siitä, mitä David Wojick on raportoinut.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #43

43. Lauri. Kuulun eri koulukuntaan ja siksi jätän sen enempiä kommentoimatta. Mutta sen verran kuitenkin kommentoin, etten anna minkäänlaista painoarvoa uskomuksille.

Ymmärtämisen ja ajattelun logiikka usein riittää minulle, siksi se meillä menee eri polkuja.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #44

Tuossa tuota logiikan kurssia olisi tarjolla. On tavallisen selvästi sanottu, että miten asiat käytännössä menevät, vaikkakaan mekanismia tuolle logiikalle ei täysin tunneta.

"Abstract
There is approximately 50 times more inorganic carbon in the global ocean than in the atmosphere. On time scales of decades to millions of years, the interaction between these two geophysical fluids determines atmospheric CO2 levels. During glacial periods, for example, the ocean serves as the major sink for atmospheric CO2, while during glacial–interglacial transitions, it is a source of CO2 to the atmosphere. The mechanisms responsible for determining the sign of the net exchange of CO2 between the ocean and the atmosphere remain unresolved. There is evidence that during glacial periods, phytoplankton primary productivity increased, leading to an enhanced sedimentation of particulate organic carbon into the ocean interior. The stimulation of primary production in glacial episodes can be correlated with increased inputs of nutrients limiting productivity, especially aeolian iron. Iron directly enhances primary production in high nutrient (nitrate and phosphate) regions of the ocean, of which the Southern Ocean is the most important. This trace element can also enhance nitrogen fixation, and thereby indirectly stimulate primary production throughout the low nutrient regions of the central ocean basins. While the export flux of organic carbon to the ocean interior was enhanced during glacial periods, this process does not fully account for the sequestration of atmospheric CO2. Heterotrophic oxidation of the newly formed organic carbon, forming weak acids, would have hydrolyzed CaCO3 in the sediments, increasing thereby oceanic alkalinity which, in turn, would have promoted the drawdown of atmospheric CO2. This latter mechanism is consistent with the stable carbon isotope pattern derived from air trapped in ice cores."

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1046/j....

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #45

45. Jouni hyvä. Olen jo sen verran kokenut elämässäni ja tehnyt tiedettä, että en tarvitse opetusta logiikassa ja toisaalta, en ole myöskään pyytänyt sitä. Kun lähettelet netistä kaivamiasi satoja tutkimuksia ja vasta-argumenttejasi, voin myöskin lähettää vähintään 50 -kertaisen määrän kumotakseni vasta-argumenttisi. Eli sen sijaan että kaivat satoja tutkimuksia esiin netistä, voisit käyttää omaa logiikkaasi ja tervettä järkeä. Eli jos sanon että kuulun eri koulukuntaan, sen pitäisi riittää.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #43

"Hannu, olen monella tavalla, monitieteellisten käytännön ongelmien osalta, itse oppinut, että fysiikalla syntyy vasta hypoteesi, mikä pitää todellisuudesta tehdyin havainnoin varmistaa. Tätä varmistamista et ole omille väitteillesi ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen osalta ilmaston lämpenemiseen pystynyt todellisuudesta osoittamaan. Senvuoksi - käsitykseni mukaan - näytät uskovan ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen hallitsemaan lämpenemiseen, vaikka sille ei todellisuudesta minkäänlaista näyttöä ole löydettävissä."

Kyse nyt ei ole siitä, että olisi hypoteesi lämpenemisestä. Vähän näkyy lämpenemistä.

Kyse ei ole siitä etteikö tiedettäisi jääkausista. Jääkausien ja lämpökausien vaihtelu tiedetään.

Nämä kaksi kun tiedetään, huomataan että on pari asteta lämpimämpää mitä pitäisi olla ja että luontainen viileneminen on kääntynyt lämpenemiseen. Jos et usko hiilidioksidipäästöistä tämän johtuvan mikä on vallalla oleva teoria, esitä parempi ja todisteet sille.

"Mitä viimeaikaiseen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendiin tulee, se on viiveellä tapahtuvaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua luonnollisten El Niño -ilmiöiden lämpenemistä hallitsevista tapahtumista. Tämä selviää esimerkiksi siitä, mitä David Wojick on raportoinut."

Tuo toistuu vain muutaman vuoden välein ja siis roskaa. Nyt ei puhuta mistään yhden ihmisen elämän mittaisista asioista. Se on kokemusperäistä huuhaa ajattelua.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #54

54. Matti Kaarnatun argumentit ovat järkeviä.

Olen tuolla aiemmin puhunut planetaarisista ilmiöistä (maan periheli-kiertymä ja prekessio), jotka vaikuttavat jääkausien ym. syntyyn. Ihmisen vaikutus tähän liittyen on kiistaton eli ihminen vaikuttaa luonnollisiin globaaleihin lämpötila-gradientteihin, joko niitä jyrkentämällä tai loiventamalla.

Näinä aikoina olemme suurella todennäköisyydellä menossa kohti jääkautta (periheli-kiertymä ja prekessio), jolloin ihmisen aiheuttamat muutokset vaikuttavat globaaleihin lämpötila-gradientteihin niitä loiventamalla. Muussa tapauksessa, maapallon keskimääräinen lämpötila olisi huomattavasti viileämpi.

Minun laskelmieni mukaan holoseenin lämpötila-gradientti n. 200 vuoden periodilla, eli esiteollisesta ajasta tähän päivään on luokkaa vain n. ± 0,0125°C.

Ja kuten tunnettua, auringon aktiivisuus-sykli on ollut laskevalla trendillä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #57

"Näinä aikoina olemme suurella todennäköisyydellä menossa kohti jääkautta (periheli-kiertymä ja prekessio), jolloin ihmisen aiheuttamat muutokset vaikuttavat globaaleihin lämpötila-gradientteihin loiventamalla. Muussa tapauksessa, maapallon keskimääräinen lämpötila olisi huomattavasti viileämpi."

Näin minunkin käsityksen mukaan kun se maapallo vaappuu siellä avaruudessa vähän kuin hyrrä ja näkyy se syklisyys jääkausien ja lämpökausien vaihtelussa. Hahmoitan myös sen kun vesi absorboi lämpöenergian ihan fresnelin kaavojen mukaan ja on vielä hillittömän suuri lämpökerroin mutta kun vetää jäähän niin se peilaa sen pois. Toisin sanoen veden lämmittäminen vie paljon energiaa mutta myös luovuttaa hitaasti.

Jääkausi ei palaa kun vesi ei pääse jäätymään liian pitkäksi aikaa ja sitä pelkoa ei nyt ole kun jäätiköt sulaa.

Oikeasti olemme lyhyellä aikavälillä hyötyneet tästä paljonkin, että lämpökausi jatkuu kun täällä kuoltiin nälänhätiin ilmaston kylmetessä mutta lämpökauden oloista ei voi lämmetä kuumaan, sitten kuollaan kaikki kun ekosysteemit romahtaa. Ekosysteemit ovat lisäksi herkempiä sille mitä tuhansia vuosia sitten koska niitä on jo tuhottu niin paljon ja eliöstö ei ole niin monimuotoinen kuin aiemmin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #21

Kerro milloin aikoinaan? Mikä vuosisata? Tunnen historiaa että löytyy varmasti loogista selitystä.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #52

CO2 taso on heilunut jatkuvasti, välillä kohoten, välillä laskien. Stabiili tila ei ole normaali.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #60

Niin kyllähän se hiilidioksidi sitoutuu eri paikkoihin, kuten metsiin. Sitten kun polttelee niin hiili yhdistyy happeen ja on kaasuna ilmakehässä.

Kyse on siitä, että hiiltä on kierrossa huomattavan paljon eikä sitoutuneena johonkin. Jonkin verran pitää ollakin ja vaihtelukin on normaalia. Kyse on siitä millä syklillä vaihtelut menee ja pysyykö lämpötilan vaihtelut rajoissa mihin nykyinen eliöstö on sopeutunut.

Lyhyesti niin, että eliöstö kestää viileästä lämpimään ja lämpimästä viileään vaihtelut, mutta ei viileästä kylmään eikä lämpimästä kuumaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #16

Ilmaston lämpeneminen alkoi 1800-luvun puolella ja luonnollisen trendin mukaisesti olisi pitänyt viilentyä.

Kokonaisuudessaan parin asteen heitto. Mistä tämä pari astetta lämpimämpi ilmasto johtuu?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskottu ilmaston lämpeneminen on niin vähäistä, että sille ei ole asianmukaista näyttöä todellisuudesta."

Selitä mitä tapahtui luonnolliseen tapaan edenneelle ilmaston viilenemiselle? Minne hävisi katovuodet?

Nyt pitäisi olla globaali lämpötila pari astetta viileämpää mikäli lämpötila olisi viilentynyt luonnolliseen tapaan miten se alkoi viilenemään rooman rauhan jälkeen?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Sillä välin kun kaksi leiriä kiistelee, miten "palava talo" tulee sammuttaa eikä tee asialle mitään, niin sitä varmimmin ei ole enää mitään sammutettavaa.

Eikö nyt tulisi kuitenkin ensisijaisesti sammuttaa "paloa"? Tehdä kaikki tehtävissä oleva, ja katsoa, sammuuko se palo. Jos se sammui, olemme kaikki sitä todistamassa, jos ei sammunut, niin ei sen niin väliä - kenellekään.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Kyllä sillä hiilidioksidilla on joku pieni merkitys lämpenemisessä ja tuossa edellä kävi ilmi, että runsaampi CO2 tekee kuivat alueet kuivaksi ja märät märemmäksi.

No mikä niitä meriä lämmittää, olisiko se kuitenkin aurinko, mikä meriä lämmittää. Pilvillä on suuri merkitys tässä prosessissa, merten alapilvet estävät merten lämpenemistä, ja niiden puuttuminen taas lämmittää meriä.

Ja kun merten lämpötila nousee, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee.

Vesi, hiilidioksidi ja klorofylli osallistuvat fotosynteesin kautta prosessiin, josta syntyy sitä uusiutuvaa energiaa maapallolle. Ne paljon parjatut fossiiliset polttoaineetkin ovat tämän saman fotosynteesin avulla syntyneet aikoinaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Ongelma onkin siinä kun ne kaikki päästetään yks kaks ilmakehään kun eliöstö on viimeisen miljoonan vuoden aikana sopeutunut täysin erilaisiin oloihin.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Kyllähän tämä apinain suvun touhu semmoista että.....

Ihminen toimii just samaan tapaan kuin muut eliöt ja elää ja lisääntyy saatavilla olevien resurssien mukaan. Emme eroa heinäsirkasta.

Asioista päättävillä on resurssien saanti turvattu parhaiten joten ovat vähän sokeita sille, että suuri osa muita kitkuttelee olemattomilla resursseilla ja taistelee elämästään. Sitten kun maailma tuhoutuu heidänkin ympäriltään, on tavallisesti liian myöhäistä.

--

Eiköhän tässä nähdä paniikkireaktiota vielä kun keksitään ÄKKIÄ viilentää ilmastoa ydinaseilla..

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Ruotsalais professori sekoaa jo sanoissaan, kuvaillessaan Kebnekaise vuoren vuosittaisia muutoksia.

- En ole ikinä nähnyt yhtä paljon sulanutta lunta eteläisellä huipulla kuin tänä kesänä, Tukholman yliopiston maantieteen professori Gunhild Ninis Rosqvist kertoo.

Ja jatko jutustelukaan ei ole yhtään sen vakuuttavampaa.

"Kebnekaisen korkeutta on mitattu säännöllisesti jo vuodesta 1880 asti. Lunta on sulanut metrin verran joka vuosi viimeisen 20 vuoden ajan."

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2018080222011111...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset