VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Biotalous hamuaa haketta halvemmalla

  • Ensimmäinen, Pallarin hakepuimuri Kannuksen energiametsäkoeasemalla 1979
    Ensimmäinen, Pallarin hakepuimuri Kannuksen energiametsäkoeasemalla 1979

Tukkitaloudesta poiketen biotalous murskaa puun jossain vaiheessa aina hakkeeksi. Hake voi olla parisenttistä lastua, parimillistä purua tai vielä pienempää mikrotavaraa.

Biotuotetehdas jalostaa hakkeen sellun lisäksi sähköksi, vaatteiden kuiduksi, bioetanoliksi, kappaletulostuksen raaka-aineeksi, tai vaikkapa uusiutuvaksi grafeeniksi ja muiksi tuleviksi nanotuotteiksi.

Halvalla korjattava bioraaka-aine, lopulta hake, on biotalouden avainkysymys. Teollisuus huokailee kaupalla olevan tai itse korjaamansa hakkeen kovaa hintaa. Metsistämme saatavan hakkeen riittävyyttä ei liene tarvetta huokailla.

Metsähakkeen käsite tuli Suomeen vuonna 1956. Maahamme hankittiin Itävallasta ensimmäinen, Pöttinger-niminen hakkuri. Metsähake syrjäytti 60 vuotta sitten halot ja klapit kunnallisista lämpölaitoksista.

Hakemenetelmän kehittäminen on jäänyt puolitiehen. Puu pitää edelleen kaataa nykyharvesteriin runko kerrallaan, ja se maksaa. Halvemmalla hakkeen saisi tehtaalle, jos sen voisi puida viljan tavoin pystykasvustosta.

Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden Rahasto (SITRA) järjesti 1970-luvun alussa biotalouden varhaisen konekilpailun. Sen voitti hakepuimurillaan tervolalainen Kyösti Pallari vuonna 1972. Pallarin puimuri katkoi traktorin leveydeltä ojitettujen suomaiden koivuja kantoläpimitaltaan 15–20 senttiin asti, haketti ne ja puhalsi hakkeen traktorin takaosassa olevaan säkittäjään.

Pallari esitteli kuusipyöräisen Valmetin rungolle rakentamaansa järeää hakepuimuria yleisötilaisuudessa viimeisen kerran Kannuksen energiametsäkoeasemalla syyskuussa 1979. Sen jälkeen Pallari myi koneensa Ruotsiin.

Ruotsissa hakepuimurin kehittäminen ja keventäminen jatkuivat osana energiametsien lyhytkiertokasvatusta. Tutkimusta veti suomalaissyntyinen professori Gustaf Sirén. Hänen ryhmänsä oivalsi hakkeen tuotannon perussäännön: kasvata hakepajua tiheissä riveissä ja lyhyellä kiertoajalla niin, että voit korjata kasvuston hakkeeksi jo 5–6 sentin kantoläpimitassa.

Tällä menetelmällä puimurin kokoa voi pienentää. Puimurin hinta laskee. Hehtaaria ja vuotta kohti saadaan haketta entistä enemmän. Samalla hakkeen hinta putoaa.

Sitten Pallarin päivien Suomessa ei ole kehitetty, kokeiltu eikä tutkittu ainuttakaan hakepuimuria. Annoimme keksinnön luiskahtaa Ruotsiin. 2000-luvulla korjuukustannuksiltaan tehokkaimmat hakepuimurit on valmistettu Tanskassa.

Nyt uuden tyypin hakepuimureilla olisi käyttöä esimerkiksi pohjoisilla turvesuonpohjilla. Niitä on vapautunut turvetuotannolta jo 40 000 hehtaaria ja niitä vapautuu 2020-luvulla lisää 2500 hehtaaria vuodessa.

Kun polttoturpeen nosto saroilta on päättynyt, ja kun ne lannoitetaan sopivasti hakevoimalan tuhkalla, tiheä hieskoivun vesakko valtaa heti sarat. Niitä vesoja ei kannata yksin puin kerätä. Pystypuintia hakkeeksi tarvitaan. Vielä runsaampaan haketuotantoon pääsee, kun suopohjan viljelee jalostetulle hakepajulle.

Kasvava huoli riittävän halvalla korjatusta raaka-aineesta viestii, että metsäpuiden lyhytkiertoviljelyllä ja sen tuottamalla hakkeella olisi 2020-luvulla käyttöä. Onneksi naapurimme kaupallistivat Pallarin keksinnön. Hakepuinnin ajatus on helposti palautettavissa Suomeen, kun biotalous alkaa todella hamuta halpaa haketta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Meinaako biotalousmiehillä tulla nyt jo pulaa puumateriaalista?!

Esimerkiksi Äänekosken biotuotehdas käyttää joka päivä 240 puurekallista ja 70 junavaunullista puuta. Se korjataan pääasiassa 150 km:n säteellä Äänekoskelta, Keski-Suomesta.

Voin vaan kuvitella, miltä Keski-Suomen metsät näyttävät 10-20 vuoden päästä... Jos tämä hullutus siis jatkuu.

Veli, missä ne grafeenin tutkimus- ja käyttötutkimukset ovat nähtävillä? Mihin se miljardi rahaa on laitettu, joka grafeenille annettiin, ja onko sitä vielä jäljellä? Uudet grafeenihankkeet?

Suomen tulee kiireesti etsiä puulle korkeamman jalostusasteen käyttötarkoituksia.

Tätä menoa Suomen kaunis metsäluonto pilataan aivan lastemme silmien edessä!

Aulis Saarijärvi

Haiskahtaa taas samalle, että valtio maksaa tutkimukset, kokeilut ja lopulta sitten sen käytännön tukiaisilla, että jotkut suvut tulevat miljonääreiksi.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Miksi ihmeessä halvemmaksi, kokemuksesta tiedän että kun myi metsää esimerkiksi kunnat otti loput puut hakkeena niin halvalla että melkein myyjän piti maksaa.
Eihän siellä halventamisessa ole loppua ollenkaan, päin vastoinhan sitä pitäisi tehdä, pitäisi miettiä miten hakkeesta saadaan enempi hintaa, sellaisia tuotteita nyt ja tulevaisuudessa valmistukseen että voidaan nostaa hakkeen hintaa.
Olen katsellut ilmasta käsin Suomen ristiin ja rastiin eikä sitä metsää liikaa ole paljon on laajoja aukkoja ja pikkupojan korkuista taimistoa, metsä kasvaa kyllä mutta oman aikansa se vie.
Jostain syystä Suomessa halutaan mennä perse edellä puuhun, ilmaiseksi annetaan, halvalla tehdään, myrkkyputket järviin ja meriin päin ..........

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Hakepuimurin pitäisi vielä papanoida hake briketeiksi tai pelleteiksi. Ne ovat kovissa hinnoissa; kuluttajille menevät marketeissa 350 euron tonnihintaan (3.50e / 10 kg) ja ne tuodaan tällä hetkellä suurelta osin ulkomailta. Järjettömästä hinnasta huolimatta myivät ei-oota viime talvenakin.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ruotsissa on kasvatettu energiapajua pelloilla jo vuosikymmeniä. Suomessa voitaisiin tehdä samoin. Hakepuimureita ja pelletöintilaitteistoja tulisi kehittää niin, että paikallinen pellettien pienvalmistus tulisi mahdolliseksi.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Varmasti kannattaisi viljellä ja korjata puuta mainitsemallasi tavalla esim. käytöstä poistetuilla turvesoilla. Ilmiesesti tässä nyt puhutaan puun energiakäytöstä. Tuskin hieskoivu- tai pajuhake muuhun kelpaa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset