VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Biotalous saa lisäpuuta kannoista

  • Kantojen vuosikäyttö Suomessa vuodesta 2000 lähtien
    Kantojen vuosikäyttö Suomessa vuodesta 2000 lähtien

Klassikkokirjailija Ilmari Kianto kuvaa verevästi vuoden 1909 romaanissaan Punainen Viiva, kuinka kantoja taannoin väännettiin kaskesta. Kaskimaan penkalla kuivuneet kannot menivät energiapuuksi pientilojen pirtteihin.

Tiedemaailmassa kantoja alkoi tutkia sotien jälkeisellä kasvukaudella metsäojituksen nestori, professori Olavi Huikari. Hän kutsui 1972 Metsäntutkimuslaitoksen Padasjoen koealueelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Huikari esitteli kehittämänsä ojikkojen metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Hän laski kantojen tuovan 10–40 prosentin lisän puubiomassan tuotokseen.

Metsäteollisuus kiinnostui heti. Puhuimme silloin uhkaavasta puupulasta, tämän päivän malliin. Nykyisin Metsä Groupiin kuuluva Joutseno Pulp rakensi 1973 tehtaalleen kantojen murskauksen koeaseman. Ajatus oli saada tehtaalle lisää sellun raaka-ainetta.

Kun tehdaspäähän tuli kysyntää, metsäpää toimi heti. Tervolan keksijä Kyösti Pallari patentoi 1974 kaivinkoneen puomiin kiinnitettävän, kantoja halkovan kouran. Kantoja ei tarvinnut enää ihmisvoimin maasta vääntää. Pallarin kantoharvesterista tuli sittemmin kantotyömaiden peruskone.

Keksinnöstä käytäntöön kestää usein yhden sukupolven verran, niin tässäkin. Vuonna 2000 kannoista kiinnostui energiatalous. Metsäyhtiö UPM-Kymmene nosti ensimmäiset 5000 kiintokuutiota. Ne haketettiin polttoon Jämsänkosken voimalaan.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana kantojen käyttö nousi miljoonaan kuutioon. Lisäys oli 200-kertainen. Kyseessä on talousmetsien menestystarina, mihin tuskin mikään muu metsän tuote on kymmenessä vuodessa pystynyt. Biotalous hakee 2020-luvulla jotain vastaavaa.

Vuonna 2013 kantohakkeen käyttö oli huipussaan. Sitä poltettiin 1,2 miljoonaa kiintokuutiota, viisitoista prosenttia kaikesta energiahakkeesta. Sen jälkeen kantoenergia notkahti halvan ulkomaan sähkön myötä. Vuonna 2017 kantojen käyttö oli 0,54 miljoonaa kuutiota.

Kantojen nosto sopii parhaiten kuusen metsäviljelmille, kangasmaille. Kun avohakkuussa korjaa kannot, maa puhdistuu juurikäävästä eli maannousemasta. Siivottuun ja muokattuun maahan voi istuttaa välittömästi uudet, nopeakasvuiseksi jalostetut kuusentaimet.

Kannottomalla ja oksattomalla metsäkentällä taimikon varhaishoito on palkitsevinta. Kuusen taimet eivät enää juro, syntyy unelmataimikko, ja ensimmäiseen harvennushakkuuseen pääsee ennätyksellisen nopeasti.

Kantokorjuuta seuraavassa metsänhoidossa ja käyttöketjussa on vielä kehitettävää. Kantokasoja ei tulisi jättää hakkuuaukion laitaan ylivuotisiksi. Ilman kantokasoja metsänviljely vauhdittuisi ainakin vuodella. Kasojen pohjalla sikiävän juurikäävän riski pienenisi.

Ylivuotisia kantokasoja on perusteltu syksyisten sateiden kantoja puhdistavalla vedellä. Kantojen huuhtelu hiekasta on insinööritietein ratkaistava ongelma. Joutseno Pulpin 1973 kokeilua jatkaen se kuuluu ratkaista voimalan tai biotuotetehtaan varastokentällä, ei metsän kasvumaalla.

Luonnonvarakeskus on laskenut kantojen 2010-luvun kestäväksi hakkuukertymäksi 6,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hyödynnämme siitä nyt alle kymmenen prosenttia. Olavi Huikarin lähes puoli vuosisataa sitten esittämä kantomassa on kasvavan biotalouden mahdollisuus.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

Mr Pohjonen, no jos kerätään pois hakkuutähteet ja kannotkin, nii saako mikrobit sitten tarpeeksi päivän kaurapuuron

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen

Myöhemmällä tuhkalannoituksella hoituu maan ravinteiden tasapaino (ennen se hoitui metsäpaloilla). Itse mikrobit eivät maasta poistu, kun kannot nostetaan.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Kun viedään kannotkin metsästä alkaa tuhon tie...

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Kirjoitus on kuin avohakkuiden puolustuspuhe - miksi?
Professorin näkemys: https://www.kaleva.fi/lukijalta/mielipiteet/avohak...

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Maaperä köyhtyy kuten keräävällä ruohonleikkurilla ajettaessa.

Aulis Saarijärvi

Ei menneen ajan ihminen huvikseen, tai polttopuukseen etupäässä nälkäisenä, raihnaisena, hikisenä ja uupuneena sitä kantoa vääntänyt. Ne vain piti saada pois pellosta, jos sitä pyrki muuten, kuin kaskitekniikalla viljelemään.
Se kuivunutkin kanto on sitten työläs saada polttopuuksi. Siinä menee aikaa ja vaivaa paljon enemmän suoran koivun vertailukuutioksi.

Nykyhetken kannon metsästä kaivaminen, puhdistaminen, kuljettaminen sieltä hakkuualueelta on energiaa vaativaa hommaa. Se vaatii isoja koneita, kestäviä kuljetusteitä ja paljon dieseliä, että jonnekin on ajettu 60 km kantokasaa. Se ei viisaampien laskelmien mukaan ole kannattavaakaan. Toinen juttu on, että valtio tukee sitä toimintaa avokätisesti.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tämä on se tärkeä kulma, mikä on lopulta tämän touhun hyötysuhde ja kannattavuus..

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman
Käyttäjän Kirsiomp kuva

Vanhojen puiden säilyttäminen

- Säästettävän puuston hakkuuarvosta saamatta jäävät tulot. Jos jätät esim. 5 % varttuneista puista metsään pysyvästi, valiten taloudellisesti vähäarvoisia mutta luonnon kannalta arvokkaita puita säästöpuiksi, tulonmenetys on vähemmän kuin 5 %.

- Tuhoriski pienenee, sillä vanhoissa puissa pesivät linnut syövät tuhohyönteisten toukkia ja pöllöt pyydystävät myyriä pois taimikoita tuhoamasta.

- Vanhoista, metsiin jätetyistä puista syntyy ajan kuluessa laho puuta, jonka hyödyistä kerrotaan alla olevassa sarakkeessa.

- Metsäsertifiointikriteerit edellyttävät säästöpuiden jättämistä

Lahopuun säästäminen

- Lahopuun säästäminen ei enimmäkseen aiheuta tulonmenetyksiä. Lähinnä pystyyn kuivuneilla havupuilla on käyttö- ja markkina-arvoa energiapuuna. Yksittäisten polttopuurunkojen haku metsästä on työlästä suhteessa hyötyyn.

- Ajoreitille sattuvan järeän maalahopuun kiertäminen hidastaa hieman metsäkoneen kulkua.

- Tuhoriski pienenee. Lahopuulla elävä monipuolinen eliöstö osallistuu metsätuhoja aiheuttavien hyönteisten kannan säätelyyn.

- Lahopuusta syntyvä humus parantaa metsämaan ravinteiden- ja vedenpidätyskykyä.

- Kuollut puu on hyvä kasvualusta uudelle puusukupolvelle.

- Metsäsertifiointikriteerit edellyttävät lahopuun säilyttämistä.

---

Edellä kerrottu oli lainaus "WWF:N METSÄNHOITO-OPPAASTA - metsänhoitoa sinun ja luonnon ehdoilla", ks. lisää aiheesta alla:

https://wwf.fi/mediabank/8468.pdf

Käyttäjän Kirsiomp kuva

"Luonto köyhtyy. Suomessa elävistä metsälajeista jo 814 on uhanalaisia. Melkein yhtä suuri joukko, 776 metsälajia, on luokiteltu silmälläpidettäviksi (Punainen kirja, 2010). Nämäkin lajit voivat uhanalaistua tulevaisuudessa, jos niiden elinympäristöjen heikentyminen jatkuu. Selvitysten mukaan joka viidennellä uudistushakatulla hehtaarilla luontoarvoja on hoidettu välttävästi tai heikosti ja tilanne on heikentynyt jo usean vuoden ajan. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla: Vaadi arvojesi ja tavoitteidesi mukaista metsänhoitoa. Vaadi, että sinun metsässäsi luonnonhoidon taso on aina erinomainen."

Lähde (2016):

https://wwf.fi/mediabank/8468.pdf

---

Katso myös:

Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010

http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Eri...

Huomaa em. julkaisusta:

- -"Arvioinnin tulosten lisäksi kirjassa kuvataan edellisen arvioinnin jälkeisiä merkittävimpiä lajien suojeluun vaikuttavia hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä toimenpiteitä sekä tutkimusta ja seurantaa.

Punaisessa kirjan liitteessä on eliölajien uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmän (LAUHA) arvioinnin tuloksiin perustuva ehdotus luonnonsuojelulain mukaisista uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista lajeista.

Eliölajien uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmä (LAUHA) esittää 12 toimenpide-ehdotusta uhanalaisten lajien suojelun, hoidon, tutkimuksen ja seurannan järjestämiseksi ja rahoittamiseksi.

Arvioinnista vastanneiden eliötyöryhmien työn tulokset esitellään 34 eliöryhmäkohtaisessa luvussa."

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Maaseudun tulevaisuus:

Metsä 21.02.2018 Johanna Heikkilä

"Suomen eliölajien uhanalaisuus arvioidaan taas: Miten käy liito-oravan ja viitasammakon?"

Eliötyöryhmää on ohjeistettu, ettei tietoja arvioinnin tuloksista kerrota ennakkoon julkisuuteen. (jatkuu alla)

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/art...

---

Muistuttaisin, että "Suomi on sitoutunut edistämään luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä."

Ympäristöministeriön tavoitteena on:

- pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä
- saavuttaa ja ylläpitää lajien ja luontotyyppien suotuisan suojelun taso,
- turvata ekosysteemien toimintaedellytykset sekä
- jokien, järvien, pohjavesien sekä Itämeren hyvä tila.

Lähde:

http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonto

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

no entä miten käy jos nuoret ei saa työpaikkoja, tuleeko sekasorto ja entä jos ruoka menee tiukalle , miten sitten suojelua auttaa, mitä sitten suojellaan jos ruoka meneekin tiukalle , entä nyt miten nyt viljasato etelässä, loppuuko ruis vai, suojella ei voi sillai, että vain yksin suojellaan, pitää hannkkia työpaikkoja ja ruokaa ja vasta sen ohessa voidaan suojella jotain

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jali, pitää varautua hyvissä ajoin: maamme ruokaomavaraisuus ja huoltovarmuus tulee hoitaa kuntoon - luontoa säästävästi. Ne kulkevat helposti käsi kädessä, jos markkinavoimat eivät siihen pääse liiaksi vaikuttamaan. Ja kaiken maailman lobbarit, joilla oma suu on lähempänä kuin kontin suu.

Suomi tulee pitää asuttuna ja huollettuna - vain kaupungit ilman maaseudun antamaa tukea eivät suurissa kriiseissä tule pärjäämään.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Maaseudun tulevaisuus:

Plus Metsä 11.06.2018 (Hanna Lensu)

Kunta voi kirjata metsälle "avohakkuut kielletty" -määräyksen yleiskaavaan

Metsätalouden kannalta kaavojen suojelumerkinnät ovat ongelmallisia, sanoo MTK:n Markus Nissinen.

Kunta pystyy kirjaamaan yleiskaavaan erittäin voimakkaita metsätaloutta koskevia määräyksiä – esimerkiksi avohakkuukiellon.

”Maa- ja metsätalousalueen sisään voidaan merkitä pienempi alue luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi luo-merkinnällä”, kertoo MTK:n ympäristöpäällikkö Markus Nissinen.

Tällaiselle alueelle voidaan kaavassa edelleen kirjata suojelumääräys, kuten ”avohakkuut kielletty”.

Suojelumerkintöjä voidaan tehdä kaavoitusta edeltäneen luontokartoituksen perusteella. Syynä määräykseen voi olla esimerkiksi jonkin lajin esiintyminen kohteessa.

Nissisen mukaan kaavojen suojelumääräykset ovat metsätalouden kannalta ongelmallisia.

”Metsätaloudessa noudatetaan joka tapauksessa metsälakia, luonnonsuojelulakia ja muita lakeja ja suosituksia. Suojelua ei tarvitsisi erikseen kaavoituksessa merkitä.”

Metsälakia valvoo metsäkeskus, luonnonsuojelulakia elykeskus ja kaavoitusmerkinnän myötä vielä kuntakin puuttuu asiaan.

Kunnan virkamies tekee kaavaehdotuksen ja se hyväksytään kunnan- tai kaupunginvaltuustossa.

Metsäkeskuksen projektipäällikkö Mika Salmi arvioi, että yksittäisen maanomistajan ei ole helppoa saada ehdotukseen muutoksia, jos omille maille on tulossa sopimattomaksi koettu kaavamerkintä.

”Haastavaa se on, ei se helppoa ole. Mutta mitä aiemmin kaavoitukseen pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan, sen parempi.”

Salmen mielestä maanomistajia kannattaisi kuulla jo ennen kuin varsinainen kaavoitusprosessi alkaa."

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/art...

---

No, mitä tästä nyt sanoisi?

KAIKKIA kunnan asukkaita (erityisesti naapureita!)/osallisia/asianomaistajia - ei vain maanomistajia - tulee kuulla ennen kuin varsinainen kaavoitusprosessi alkaa. Näinhän ei ole asiantila Suomessa, vaikka SEA-/SYA-direktiivi niin edellyttääkin.

Vrt. aikaisemmat ko. direktiiviä koskevat blogini, esim. nämä:

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257783-ym...

ja

http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256875-eu...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jali, viittaan vielä edelliseen viestiini - onkohan menty viime vuodet niin kuin on suunniteltu? Tässä tuhti lukupaketti siitä, miten on tähän päivään varauduttu:

https://www.maaseutu.fi/globalassets/esitteet-ja-o...

Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Kun vielä keksisi minne ajaa 20 rekallista kantoja. Kelpaisiko jollekulle?
Ihan joutui maksamaan ongelmajätteestä. Voin järjestää lisääkin.

Toistaiseksi ainoita hyötykäyttöjä lienee tavattoman iso voimalaitoskattila.

Ongelmana on mukana tuleva roska, hiekka ja kivi jne. Ja siksi siitä joutuu maksamaan. Rekkaan ei mahdu paljoa komiulotteisia kantoja. Työkalut menee helposti rikki kiveen, halkaisu on itkun takana, eikä edes oman talon rakentaja ala kantoja polttamaan, ellei ole ihan pakko. Kaupungeissa ei tietysti ollenkaan saa edes risuja poltella. Pikkukantoja on joskus maahan poltettu, muttei tänä kesänä.

Olisihan se hieno jos löytyisi kaupallisesti järkevä ratkaisu ja käyttö. Eikä pelkkää ideologista ja tuettua puuhastelua, johon menee jo enemmän rahaa kuin yritysverot Suomessa yhteensä tuo. Sitä kansallista sosialismia ja jakotaloutta. Eli sosialisoidaan rahat ja jaetaan tutuille tekijöille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset