VeliPohjonen Jos metsään haluat mennä nyt

Metsälöiden viljelylaina kasvattaisi lisää puuta ja panisi sitä myyntiin

Suomessa on 376 000 perheomistuksen metsätilaa eli metsälöä. Metsälöksi lasketaan yli kahden hehtaarin metsäpalsta. Metsälön keskikoko on noin 30 hehtaaria; metsälö voi koostua useammastakin palstasta.

Metsälöt kasvavat pääosan metsäteollisuuden puusta. Puun myynti kuitenkin takkuaa. Kolmanneksella metsälöistä ei ole ollut hakkuita 30 vuoteen.

Metsälöt merkitsivät sotien jälkeiselle kansantaloudelle paljon. Valtiovalta kannusti niitä metsänviljelyyn, metsien hoitoon ja puun myyntiin sekä piiskoilla että porkkanoilla.

Vuonna 1995 poistunut pinta-alaverotus oli piiskoista tehokkaimpia. Muistamme vuotuiset veroleimikot, jotka hakattiin metsäveron maksamiseksi.

Avohakkuilla oli vakuustalletus. Osa hakkuutuloa lukittiin pankkiin, kunnes metsätilallinen pystyi osoittamaan taimikon syntyneen. Kun vakuustalletus poistui 1990-luvun alussa, metsänviljelystä poistui piiska.

Porkkanoista vaikuttavin oli metsänparannuslaina. Se oli suurimmillaan 1970-luvulla, nykyrahassa 70 miljoonaa euroa vuodessa. Lainaporkkana poistui 1990-luvun puolivälissä.

Toinen porkkana on suora hehtaarituki. Se oli suurimmillaan 1990-luvun alussa, nykyrahassa 95 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2017 tukiaisten (Kemera-tuen) taso oli 53 miljoonaa euroa.

Kulunut neljännesvuosisata kertoo, että tukiaisten kaudella lamaantuivat niin metsänhoito kuin puun myynti. Luonnonvarakeskuksen tuoreen metsälaskennan mukaan meillä on myöhästyneitä taimikonhoitoja 795 000 hehtaaria. Nuorten metsien ensiharvennusrästejä on lähes miljoona hehtaaria.

Porkkanoita olisi syytä punnita taas, esimerkiksi luomalla metsälöille hakkuun jälkeisen metsänviljelyn laina. Sillä kustannettaisiin puun kasvatuksen alkukierron hintavat toimet kuten kantojen korjuu, maanmuokkaus, ojaperkaus, istutus, taimikonhoito, pystykarsinta, typpi- ja tuhkalannoitus sekä hirven laidunnuksen aiheuttama puun uusintaviljely.

Kansantaloudelle metsän viljelylainalla olisi etuja. Ensimmäinen olisi myyntipuun virta. Hoitaakseen lainojaan metsätilallinen myisi puuta vuosittain.

Toinen etu tulee metsätalouden työstä. Työtä syntyy kun lainarahalla maksaa metsän istutusta, taimikoiden perkausta ja energiapuun hakkuuta. Työtä syntyy myös kun metsän kasvattaja tarvitsee lainojensa hoitoon ulkopuolisen urakoitsijan hakkuita.

Asiaa karummin katsoen: velka ajaa metsätilallisen työhön. Kansantalouden oppinut taas toteaa, että laina muuntuu tuoreeksi, tuottavaksi työksi. Se kestää vuodesta toiseen, niin kauan kuin lainoja on kuoletettava. Vakuus on varmin minkä talous tuntee: maa itse.

Kolmas etu tulee metsälöiden yrittäjyyden jatkumosta. Toisin kuin tukiainen, laina luo yrittämiseen pitkäaikaista jännettä.

Viljelylaina on sijoitus metsän tulevaan tuotantoon. Metsälöiden lainoitus seuraisi perulaisen taloustieteilijä Hernando de Soton oppia. Hänen mukaansa uusiutuvia luonnonvaroja kasvavan kansakunnan vaurauden juuret ovat aidon yrittäjyyden perhetiloilla. Aitoon yrittäjyyteen kuuluu lainoitus.

Lainaporkkana ohjaisi metsälöitä terveempään yrityssuuntaan. Nykyiset metsän omistustilat palautuisivat luonteeltaan metsän kasvatustiloiksi.

Metsän viljelylaina olisi kiihoke, mikä kohentaisi metsätaloutta. Enemmän puuta virtaisi metsätiloilta 2020-luvun biotaloudelle. Metsälöille lainoitus olisi joka tapauksessa kivuttomampi kuin metsien kiinteistövero, mitä teollisuus on uudeksi metsätalouden piiskaksi ehdottanut.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Veli, reilu viikko sitten (18.7.) kirjoitit näin:

- -"Talousmetsien avohakkuista luopuminen on rahallisesti sitä luokkaa, että yhteiskunnan on tultava vastaan. Metsähallituksen osalta ratkaisu on yksinkertainen. Eduskunta voi alentaa tarvittavalla euromäärällä metsähallitukselleen vuosittain asettamaa tulostavoitetta.

Yksityismetsien osalta ongelma on monimutkaisempi. Miten tukea metsätilojen pitkän ajan talousmuutosta?

Rahoitukseen voisi ottaa mallia 1960-luvulla kehitetystä metsänparannuslainasta. Siirtymä jatkuvaan kasvatukseen on samanlainen, pitkään kustannuksia aiheuttava toimenpide kuin 1900-luvun jälkipuoliskolla, metsänparannuksen lainoilla rahoitettu suometsien ojituksemme.

Myyntipuun hintaeroa tasaava jatkuvan kasvatuksen lainoitus voisi olla osa Metsämaa Suomen tukipakettia, hieman muiden tukiaisten tapaan. Metsänparannusten tapaan laina-aika voisi olla 35 vuotta, missä ensimmäiset 5-10 vuotta olisivat vapaavuosia. Tuki olisi pääosaksi korkotukea.

Lainan vakuus olisi vahvin minkä pankkitalous tuntee: maa itse. Lainojen myöhempi, vuotuinen takaisinmaksu sopisi jatkuvaan kasvatukseen - ja jatkuvasti tuloa tuoviin hakkuisiin. Myyntipuun virta metsätaloudessamme pysyisi vakaana, jopa kiihtyisi. Se sopisi vahvana nousevalle biotaloudelle." - -

Lähde: "Avohakkuut korvaava jatkuva kasvatus on biotalouden mahdollisuus"

http://velipohjonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/25835...

---

Huomaa edellä lainatusta erityisesti tämä: - -"Myyntipuun hintaeroa tasaava jatkuvan kasvatuksen lainoitus voisi olla osa Metsämaa Suomen tukipakettia".- -

Miksi, Veli, nyt tänään kirjoitatkin, että "Työtä syntyy kun lainarahalla maksaa metsän istutusta, taimikoiden perkausta ja energiapuun hakkuuta."

Kysynkin, oletko nyt liikkeellä avohakkuiden vai jatkuvan kasvatuksen asialla?

Ei voi olla molempien asialla yhtä aikaa: toiselle väkisinkin aina pyllistää.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Kirsi. Miksi Velin pitäisi olla puolesta tai vastaan avohakkuuta/jatkuvaa kasvatusta? Miksi hän ei voi olla kummankin tavan kannalla pyllistämättä silti toiselle?

Jos olet huomannut niin Veli yrittää tarkastelaa asioita useammastakin näkökulmasta. Ja vielä erittäin ansiokkaasti käy asiaa läpi metsänhoidon historian valossa. Maailma kun ei ole mustavalkoinen.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Juhani, eikö tämä Velin 18.7. otsikkokin jo kertonut Velin aikaisemman kannan?

"Avohakkuut korvaava jatkuva kasvatus on biotalouden mahdollisuus"

Kansalaismielipide on menossa avohakkuiden kiellon suuntaan. Hyvä niin.

Juhani, et kommenteillasi tai moitteillasi pysty päätäni kääntämään. Pidetään molemmat omat mielipiteemme.

Mutta tuuliviirin lailla tässä asiassa ei kannata kenenkään asiassa liehua.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki Vastaus kommenttiin #4

Et vastannut kysymykseen. Miksi pitää olla puolesta tai vastaan? Miksi ei ole mahdollista toteuttaa kumpaakin tapaa rinnakkain?

Minä olen itse siirtynyt ns. jatkuvaan kasvatukseen ainakin siellä missä uskon sen onnistuvan. En silti poissulje avohakkuun mahdollisuutta. Minulla on kokemusta molemmista. Paljonko simulla on kokemusta näistä? Pyllistänkö minä nyt sitten molemmille?

Toteutatko sinä omassa metsässäsi jatkuvaa kasvatusta? Vai onko sinulla ylipäänsä metsää olleenkaan?

Mielipide on kuin persereikä. Lähes kaikilla on sellainen. Sillä ei vaan ole mitään tekemistä totuuden tai faktojen kanssa.

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen

Kirsi, vuoden 2014 metsälain muutos oli käänteentekevä. Nyt metsänkasvattaja voi valita itse menetelmänsä, esimerkiksi vaihtoehdoista metsänviljely / metsän jatkuva kasvatus. Molempia tarvitaan, ja puun kasvuun pohjaava yhteiskuntamme voi tulla molempia vastaan.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Veli, kaikki muutkin väestöryhmät joutuvat vähän väliä tinkimään ansioistaan, jotta tämä yhteinen paattimme pysyisi pinnalla eli meillä olisi nykyisen muotoinen hyvinvointivaltio. Vrt. esim. aktiivimallin kurittamat, solidaarisuusveron maksajat jne. Esimerkkejä kyllä löytyy.

Miksi siis metsänomistajien tulisi saada jotain erityiskohtelua, jos he siirtyvät omassa metsätuotannossaan ja -taloudessaan a) vaihtoedosta b) vaihtoehtoon? Tai toteuttavat molempia vaihtoehtoja? Eihän muutkaan yrittäjät saa näitä valtion korkotukilainoja, jos he siirtyvät omassa yritystoiminnassaan esim. kioskiyrittäjästä ravintolayrittäjäksi.

Veli, esityksestäsi perustelut puuttuvat kokonaan. Ehdottamallasi korkotukijärjestelmällä vain aiotaan vauhdittaa metsiemme tuhoa biotalouden alttarille, joka aiotaan nyt täysin ylimitoittaa, vrt. Äänekoskelle virtaavat 240 puurekkaa 70 junavaunullista yhdessä vuorokaudessa!. Näin aiotaan tehdä välittämättä kaikille yhteisistä luonto- ja virkistysarvoista.

Juhani, meillä on jokamiehenoikeudet metsiimme: luonto- ja virkistysarvot kuuluvat kaikille omistajuudesta riippumatta.

Käyttäjän VeliPohjonen kuva
Veli Pohjonen Vastaus kommenttiin #8

Kirsi, tästä linkistä löytyy Hernando de Soton perusteluja, miksi yhteiskunnan kannattaa tukea lainoituksin myös metsätiloja:

https://yendieu.files.wordpress.com/2009/04/the-my...

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #11

Veli, kun olet sen lukenut, niin tiivistä tässä ihan omin sanoin minulle ja muillekin blogisi lukijoille. Esityksessä sivuja 276.

Tässä nyt kuitenkin kättä pidempää, ks. alla:

"Kuollut pääoma

Hernando de Soto on perulainen taloustieteilijä, joka on keskittynyt tarkastelemaan omistusoikeuden merkitystä erityisesti kehittymättömissä talouksissa. De Soton pääviesti on, että markkinatalous edellyttää toimiakseen tietojärjestelmän, joka huomioi ja määrittelee omistusoikeudet. Omistusoikeuksien puute estää pääomien syntymisen, ihmisten elinolosuhteiden parantumisen ja siten talouden kehittymisen. Erityisesti puutteellinen maanomistusoikeus on keskeinen tekijä, joka estää elinolosuhteiden kehittymisen. De Soton argumentti on hyvin järkeenkäypä. Kuka rakentaisi talon maalle, jonka omistusoikeudesta kenelläkään ei ole tietoa ja jonka oikeuden valtio tai muu taho voi milloin tahansa viedä pois? Ilman omistusoikeuksia ja omistusten rekisteröintiä ei synny pääomaa eli omaisuutta, jolla on arvoa ja jota voidaan käyttää lainojen vakuutena tai vaihdannan kohteena. De Soton mukaan kehittymättömissä talouksissa on kyllä varoja (assets), mutta ei omaisuutta (property). Tätä paradoksia hän kutsuu kuolleeksi pääomaksi (dead capital)."

http://teroluoma.blogspot.com/2012/09/hernando-de-...

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki Vastaus kommenttiin #8

"Miksi siis metsänomistajien tulisi saada jotain erityiskohtelua, jos he siirtyvät omassa metsätuotannossaan ja -taloudessaan a) vaihtoedosta b) vaihtoehtoon? Tai toteuttavat molempia vaihtoehtoja? Eihän muutkaan yrittäjät saa näitä valtion korkotukilainoja, jos he siirtyvät omassa yritystoiminnassaan esim. kioskiyrittäjästä ravintolayrittäjäksi."

Tämäkin kuvastaa täydellistä ymmärryksen puutetta metsätaloutta kohtaan. Ei se mikään hemmetin kasvimaa ole. Ei metsätaloudessa voi tehdä suunnanmuutoksia noin vain. Se on pitkäjänteistä hommaa. Ei maataloudessakaan voi yhtäkkiä muuttaa tuotantosuuntaa pihvikarjasta lypsykarjaan, sianlihantuotantoon tai kasvin viljelyyn tuosta vain vuosittain vaikka se Kirsistä niin ihanalta tuntuukin.

"Juhani, meillä on jokamiehenoikeudet metsiimme: luonto- ja virkistysarvot kuuluvat kaikille omistajuudesta riippumatta."

Niin kuuluvat. Monessako muussa euroopan maassa on samanlaiset oikeudet? Kuuluuko niihin jokamiehen oikeuksiin jo oikeus vaatia tietynlaista metsänkasvatusmenetelmää? Kyllä alkaa olla jo sosialismi huipussaan.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #12

Täältä löydät kysymykseesi vastauksen:

http://www.luonnossa.fi/Jokamiehenoikeudet-muualla...

"Pohjoismaat

Jokamiehenoikeudet ovat Suomessa varsin laajat, toisin kuin muissa maissa. Lähes samanlaiset oikeudet ovat voimassa vain Ruotsissa ja Norjassa. Pohjoismaissa, jokamiehenoikeudet eivät ole mikään yhtenäinen käsite, vaikka eroavaisuuksista huolimatta lainsäädännölliset edellytykset ovat yhteiset.
Jokamiehenoikeudet merkitsevät kaikissa Pohjoismaissa mahdollisuutta oleskella luonnossa ilman, että se olisi laissa kielletty tai maanomistaja voisi sen kieltää.

Pohjoismaissa jokamiehenoikeuksia voidaan rajoittaa luonnonsuojelulakien pohjalta sekä viranomaismääräyksin.

Suomessa ja Ruotsissa jokamiehenoikeudet ovat samankaltaiset ja takaavat periaatteessa liikkumisluvan toisen omistamalla maalla. Norjassa liikkumislupa taataan ulkoilulaissa, sen määritellessä myös jokamiehenoikeudet. Sen sijaan Tanskassa on melko yksityiskohtainen lainsäädäntö, joka rajoittaa jokamiehenoikeuksia ja antaa maanomistajalle suuren määräysvallan maihinsa.

Tanskassa on melko yksityiskohtainen lainsäädäntö, rajoittaen jokamiehenoikeuksia ja se myös antaa maanomistajalle määräysvallan maihinsa. Tanskassa muun muassa metsän koko vaikuttaa oikeuteen käyttää toisen omistamaa aluetta.

Samoin Islannissa maanomistajalla on suuri määräysvalta maahansa.

Jokamiehenoikeus Euroopan muissa EU-maissa

Jokamiehenoikeudet ovat laajimmillaan Pohjoismaissa, joissa vapaa liikkuminen luonnossa marjastaen ja sienestäen on tärkeä osa kulttuuria. EU-maissa oikeudet ovat suurelta osin rajatummat. Myös oikeuksien sisältö vaihtelee. Rajoitukset johtuvat pääasiassa suuresta väestön määrästä, vähäisistä metsistä ja erilaisesta maanomistusperinteestä.

Euroopan unionin jäsenmaissa yksityinen maanomistus on laajapohjaista. Maanomistaja päättää, saavatko ulkopuoliset liikkua maillaan. Liikkumisoikeutta on eräissä maissa rajoitettu myös muilla, kuin yksityisillä alueilla.

Eri maiden sisällä on erilaisia käytäntöjä. Muun muassa Saksassa osavaltiot määräävät luonnon yleiskäytöstä.

Alankomaissa ja Belgiassa sekä Englannissa lainsäädäntö kieltää toisen mailla liikkumisen. Englannissa ja Irlannissa liikkumisoikeus rajoittuu yleisille alueille (common land, open areas). Yleisiä alueita voi olla sekä yksityisomistuksessa, että julkisessa omistuksessa olevat alueet.
Espanjassa, Ranskassa ja Kreikassa maanomistaja voi kieltää liikkumisen alueillaan.

Espanjassa rannikkolaki takaa kansalaisille vapaan pääsyn merenrannoille, saariin ja jokien varsille. Mainituilla alueilla saa kulkea, oleskella, uida, purjehtia, rantautua, ankkuroitua, poimia kasveja, kalastaa ja pyytää mereneläviä.

Pohjoismaat eroavat muista Euroopan maista siinä, että täällä ei tehdä eroa yksityisten ja yleisten alueiden välille. Tämä on suurin ero muihin EU-maihin nähden.

Luonnontuotteiden keräily

Luonnontuotteiden keräily Suomessa ja Ruotsissa on sallittua rauhoittamattomien kukkien, sienien ja marjojen osalta. Muissa Euroopan maissa luonnontuotteiden keräily poikkeaa toisistaan.
Ilman maanomistajan lupaa keräily on kielletty Belgiassa, Espanjassa, Ranskassa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa ja Kreikassa.
Saksassa keräily on sidoksissa liikkumisoikeuteen.

Italiassa maakunnat määräävät luonnontuotteiden keräilyoikeuksista. Hollannissa maanomistaja ja poimija voivat sopia asiasta. Tanskassa voi poimia omaan käyttöön.

Kaikissa maissa ei tunneta käsitettä jokamiehenoikeus."

---

Huomatkaa erityisesti edellä kerrotusta se, että "Pohjoismaat eroavat muista Euroopan maista siinä, että täällä ei tehdä eroa yksityisten ja yleisten alueiden välille. Tämä on suurin ero muihin EU-maihin nähden."

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki Vastaus kommenttiin #16

No niin. Luuletko tosiaan että minä en tietäisi mitkä ne jokamiehenoikeudet ovat? Huomaatko jo itsekin kuinka laajat jokamiehenoikeudet Suomessa on? Jos jossain muussa euroopan maassa oltaisiin kuin skandinaviassa niin sinulla ei olisi mitään oikeutta mennä toisten tontille. Nyt sinä sitten vaadit vielä että sitä tonttia hoidettaisiin sinun näkemyksen mukaan. Ja sitten sitä tonttia pitäisi vielä hoitaa sinun näkemyksen mukaan. vaikka se sikakin tietää siitä pohjantähdestä enemmän kuin sinä metsänhoidosta, niin totta kai se sinun näkemys on ainoa ja oikea. Lyön vaikka vetoa että olet vihreiden äänestäjä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #19

Juhani, kirjoitat, että "Nyt sinä sitten vaadit vielä että sitä tonttia hoidettaisiin sinun näkemyksen mukaan." Minähän vaan peukutin Velin 18.7. blogia, jonka Veli otsikoi "Avohakkuut korvaava jatkuva kasvatus on biotalouden mahdollisuus". Olen samaa mieltä. Myös kansalaismielipide on menossa avohakkuiden kiellon suuntaan.

Olen samaa mieltä Velin 18.7. kirjoituksen kanssa ja olen samaa mieltä niiden nyt 41 623 kansalaisloitteen allekirjoittajan kanssa, jotka ovat tämän alla olevan kansalaisaloitteen allekirjoittaneet:

"Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla"

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3184

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki Vastaus kommenttiin #21

Kirsi kirjoitti aiemmin:"Juhani, meillä on jokamiehenoikeudet metsiimme: luonto- ja virkistysarvot kuuluvat kaikille omistajuudesta riippumatta."

Miten tämä sitten pitäisi käsitää? Sinä ajat avohakkuukieltoa valtion maille, etkä missään nimessä yksityisille maille? Mutta joka miehen oikeudet kuuluvat silti kaikille omistajuudesta riippumatta? Voiko silti omistajuudesta riippumatta harjoittaa haluamaansa metsätaloutta? Voinko ymmärtää tämän nyt varmasti niin että yksityinen metsänomistaja voi edelleenkin mielestäsi hakata metsänsä niinkuin lystää? Et ole missään nimessä valmis ajamaan samaa kieltoa yksityismaihin?

Viestisi ovat niin ristiriitaisia että milloinkaan ei oikein saa selvää tarkoitatko vain valtion maita vai kaikkia metsiä, omistajuudesta riippumatta?

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä Vastaus kommenttiin #22

Olen avohakkuita vastaan niin yksityismetsissä kuin valtion metsissäkin. Jostakin on aloitettava - ja pian.

Hyvää yötä, päätän tähän blogiin vastaamisen. Kiitos Juhanille aktiivisesta kommentoinnista! :)

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

"Sillä kustannettaisiin puun kasvatuksen alkukierron hintavat toimet kuten kantojen korjuu, maanmuokkaus, ojaperkaus, istutus, taimikonhoito, pystykarsinta, typpi- ja tuhkalannoitus sekä hirven laidunnuksen aiheuttama puun uusintaviljely."

- Kantoja korjataan energiakäyttöön ja kai siitä jotain rahaakin tulee ja vältytään enemmältä maan muokkaukselta ennen kylvöä.
- Maan muokkaus ei ole kustannuksena mikään pullonkaula.
- Jos toimenpiteenä on pystykarsinta, on taimikonhoidossa jo epäonnistuttu.
- Apupaskoja ei metsiin pidä kylvää muuta kuin tuhkaa. Vesistöt ovat jo rasittuneet aikaisemmistakin toimista.

Metsäteollisuuden puuhuolto tökkii alhaisen kuitupuun hinnan, harvennuksiin sopimattoman konekannan vuoksi ja perikuntien sekä muiden metsätaloutta harjoittamattomien henkilöiden metsänomistuksen vuoksi.
Kuitupuun kysyntä on romahtanut Lapissa ja Kainuussa paperitehtaiden lopettamisten johdosta. Harvennusrästit johtuvat myös tästä.

Tulevaisuudessa yhä harvempi metsänomistaja asuu siellä, kuin missä metsäomaisuutensa sijaitsee. Puun tuotanto elinkeinona on vähemmän houkutteleva. Juhana Vartiainenkin on hoppuutellut ihmisiä pois perämetsistä kasvukeskuksiin potentiaaliseksi työvoimaksi. Pusikoituminen on edessä.

Metsäteollisuus on pian myynyt kaiken metsäomaisuutensa, ehkä taktisista syistä, niin on hyvä esittää raippaveroa metsänomistajille. Jos kiinteistövero toteutuu, niin metsätilojen arvo tulee romahtamaan, samoin vakuusarvot. Tulemme näkemään kokonaisia tiloja paljaaksi hakattuina, uudistamattomina, jotka omistajat antavat mennä vasaran alle, ja jotka eivät kelpaa kenellekään.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Eiköhän tässä nyt tarkoitettu kantojen korjuulla ja maanmuokkauksella yleensäkin asioita jotka kuuluvat metsän uudistuksen kuluihin samoin kuin istutus ja raivauskin.

Metsäteollisuuden puuhuolto ei töki ainakaan metsänomistajien vuoksi. Se on propagandaa. Kuitupuuta on tarjolla tälläkin hetkellä vaikka kuinka jos vaan joku ostaa. Jos se ostaja tuo mieluummin kalliilla puuta Venäjältä pitääkseen hinnat kurissa niin turha siitä on metsänomistajia syyttää. Paperitehtaiden määrä ei ratkaise kuitupuun kysyntä vaan selluntuotannon määrä. Paperi on vain sellun jatkojaloste.

Sillähän ei ole suoranaisesti merkitystä vaikka metsäomaisuus sijaitseekin eri paikkakunnalla kuin omistaja. Kysymys kuuluu kiinnostaako omistajaa metsänsä hoitaminen. Puuntuotannosta voi tehdä houkuttelevampaa verotusta muuttamalla. Nythän myyntitulot ovat pääomaverotuksessa. Jos metsänkasvatus voitaisiin katsoa myös liiketoiminnaksi saattaisi investointihalukkuus maaseudun yrityksillä lisääntyä. Jos teen 100 tonnin puukaupan niin minulle jää siitä rahaa jotain 66t. Jos taas se olisi minulla liiketoiminnan alana voisin käyttää sen 100t muihin kuin metsään investoihin. Nyt saan sitten verotuksessa takaisin sen taannehtavasti (jos saan) jolloin rahoitusta pitää hakea pankista eikä se aina kiinnosta. Voi jäädä investoinnit tekemättä.

Jos taas metsät laitettaisiin kiinteitöverolle niin kuinka se vero määritellään ja kuinka usein se maksetaan? Pinta-alan mukaan vai puuston arvon mukaan? Vuotuisen kasvun mukaan? Kuka sen veron määrittää? Siitä tuskin saa koskaan veroa joka kohtelisi maanomistajia tasapuolisesti. Verottamalla on muutenkin saatu tapettua aktiivisuutta yrityselämässä ja sama kävisi tietysti metsätaloudessa. Mutta en usko että demarikaan olisi niin tyhmä että sellaisen veron ajaisi kun metsäsektori on jäleen erittäin tärkeä Suomen taloudelle. Ja merkitys vain kasvaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Myös luonnonmukaisten tuuheiden sekametsien merkitys kasvaa (sienestys, marjastus, luonnossa samoilu) kaupunkeihin sulloutuneille kaupunkilaisille - ja kaikilta tahtoo nyt unohtua - monimuotoinen metsäluonto on korvaamaton eläimille ja kasveille.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Kysymys kuuluukin että ovatko kaupunkilaiset valmiita maksamaan siitä että metsää kasvatetaan heidän ehdoillaan?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Jos, Juhani, tarkoitat, että "heidän" ovat eläimiä ja kasveja, niin vastaus on kyllä. Kaupunkilaiset haluavat asuntonsa lähelle puistoja ja metsiä, joissa on runsas kasvi- ja eläinlajisto. Kaupunkilaiset jo nyt maksavat kalliimpina asuntojen hintoina sellaisilla kaupunkialueilla, joihin on jätetty runsaammin "vihreää" kaavoituksessa.

Jos tarkoitat, että "heidän" ovat ihmisiä, niin ei. Meidän kaikkien tulee huolehtia ja "maksaa" uhanalaisen luonnon suojelusta, jos tarve niin vaatii. Esim. bensaveroa voisi nostaa, jotta autoilijat vielä enemmän siirtyisivät julkisiin ja polkupyöriin kaupungeissa. Sähköpyöräilyä puolestaan voisi enemmänkin tukea.

Käyttäjän juhaniyt kuva
Juhani Ylä-Tulijoki

Et ihan oikeasti voi olla noin tyhmä. Ei jää jäljelle muuta vaihtoehtoa kuin että trollaat vain. Ja silti jotkut voi ottaa sanomasi todesta, vaikka se on ihan huuhaata. Mutta eihän teikäläiselle ole koskaan totuus mitään merkinnyt jos se ei tue omaa agendaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Veli, älä unohda, että meillä on Maakaari ja erittäin hyvin ajantasalla oleva kiinteistörekisteri.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1734/17340001000

https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/asian...

Suomi ei ole kehittymätön talous (vrt. De Soto).

---

"Kiinteistötiedot ja niiden hankinta

Kaikki Suomen kiinteistötiedot on tallennettu Maanmittauslaitoksen rekistereihin. Rekistereistä käy ilmi muun muassa seuraavia asioita

kiinteistön omistaja
sijainti
rajapyykkien koordinaatit
kulkuyhteys kiinteistölle
tiekunnan yhteystiedot
oikeudet vesialueisiin
kiinnitykset
vuokralaisen yhteystiedot
kiinteistökaupat

Kiinteistöjä koskevat tiedot on tallennettu kiinteistörekisteriin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Ne muodostavat yhdessä Kiinteistötietojärjestelmän (KTJ)."

https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/asian...

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Yle.fi ansiokkaasti tänään 26.7.2018:

"Viheliäiset kriisit" ovat täällä – tuhoisten maastopalojen ja hukkuvien pakolaisten taustalla on sama syy: planeetan rajat on ylitetty

Jahkailimme tilaisuutemme torjua suuret ympäristöuhat. Hintaa maksetaan nyt. Asiantuntija kehottaa tekemään kriisisuunnitelman, sillä kohta rytisee." - -

--

– Suomellakin on edessään dilemma: käytetäänkö metsät selluntuotantoon, joka luo kasvua ja työpaikkoja, vai hillitäänkö ilmastovaikutuksia ja jätetään metsät pystyyn talouskurimuksen uhallakin, Hukkinen pohtii.

https://yle.fi/uutiset/3-10310690

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset