Metsän arvoketjuja kannattaa hakea

Vielä taloustieteilijä, Kokkolan kirkkoherra Antti Chydeniuksen aikoina, 1760-luvulla esi-isämme olivat ymmällään mistä kansakunnan vauraus syntyy. Chydenius keksi ehdottaa, että ulkomaan kauppa on vapautettava. Suomalaisesta männystä tislattua tervaa voisi myydä Eurooppaan.

Emomaamme Ruotsin talousjohtajat taas valistivat, että suomalaisille riittää kun tuovat tervansa vain Tukholman kammareihin asti. Naapurin kauppamiehet voivat hoitaa viennin siitä eteenpäin.

Kun Chydeniuksen ehdotukseen suostuttiin, meille rupesi syntymään vaurautta. Englantiin viety terva nosti Suomen taloustekijäksi 1700-luvun lopulla.

Terva on esimerkki vaurauden arvoketjusta. Se alkaa puun perustuotannosta. Ketjussa on linkki tuotteen jalostusta. Tuotetta myydään kotimaan kaupassa. Täydelliseksi arvoketjun tekee vienti. Vauraus syntyy kun tuotetta viedään massoittain.

Tervasta lähtien metsätaloutemme on seurannut Chydeniuksen oppeja. Sahatavara ohitti tervan 1830-luvulla. Sellu ja paperi ohittivat sahatavaran 1930-luvulla. Tämän mukaan jokin uusi metsän vientituote ohittaa ne 2030-luvulla.

Biotalous hakee parhaillaan tällaisia tuotteita, joille voi rakentaa Chydeniuksen arvoketjun. Yhä keskeisemmäksi tekijäksi on noussut puun alkuaine hiili. Sitä on kuiva-aineesta 50 prosenttia. Mitä uuden ajan ketjuja puun hiilestä voisi rakentaa, sellun, kartongin ja paperin jatkoksi?

Liukosellu ja siitä valmistettavat tekstiilit on tunnettu jo vuosia. Maailmanmarkkinoilla liukosellu ottaa tilaa yhtäältä uusiutuvalta puuvillalta ja toisaalta fossiiliöljyyn pohjaavalta nailonilta. Koivusta valmistettua liukosellua viedään Suomesta Kiinaan, Stora Enson Enocellin tehtaalta.

Kuuma tutkimusaihe on kappaletulostus eli 3D-tulostus. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on mukana hankkeessa, missä kappaletulostin voi työstää erilaisia huonekalujen osia. Kappaletulostin käyttää raaka-aineenaan lankaa, joka koostuu puukuituun pohjautuvasta massasta. Kappaletulostimilla on tehty maailmalla myös hirsitaloihin erikoisosia.

Tuorein esimerkki lupaavasta alkuainehiilen jalosteesta on grafeeni. Se löydettiin 2004. Grafeenin löytäjät saivat Nobelin jo 2010.

Grafeeni on tämän hetken kestävin aine maailmassa, vetolujuudeltaan 200-kertainen teräkseen verrattuna. Grafeeni on tyypiltään vain yhden atomikerroksen hiiliverkko, eräänlainen huippuohut hiililakana.

Grafeenista on tulossa nykyaikaisten litiumakkujen tehoaine. Ennusteen mukaan sähköauton akkujen ja grafeenin kysyntä kasvavat samaa vauhtia.

Grafeenia valmistettiin ensin uusiutumattomasta grafiitista, kivihiilen sukuisesta maasta kaivettavasta mineraalista. Sitä on löytynyt Suomen maaperästäkin muuan muassa Heinävedeltä Etelä-Savosta.

Vuonna 2015 australialaiset tutkijat onnistuivat tekemään grafeenia puuöljyn hiiliketjusta. Puuöljy oli uutettu paikallisen teepuun lehdistä. Vuonna 2017 USA:n Rice-yliopiston tutkijat puolestaan valmistivat grafeenia mäntypuun kaarnasta.

Löydöt olivat käänteen tekeviä. Tapahtui siirtymä uusiutumattomasta raaka-aineesta uusiutuvaan.

Metsäntutkijoita kiinnostavat nyt puulajit, joissa on mahdollisimman puhtaita hiiliketjuja, ja niin että hiilen ketjuista voisi helposti jalostaa raaka-ainetta kappaletulostukseen tai  grafeenin valmistukseen. Kyseessä ovat taannoisen tervan kaltaiset, nykyajan arvoketjut.

Toivoa sopii, että jatkossa parhaiten arvoketjuihin käyvät pohjoisen metsissä viljeltävät puhtaat puut. Voisimme jatkaa Antti Chydeniuksen opettamalla vaurauden tiellä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu