Metsän arvoketjuja kannattaa hakea
Vielä taloustieteilijä, Kokkolan kirkkoherra Antti Chydeniuksen aikoina, 1760-luvulla esi-isämme olivat ymmällään mistä kansakunnan vauraus syntyy. Chydenius keksi ehdottaa, että ulkomaan kauppa on vapautettava. Suomalaisesta männystä tislattua tervaa voisi myydä Eurooppaan.
Emomaamme Ruotsin talousjohtajat taas valistivat, että suomalaisille riittää kun tuovat tervansa vain Tukholman kammareihin asti. Naapurin kauppamiehet voivat hoitaa viennin siitä eteenpäin.
Kun Chydeniuksen ehdotukseen suostuttiin, meille rupesi syntymään vaurautta. Englantiin viety terva nosti Suomen taloustekijäksi 1700-luvun lopulla.
Terva on esimerkki vaurauden arvoketjusta. Se alkaa puun perustuotannosta. Ketjussa on linkki tuotteen jalostusta. Tuotetta myydään kotimaan kaupassa. Täydelliseksi arvoketjun tekee vienti. Vauraus syntyy kun tuotetta viedään massoittain.
Tervasta lähtien metsätaloutemme on seurannut Chydeniuksen oppeja. Sahatavara ohitti tervan 1830-luvulla. Sellu ja paperi ohittivat sahatavaran 1930-luvulla. Tämän mukaan jokin uusi metsän vientituote ohittaa ne 2030-luvulla.
Biotalous hakee parhaillaan tällaisia tuotteita, joille voi rakentaa Chydeniuksen arvoketjun. Yhä keskeisemmäksi tekijäksi on noussut puun alkuaine hiili. Sitä on kuiva-aineesta 50 prosenttia. Mitä uuden ajan ketjuja puun hiilestä voisi rakentaa, sellun, kartongin ja paperin jatkoksi?
Liukosellu ja siitä valmistettavat tekstiilit on tunnettu jo vuosia. Maailmanmarkkinoilla liukosellu ottaa tilaa yhtäältä uusiutuvalta puuvillalta ja toisaalta fossiiliöljyyn pohjaavalta nailonilta. Koivusta valmistettua liukosellua viedään Suomesta Kiinaan, Stora Enson Enocellin tehtaalta.
Kuuma tutkimusaihe on kappaletulostus eli 3D-tulostus. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on mukana hankkeessa, missä kappaletulostin voi työstää erilaisia huonekalujen osia. Kappaletulostin käyttää raaka-aineenaan lankaa, joka koostuu puukuituun pohjautuvasta massasta. Kappaletulostimilla on tehty maailmalla myös hirsitaloihin erikoisosia.
Tuorein esimerkki lupaavasta alkuainehiilen jalosteesta on grafeeni. Se löydettiin 2004. Grafeenin löytäjät saivat Nobelin jo 2010.
Grafeeni on tämän hetken kestävin aine maailmassa, vetolujuudeltaan 200-kertainen teräkseen verrattuna. Grafeeni on tyypiltään vain yhden atomikerroksen hiiliverkko, eräänlainen huippuohut hiililakana.
Grafeenista on tulossa nykyaikaisten litiumakkujen tehoaine. Ennusteen mukaan sähköauton akkujen ja grafeenin kysyntä kasvavat samaa vauhtia.
Grafeenia valmistettiin ensin uusiutumattomasta grafiitista, kivihiilen sukuisesta maasta kaivettavasta mineraalista. Sitä on löytynyt Suomen maaperästäkin muuan muassa Heinävedeltä Etelä-Savosta.
Vuonna 2015 australialaiset tutkijat onnistuivat tekemään grafeenia puuöljyn hiiliketjusta. Puuöljy oli uutettu paikallisen teepuun lehdistä. Vuonna 2017 USA:n Rice-yliopiston tutkijat puolestaan valmistivat grafeenia mäntypuun kaarnasta.
Löydöt olivat käänteen tekeviä. Tapahtui siirtymä uusiutumattomasta raaka-aineesta uusiutuvaan.
Metsäntutkijoita kiinnostavat nyt puulajit, joissa on mahdollisimman puhtaita hiiliketjuja, ja niin että hiilen ketjuista voisi helposti jalostaa raaka-ainetta kappaletulostukseen tai grafeenin valmistukseen. Kyseessä ovat taannoisen tervan kaltaiset, nykyajan arvoketjut.
Toivoa sopii, että jatkossa parhaiten arvoketjuihin käyvät pohjoisen metsissä viljeltävät puhtaat puut. Voisimme jatkaa Antti Chydeniuksen opettamalla vaurauden tiellä.
Muuten samaa mieltä kirjoittajan kanssa, mutta biotuotteilla tehtävät voitot pitää jakautua tasaisesti kaikkien ketjussa olevien kesken ja valtiollekkin pitää maksaa sille kuuluva osa.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kirjoittajan kanssa täysin samaa mieltä; lisäisin kuitenkin kirjoittajan otsikkoon vielä sanan ”kaikkia” :
Jolloin otsikko kuuluisi:
”Metsän kaikkia arvoketjuja kannattaa hakea.”
Meillä valtiovalta on suostunut metsäteollisuuden vaatimukseen Suomalaisen liikenteen ja erityisesti raskaan liikennelogistiikan kehittämisessä metsäteollisuuden tavoitteisiin niin, että valtiovallan toimenpiteillä voidaan torjua vieraiden toimijoiden tulo metsäteollisuuteen ja erityisesti sen logistiikan hallinnan kautta.
”Biojalostamo on, tietyissä olosuhteissa, uhka metsäteollisuuden raaka-ainehuollolle. Se on uhka, mikäli sitä hallitaan metsäklusterin arvoketjun ulkopuolelta ja mikäli Suomessa murretaan metsäklusterin logistiikkaketju. ”
Tämä toteama löytyy KTM raportista no 16/2007 sivulta 24.
http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/All/8bacee3120d30840c22572ca0021cabd/$file/jul16elo_2007.pdf
Jota Liikenneministeriö on huolella toteuttanut, jo heti raportin ilmestyttyä eli vuodesta 2008 alkaen .
Detaljit toimista ja vaikutuksista löytyvät nettisivuilta http://www.sisävesi.fi
Ilmoita asiaton viesti
Suomalainen kemiallinen metsäteollisuus ja paperiteollisuus ovat aitiopaikalla jos ja kun muovista aloitetaan suurimittaisesti luopumaan.
Siinä on paikka, miksi et lauo??!!!!!
Kuka muu muka kuin suomalainen sellupannu ja paperikone olisi paras paikka valmistaa orgaanisia kalvoja muovisten sijaan?
Vain metsäteollisuudella on mittakaava, investointikyky, osaaminen kokemus ja ennen kaikkea puuraaka-aine laajamittaiseen orgaaniseen muovin korvikkeiden tuotantoon.
Ilmoita asiaton viesti
Katsokaapa edelliseen liittyen:
https://areena.yle.fi/1-1818549
Ilmoita asiaton viesti
Grafeenisuodattimilla on jo saatu merivettä muutettua juomavedeksi, mutta se on vielä liian kallista. Em. kehittelyä tulee pikaisesti jatkaa, jotta kuivuuden aiheuttamia pakolaisvirtoja Eurooppaan voidaan ehkäistä turvaamalla puhdas juoma- ja kasteluvesi. Tähän tutkimus- ja kehitystyöhön tulee Eu:n satsata. Autetaan ihmisiä heidän omilla kotiseuduillaan.
Ks. alla:
https://tekniikanmaailma.fi/ihmeaine-grafeeni-pyst…
Ilmoita asiaton viesti
Grafeenin potentiaali on tosiaan mittava. Menetelmä voi korvata makean veden valmistuksessa käänteisosmoosin, ja silloinhan makeaa vettä voi tehdä merivedestä miltei rajattomia määriä. Kun grafeeniverkkoon voi suolat pysäyttää, niin verkkoon pysähtyvät myös jäteveden mikromuovit ja lääkejäämät. Eli grafeeni voi mullistaa myös nykyihmisen jätevesilaitokset.
Olennaista on, että tämän vuosikymmenen grafeeni on tehty pääasiaksi kivihiileen verrattavasta, maaperästä louhittavasta tai kaivettavasta, uusiutumattomasta grafiitista. Runsaita esiintymiä on esimerkiksi Korean niemimaalla, mutta löytyyhän grafiittia pienempiä määriä myös Suomen maaperästä, ks. esim.
http://en.gtk.fi/export/sites/en/informationservic…
Kun grafeeniverkko ikääntyy (sakkautuu) se on luontevin polttaa jätevoimalassa. Grafiittiperäisen grafeeniverkon hiili päätyy taivaalle haitalliseksi hiilidioksidiksi, kivihiilen polton tavoin.
Tutkimuksen pitäisi siksi välittömästi keskittyä uusiutuviin raaka-aineisiin; uusiutuva grafeeni saadaan uusiutuvasta puusta. Ensimmäiseksi pitäisi Suomen kannalta käydä laboratoriotutkimuksin läpi kaikki meillä kasvavat puulajit, eli mistä puulajista saadaan tasalaatuisin, tehokkain ja edullisin grafeeniverkko. Sen jälkeen tutkimus voi jatkua tämän puulajin jalostus-, viljely-, kasvatus- ja korjuututkimuksina.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vastaamisesta, Veli. Eikö miljardin potista riittäisi vielä edellä kertomaasi tutkimukseen?
Katsokaa viestiketju loppuun.
Ilmoita asiaton viesti
Veli, otapa kantaa tässä avaamassasi blogissa kommenttiini nro 1. Ks. alla:
https://tekniikanmaailma.fi/ihmeaine-grafeeni-pyst…
Olisi muutenkin mukavaa, että keskustelisit metsäasioista, jotka otat esille.
Oletko ehkä vain mainosmielessä liikkeellä…
Veli & co, katsokaa Yle.fi (31.1.2013) alla:
– -”EU:n kaikkien aikojen suurin apurahapotti annettiin tällä viikolla grafeenin tutkimukseen. Hiilipohjaisen materiaalin tutkimus sai seuraavan kymmenen vuoden ajalle miljardin euron tuen. Palkittua tutkimusprojektia johtaa Göteborgissa suomalaisprofessori Jari Kinaret.” – –
https://yle.fi/uutiset/3-6473809
Mitäpä em. tutkimus on poikinut? Missä kerrottu tulokset? Onko sinulla, Veli, niistä tietoa?
Ilmoita asiaton viesti
Mahdollisuuksia toki on olemassa, mutta korkean teknologian tuotteiden valmistuksen sijaan meillä keskitytään bulkkisellunkeittoon ja tukin sahaukseen.
Sulfaattisellutehtaiden nimitys on muutettu biotuotetehtaiksi, vaikka tuotantoprosessi on täysin sama, mitä se oli jo vuosikymmenet takaperin.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa Veli, onhelppoa olla kanssasi samaa mieltä. Olen ennenkin ihaillut oivalluksiasi.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa Veli, on helppo olla kanssasi samaa mieltä. Ennenkin olet olut ”metsän” puolella.
Nakertelijoille: Kilpailkaa jänisten ja oravien kanssa.
Ilmoita asiaton viesti